Artikkelit

ELNE European Educational Leadership Week 12.2.-16.2.

Perho Liiketalousopisto ja Green City Farm ovat mukana ELNE European Educational Leadership Week (EELW)! -verkkotapahtumassa 12.2.-16.2.2024.

Viiden päivän aikana eri alan työnantajien ja oppilaitosten asiantuntijat esittävät kaikkiaan 30 dynaamista ja inspiroivaa webinaaria, joissa aiheina ovat muun muassa digitaalinen koulutus, tekoäly, uudet oppimisympäristöt ja paljon muuta.

Green City Farmin webinaari to 13.2. 2024 klo 03:00 PM to 04:00 PM CET

Viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola ja koulutusteknologian kehittämispäällikkö Jarmo Heimala esittelevät eurooppalaisille koulutus- ja opetusalan yleisölle Green City Farmin monialaista oppimisympäristöä, joka tuottaa opiskelijoillemme osaamista ja hyvinvointia kestävän kehityksen hengessä.

Jos olet opettaja, opiskelija, oppilaitoksen rehtori, osallistu webinaareihin!

Lisätiedot – ELNE European Educational Leadership Week 12.2.-16.2.

Jarmo Heimala, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
040 147 8552
jarmo.heimala (at) perho.fi


ELNE-verkostossa >>on työnantajien lisäksi palkansaajien, rehtoreiden, opettajien, opiskelijoiden ja vanhempien järjestöjä. ELNE-verkosto järjestää vuosittain webinaarin, kokoaa verkkosivuilleen digitaalisen kirjaston johtamisteemoista sekä järjestää osallistujille vuotuisen kansainvälisen konferenssin.

blogi: Odotuksia tulevaan vuoteen

Tiina Meriluoto, opettaja, urheilijan ammatillinen koulutus
tiina.meriluoto (at) perho.fi

Odotuksia tulevaan vuoteen

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien LIITO -lehden juttusarjasta Ilonaiheita ammatillisesta koulutuksesta 

Tätä tekstiä kirjoittaessa viime kauden koulumaailman kuulumiset ovat jääneet kesämuistojen jalkoihin. Lenkkeilyt lähimetsässä, uinnit järvimaisemissa sekä hauskat kesäpuuhat läheisten kanssa ovat tehneet tehtävänsä.

Perho Liiketalousopiston urheilijaopiskelijoita Perho Green City Farmilla

Suuntaankin tässä kirjoituksessa kohti tulevaa opintovuotta. Tulevalta vuodelta odotan erityisesti opetusmateriaalieni hyppyä tulevaisuustaajuuteen, reissua Santahaminaan sekä Perho Liiketalousopiston Green City Farmin mahdollisuuksia opetuksessa.

Paljon kivaa tiedossa!

Hyppy Tulevaisuustaajuuteen

Perho Liiketalousopisto on yksityinen ammatillinen oppilaitos, josta valmistuu ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen osaajia. Olemme myös valtakunnallinen urheiluoppilaitos. Koulussamme on noin 1600 opiskelijaa ja kampuksia Helsingissä kolme: Töölössä ja Malmilla sekä Urhea-kampus – ja neljäs kampus verkossa.

Opettamani työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on opintoihin kuuluva pakollinen kahden osaamispisteen arvoinen kokonaisuus, jonka jokainen opiskelija käy läpi ilman aikaisempia vastaavia suorituksia. Tarkoituksenani on hypätä tämän kokonaisuuden osalta paremmin kohti tulevaisuutta.

Perho Liiketalousopisto on mukana Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelmassa, jonka myötä kehitetään erilaisia opetusmateriaaleja kestävän tulevaisuuden painotuksella. Syksyllä jatkan koulumme kestävän kehityksen asiantuntijan Maria Runosen kanssa työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kurssisisällön päivittämistä.

Kestävän kehityksen teemat tulisi mielestäni pyrkiä nivomaan jokaiseen aineeseen. Vaikka opiskelija voi lisätä osaamistaan erillisillä kestävän kehityksen kursseilla, eivät ympäristön hyvinvointiteemat voi mielestäni jäädä vain näiden kurssien harteille. Tulevaisuustaajuuden kautta saan uutta ulottuvuutta opetukseen.

Hyvinvointivalinnat skaalautuvat oman hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisöön ja yhteiskuntaan

Työkyvyn ja hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluu hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Opiskelijan tulee laatia terveyttä edistävä suunnitelma, jossa hän ottaa huomioon liikunnan lisäksi ravitsemuksen, palautumisen, unen, mielen hyvinvoinnin, nikotiinittomuuden ja päihteettömyyden, seksuaaliterveyden sekä ihmissuhteiden merkityksen opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Tarkoituksenamme on löytää selkeitä kokonaisuuksia, joilla hyvinvointisuunnitelmat voidaan linkittää Agenda 2030:n teemoihin. Pyrimme myös rakentamaan työtapoja, joilla kestävän kehityksen teemat eivät jäisi irrallisiksi, vaan saisimme vahvan punaisen langan, miten hyvinvointivalinnat vaikuttavat oman hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä globaalisti. Esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavalioon lisää sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. Miten tämän päivän valintamme näyttäytyvät tulevaisuudessa?

Kunnossa Inttiin

Syksyllä matkustan opiskelijoiden kanssa Santahaminan varuskuntaan Kunnossa Inttiin -kurssille. Kurssin järjestää maanpuolustuskoulutus MPK ja kurssi on suunnattu toisen asteen opiskelijoille. Kurssin kaksi lähiopiskelupäivää antavat osallistujille tietoa varusmiespalveluksen fyysisistä vaatimuksista sekä elämästä varusmiesaikana.

Osallistuin Kunnossa Inttiin -kurssille neljän opiskelijan kanssa keväällä 2022 ja palaute oli innostunutta. Kurssin aikana teimme erilaisia kuntotestejä, kävelimme ja suunnistimme maastossa, teimme ketteryyttä ja nokkeluutta vaativia tehtäviä sekä erilaisia liikuntaharjoituksia varuskunta-alueella. Lähipäivien välissä oli kahden viikon tauko ja tähän tuli suunnitella ja toteuttaa omalle kunnolle sopiva liikuntaohjelma. Näitä kokonaisuuksia kävimme sitten läpi jälkimmäisessä kokoontumisessa.

Perholaiset opiskelijat urheilemassa Santahaminan Kunnossa Inttiin -kurssilla keväällä 2022

Opiskelijoiden mukaan kurssi toimi hyvänä herätyksenä omasta kuntotasosta ja ilmapiiri oli heidän mielestään innostava. Liikkumisen lisäksi kurssilla kerrottiin perustietoa unesta, palautumisesta ja ravinnosta, ja nämä teemat olivat opiskelijoiden mukaan hyvää kertausta koulussa puhutulle. Kunnossa Inttiin -kursseja toteutuu ympäri Suomen useina ajankohtia ja voin lämpimästi suositella kokonaisuutta.

Lisätietoja: MPK sivuilta >> sekä matti.santtila (at) mpk.fi ja harry.sainio (at) mpk.fi.

Ihanasti pihalla ja pellolla

Perho Liiketalousopistolla on oma ainutlaatuinen oppimisympäristö Perho Green City Farm eli ihan oikea kaupunkipelto Malmin kampuksen vieressä. Kun opiskelijoiden kanssa on selvitty epäluuloisista katseista, että ”ihan oikeastiko me olemme menossa hommiin tuonne” ja ”onko täällä edes kumisaappaita lainaksi”, palaute peltokäynneistä on innostunutta ja positiivista.

Pellolla pääsee tunnistamaan esimerkiksi erilaisia kasveja ja oppimaan kestävästä ravinnontuotannosta käytännönläheisesti. Kädet ovat välillä kirjaimellisesti mullassa, kun käymme keskustelua ravitsevan ruuan päätymisestä ruokapöytään. Peltokäynneiltä on helppo löytää myös erilaisia teemoja työkyvyn ja hyvinvoinnin opetukseen.

Peltoympäristö toimii mielestäni hyvin yhtenä ryhmäytymispaikkana. Pelto on myös erinomainen ympäristö puhua arki-liikunnan, ravitsemuksen, ergonomian ja mielen hyvinvoinnin teemoista. Peltoympäristössä on helppo nostaa esille myös kestävän kehityksen teemoja ja puhua omien valintojen merkityksestä. Mieli on virkistynyt niin opettajalla kuin opiskeli-joilla näiden käyntien jälkeen.

Vaihtelevat päivät

Opettajan työssä ei varmasti kukaan viihdy, ellei nauti vaihtelevista päivistä ja yllätysten mahdollisuuksista. Parasta työssäni on kaikista suunnitteluista ja ympäristöistä huolimatta opiskelijat, jotka pitävät huolen siitä, että päivät eivät ole toistensa kopioita.

Löydä itsesi ja onnistu: tule siksi, mikä haluat olla.

Kun ensi kesänä lenkkipolulla pohdin menneen vuoden tapahtumia, merkittävimpinä muistoina nousevat varmasti taas ne erilaiset kohtaamiset, keskustelut ja opiskelijoiden onnistumiset, joista työni paras osa on tehty.

Iloa ja onnistumisia kaikille!

 

artikkeli: Vähemmän on enemmän ravintola Perhossa

Hävikkipilotin käynnistystä

Mission Positive Handprint -hankelaiset jututtivat Perho Liiketalousopiston ravintola Perhon keittiöpäällikkö Pauliina Jyrälää  hävikkipilotin käynnistyessä. Haastattelu on julkaistu 19.9.2022 missionpositivehandprint.fi:ssä >> 

Ravintola Perhoa somessa: @perhoravintola – @perhonruokarekka – @greencityfarm

Kestävän kehityksen merkitys kasvaa yhteiskunnassa ja asiakkaiden arvomaailmassa.

Minkälaisen tavoitteen olette asettaneet hävikin vähentämiseen?

– Tällä hetkellä tavoitteena on saada hävikki laskemaan ihan konkreettisesti havaittavaksi, eli ettei jäisi ylimääräisiä pakkeja ruokaa.

Miten ennaltaehkäisette hävikkiä?

– Lounasruokaa valmistetaan kolmeen paikkaan, Ravintola Perhon >> asiakkaille, Perho Liiketalousopiston opiskelija- ja henkilöstöravintola Herkkuun, sekä Perhon Ruokarekkaan. Pohdimme jokaisen kolmen yksikön kohdalla hävikkiä myös erikseen. Syyt hävikin syntyyn vaihtelevat, koska asiakaskunta on eri.

– Olemme syksystä asti supistaneet ruokalistoja ja yhdenmukaistaneet raaka-aineiden käyttöä. Ravintolassa ja opiskelijaruokalassa syödään samaa ruokaa ja seuraavana päivänä rekassa on myynnissä samaa ruokaa pakattuna annoksiksi. Tämä on vähentänyt jo huomattavasti hävikkiä.

Ravintolan ja opiskelija ruokalan hävikkiruokaa voi henkilöstö ostaa mukaan ja opiskelijat voivat pakata sitä rasioihin kotiin vietäväksi ilman veloitusta, tai syödä iltavuorossa iltapalana.

Ruokrekan myymättömät annokset laitetaan myyntiin ResQ -sovelluksen >> kautta.

Teillä on toiveissa pilotin puitteissa parantaa sisäistä kiertoa, haluaisitteko kertoa tästä lisää?

– Perho Liiketalousopistolla on Malmin kampuksella oma pelto, Green City Farm >> jonka laadukkaita ja lähellä tuotettuja vihanneksia meillä on ilo näin syksyisin käyttää. Ravintolalla on kompostori, jossa biojäte kompostoidaan ja käytetään taas uudestaan multana pellolla. Kompostin kuljetuksessa oli hankaluuksia, mutta nyt siihen ollaan haettu ratkaisua.

– Oman pellon vihannesten näkyvyyttä olemme nostaneet esille, mikä on lisännyt kiinnostavuutta esimerkiksi salaattipöytään. Teemme salaattipöytää nykyisin vähemmän on enemmän -periaatteella, joka on myös osaltaan vähentänyt hävikkiä.

Hukka vaa’ankieli asemassa

Ravintola Perho mittaa pilotissa hävikin määrää Hukka Ai -hävikinhallintajärjestelmällä >> ja odottaa innolla Hukan älyvaa’an saapumista. Kuulemme lisää pilotin edetessä.

Haastattelija: Heidi Wallin, Service Designer, Laurea ammattikorkeakoulu.


Mission Positive Handprint on Savonia >>Laurea >> ja JAMK >> ammattikorkeakoulujen yhteishanke, jossa tuetaan ravintola-alaa vihreässä siirtymässä ja muutoskyvykkyydessä. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ja se on osa unionin Covid-19- pandemian johdosta toteutettuja toimia.

 

blogi: Vastuullisuustyön 3 steppiä

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
maria.runonen (at) perho.fi

Petri Vainio, henkilöstö- ja viestintäpäällikkö
petri.vainio (at) perho.fi

Vastuullisuustyö on asennetta, halua edelläkävijyyteen ja osaavaa viestintää

Mikään organisaatio ei omassa vastuullisuustyössään ole koskaan ”valmis” toimintaympäristöjen jatkuvasti muuttuessa.

Vastuullisuustyön hyvä lähtökohta on määritellä, mitä vastuullisuus omassa toiminnassa tarkoittaa. Hyvässä vastuullisuustyössä nostetaan rohkeasti esiin kipupisteitä ja uskalletaan myös sanoa ”en tiedä” kysymyksiin, joita tulisi selvittää. Jatkuva nälkä kehittää osaamistaan vastuullisuuden saralla, tuo eteenasioita joihin vaikutamme ja joihin voimme tulevaisuudessa vaikuttaa.

blogi: Vastuullisuustyön 3 steppiä

Kestävän koulutuksemme tukena on myös Kestävän kehityksen opas (linkki kuvassa)

Perho Liiketalousopistolla on pitkä historia ollakseen vasta 5-vuotias oppilaitos. Juuremme yltävät lähes 90 vuoden päähän. Pitkän historiamme aikana kestävä kehitys on nivoutunut osaksi taustayhteisöjemme ja Perho Liiketalousopiston toimintaa. Se ei suinkaan ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulosta, kipupisteiden esiin nostamista ja jokapäiväistä tekemistä.

Millaisiin asioihin vaikutamme ja voisimme vaikuttaa?

Listasimme koko organisaation voimin isompia ja pienempiä vastuullisuustekoja ja tapahtumia 5 vuoden alkutaipaleeltamme. Pienryhmissä työskennellen saimme aikajanalle pitkästi yli 100 isompaa ja pienempää tekoa, joista jokainen on ollut tärkeä matkalla kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Mukaan mahtui niin virheistä oppimista, opiskelijoiden mahtavien innovaatioiden toteuttamista kuin ihan arkista työtäkin. Pieniäkään asioita ei pidä vähätellä, sillä niiden toistuessa päivittäin, alkaa pienistä puroista syntyä suuri virta.

Miksi viestintää tarvitaan vastuullisuustyössä?

Vastuullisuuden näkyväksi tekeminen vaatii aina viestintää ja viestintä pohjaa aina tekoihin, joita puheiden on vastattava. Osana sisäistä viestintää teemme kuukausikatsauksia, jotka julkaistaan Perho Liiketalousopiston intranetissä. Kuukausikatsaukset kertovat mielenkiintoisista tapahtumista kohdekuukaudelta, tyypillisesti kuvien ja videoiden kera. Kuukausikatsaus sisältää mm. juttuja kestävän koulutuksen strategiamme toteutumisesta kouluarjessa sekä kestävän tulevaisuuden ryhmämme oman palstan ajankohtaisille asioille ja tapahtumille. Tiedotamme kestävän kehityksen aikaansaannoksista ja julkaisemme niihin liittyviä juttuja myös perho.fi-kotisivuillamme.

Starttasimme opintovuoden 2022 jalkauttamalla arvomme edelläkävijyys ja vastuullisuus valtakunnallisella vegaanihaasteella (linkki kuvassa)

Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen vaatii seurantaa

Vastuullisuustyö vaatii paitsi jokapäiväisiä tekoja myös tavoitteita ja niiden seuraamista. Toimenpiteet tulee integroida osaksi kokonaisvaltaista kehitystä ja jokapäiväistä tekemistä. Niille pitää myös asettaa tavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Vastuullisuustyön tavoitteiden lähestymistä seurataan Perho Liiketalousopistossa GRI-vastuullisuusraportin (Global Reporting Initiative) >> avulla. Raportti julkaistaan strategiakausittain. Se kertoo toiminnastamme ja tuloksistamme neljällä osa-alueella, jotka ovat: kestäväkoulutus, hyvinvoiva perholainen, ympäristön kunnioittaminen ja tasapainoinen talous.  Raportissa on mukana paljon “caseja” eli nostoja kestävän kehityksen tekemisestä ja raakaa dataa GRI-standardien mukaisesti esitettynä.

Vastuullisuustyön toimenpiteet tulee integroida osaksi kokonaisvaltaista kehitystä ja jokapäiväistä tekemistä. Niille pitää myös asettaa tavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Jo saavutetut tavoitteet unohtuvat nopeasti ja usein avaamme itsekin aikaisempia kuukausikatsauksia ja vastuullisuusraportteja kehitysaskeleita mieliin palauttaessamme.

Blogi on julkaistu ti 29.3.2022 VASKI.fi -hankesivuilla >>

 

tiedote: Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Tiedote 11.11.2021   

Perho Liiketalousopisto Oy on julkaissut opintovuodet 2019–2021 kattavan Global Reporting Initiative -vastuullisuusraportin. Raportti on kattava läpileikkaus vastuullisuustyön tuloksista ja käytännön toiminnasta.

Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Perho Liiketalousopiston tavoitteena on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä

Perho Liiketalousopiston toimintaa ohjaa Kestävän koulutuksen strategia, joka toimii viitekehyksenä myös nyt tuoreeltaan julkaistulle GRI-vastuullisuusraportille. Raportti on vuonna 2017 toimintansa aloittaneen kouluyhtiön toinen laatuaan; ensimmäinen julkaistiin syksyllä 2019.

GRI-vastuullisuusraportissa on käsitelty vastuullisuusnäkökohdat, joissa Perho Liiketalousopisto haluaa kehittyä sekä yhteiskunnallisena yrityksenä että ammatillisena kouluttajana.

”Tavoitteemme on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä. Haluamme myös istuttaa työelämään laajalti vastuullisen tavan toimia ja ratkoa haasteita myös meiltä valmistuneiden ammattilaisten ja työpaikoilla osaamista hankkivien opiskelijoidemme, kestävän kehityksen lähettiläidemme, toimesta”, sanoo Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi.

Julkaistu GRI-vastuullisuusraportti ei ole kertaluonteinen pöydän putsaus, vaan välietappi, jossa tarkastellaan tuloksia sekä kehittämistarpeita avoimesti. Raportti auttaa siten seuraavien kehittämistavoitteiden asettamisesta, päätöksenteossa ja investoinneissa sekä tulosten arvioinnissa. 

Kestävän koulutuksen strategia ja Perho Liiketalousopistolle myönnetty ammatillisen oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti asettavat vaateen jatkuvalle kehittymiselle vastuullisuustyössä.


Perho Liiketalousopiston GRI-vastuullisuusraportti 2019–2021 – lisätiedot

Juha Ojajärvi, rehtori, toimitusjohtaja
0400 939 269
juha.ojajarvi (at) perho.fi 

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
050 5351 001
maria.runonen (at) perho.fi


Perho Liiketalousopisto on helsinkiläinen ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen yksityinen ammatillinen oppilaitos, jolla on valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen status. Toimimme kolmella kampuksella: Malmilla ja Töölössä sekä verkossa. Oppimisympäristöjämme ovat lisäksi Perhon ravintolat, kaupunkipelto Green City Farm ja hyvinvointikeskus Helmi Center sekä Urhea-kampus ja kansainväliset toimintaympäristöt. 

 

Ensimmäisille AgriCulinary–diplomit

Ekologista ruokaa ravintoloihin

Seitsemälle AgriCulinary–koulutuksessa opiskelleelle on jaettu diplomit. Opiskelijat ovat tutustuneet kestävästi viljeltyjen kasvisten suoraan reittiin ravintoloiden keittiöiden ruoanvalmistukseen ja tarjoiluun.

Ravintola- ja puutarha-alaa toisiinsa kytkevä AgriCulinary–koulutus on toteutettu monimuotoisesti lähi- ja verkko-opetuksena ja työelämässä tapahtuvana oppimisena Perho Liiketalousopiston Green City Farmilla Malmilla ja opetuskeittiöissä Töölössä.

Diplomit jakoi Perho Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi keittiömestari Sasu Laukkonen ravintola Orasta >>

Koulutuksen juuret kaivautuvat luontoa säästävään kiertotalouteen

AgriCulinary-koulutuksessa opiskelijat ovat perehtyneet ekologiseen, kestävään alkutuotantoon ja maaperän parantamiseen sekä ravinteiden kierrättämiseen oppiakseen kuinka alun alkaen voidaan tuottaa ravinteikasta ruokaa niin, että maapallon kantokyky kestää ruoantuotannon ympäristövaikutukset.

Heti keväällä opiskelijat tutustuivat Green City Farmin pellon orgaaniseen lannoitukseen, kestävään viljelysuunnitelmaan ja taimikasvatukseen kasvihuoneessa sekä istuttivat pellolle kasvien taimia. Syksyllä opiskelijat nostivat satoa sekä jatkojalostivat nostamiaan juureksia ja vihanneksia tuotteiksi.

Kasvikset voi käyttää kokonaan

Koulutus auttaa opiskelijoita ymmärtämään ekologista ja taloudellista kasvisten hyödyntämistä. Kasvikset voidaan käyttää mukuloista lehtiin ruokien ja juomien valmistuksessa, lehtiäkin annosten ja juomien koristeina. Käyttämättömät kasvinosat ja vähäisen ruokajätteen voi heittää ravintolassa biojäteastiaan ja kompostoida eri menetelmin maanparannusaineeksi.

Vierailulla turvallisesti ja vastuullisesti ruokaa tuottavilla toimijoilla

  • Ravintola C, Pro vastuullispalkinnon 2021 voittaja, Tampere
  • Ravintola Kajo, luonnonläheisiä makuja, Tampere
  • Ravintola Nolla, 0-hävikkiravintola, Helsinki
  • Ravintola Skörd, suomalaisia ekologisia lähituotteita ruokien valmistuksessa, Helsinki
  • Rekolan biodynaaminen tila, biodynaaminen viljely ja karjanhoito, Kangasala
  • Majvikin biodynaaminen tila, luomukasvi- ja eläintuotanto, luomuelintarvikkeiden valmistus, Sipoo

AgriCulinary-koulutuksen opiskelijat ravintolossa vierailulla.

Askel ravintoloiden ja lähituotajien yhteistyöhön

Kestävämpi ruokajärjestelmä syntyy kaikkien toimijoiden yhteistyöllä ja tiedolla. Ravintolaan voi ostaa ekologisesti kasvatettuja vihanneksia ja lähiruokajalosteita suoraan puutarhalta tai viljelijältä. Ravintoloitsija voi myös vuokrata viljeltäväkseen lähipellon tai pellosta osan, jopa tehdä sopimuksen viljelijän kanssa tietyn määrän lähiruokatuotteita tai kasviksia sisältävästä sato-osuudesta. Pienimuotoisemmin kasviksia ja yrttejä voi kasvattaa ruukuissa omassa ravintolassaan, terassillaan tai omalla kaupunkiviljelypalstallaan.

Toivotamme teille parasta mahdollista matkaa työelämään kestävän kehityksen ja kiertotalouden lähettiläinämme.

Seuraava AgriCulinary–koulutus alkaa maaliskuussa 2022.

Ensimmäisille AgriCulinary–diplomit – Lisätiedot

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija
040 150 4252
heidi.hovi-sippola (at) perho.fi

Jarmo Åke, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
040 147 8552
jarmo.ake (at) perho.fi

Juha Turtiainen, Perho PROn päällikkö
050 310 0716
juha.turtiainen (at) perho.fi

seminaari: SusCop – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle

Kutsuvierastilaisuus

Aika: ti 9.11.2021 klo 16–18
Paikka: Ravintola Perhon kabinetti, Perhonkatu 11, Töölö


Kestävän tulevaisuuden ruoka on hyvää ja ravinteikasta

Olemme siitä varmoja, koska me ravintola-alan huippu-kouluttajat viidestä Euroopan maasta olemme kehittäneet ja kokanneet sitä  lokakuusta 2018 asti Sustainable Cooking for the Planet -hankkeessa.

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Here we are! Hankkeessa tuottamaamme opintojaksoa voidaan käyttää tulevaisuuden keittiöammattilaisten kouluttamiseen vaihtoehtoisten proteiinien käytössä.

Emme ole uurastaneet vain työmme ilosta.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan (so. saman verran kuin liikenne) ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, joista pääosa syntyy liha- ja maitotuotteiden tuotannossa eli

ruokavaliomme tarvitsee vastuullisia vaihtoehtoja, joista yksikään ei ole jatkuva nälkä.

Muun muassa proteiineille on jo kehitetty vaihtoehtoisia ja vastuullisia lähteitä. Voimme siis laittaa keittiöstä käsin jarrua ilmastonmuutokselle, ja niin myös teemme.

Mutta miten ja mitä – siitä kuulet tarkemmin seminaarissamme, jonka aiheina ovat muun muassa

  • SusCop project presentation and presentation of alternative proteins
    /Johanna Rajakangas-Tolsa, osaamisaluejohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Insects as food and feed-current state and future prospects
    /Topi Kairenius, hyönteiskokki, ravintola Fat Lizard.
kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Desirable, sellable and feasible future food. Vaihtoehtoisesta proteiinista puhuessamme tarkoitamme muun muassa hyönteisiä ja uusia kasvipohjaisia proteiininlähteitä, joilla voidaan korvata perinteinen punainen liha, siipikarja ja kala.

Kestäviä saavutuksia ja tuloksia á la SusCop – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari

Lisätiedot

Mervi Vilén-Peltoniemi, koulutuspäällikkö, ruokatuotanto
040 738 9375
mervi.vilen-peltoniemi (at) perho.fi

Johanna Rajakangas-Tolsa, osaamisaluejohtaja
029 447 1177,
johanna.rajakangas-tolsa (at) haaga-helia.fi

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.2021

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Erasmus+ KA202- 2018-1-NL01-KA202-038884 Sustainable Cooking for the Planet (SusCop)

The project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Participants
Perho Culinary, Tourism & Business College, Haaga-Helia University of Applied Sciences, EntoCube, ROC Da Vinci College, Ikaslan Gipuzkoa, Ridgwater and Taunton College and Stichting Landstede. Learn more: suscop.com >>

 

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % ja Suomessa noin 10–15 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin.

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Suomessa haaskataan syömäkelpoista ruokaa vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien jätteisiin heittämää on yli 100 miljoonaa kiloa.

Eikä se haaskuu ole siinä kaikki.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt(-kin) syntyneet turhaan.

Että mitäs jos…

  • Ei mennä ruokakauppaan nälkäisenä.
  • Arvioidaan pää kylmänä ruoan tarve. Ei haksahdeta paljousalennuksiin, jos ei ole oikein ajatusta, miten aikoo tuotteet hyödyntää.
  • Ostetaan hedelmät yms. mieluummin irtotuotteina. Valmispakkauksissa yksi homeinen hevi pilaa nopeasti kaveritkin.
  • Pelastetaan hyvät elintarvikkeet haaskuulta ja säästetään samalla eli shopataan (myös) punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita.
  • Avataan uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.
  • Siivotaan ja tsekataan jääkaappi säännöllisesti ja sijoitetaan nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistetaan käyttää ne ajoissa.
  • Viilennetään kokkailut mahdollisimman nopeasti ja laitetaan jääkaappiin tai pakastimeen, jotta bakteerit eivät pääse lisääntymään.
  • Tuunataan ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji. Esimerkiksi vihannesten leikkuujätteitä ei kannata heittää haaskuuseen. Keitetään niistä vaikka herkullinen liemi, jota voi hyödyntää jo vaikka seuraavana päivänä keitoissa, padoissa ja kastikkeissa tai laitetaan pakkaseen (muttei tehdä pakastimesta ruuan hautuumaata).
  • Luetaan ruokatuotteiden päiväysmerkintöjä:
    Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen, mutta sitä kannattaa arvioida haistamalla ja maistamalla.
    Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
  • Opetellaan paremmiksi ruoanlaittajiksi: osa ruokahävikistä syntyy, kun ruoanlaitossa menee jotain pieleen – palaa, kärähtää tai vettyy – tai maustuu vähän turhankin pikantisti 🥵
Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Vihannesten leikkuujätteistä voi keittää herkullisen liemen

Ja syödään leipä viimeiseen muruun 🍞

Suomalaisten ruokahävikistä iso osa syntyy leivästä. Ihan suotta.

  • Ylijäämäleivät voi pakastaa ennen kuin ne ehtivät pilaantua. Pakastettukin leipä maistuu tuoreelta, kun sen käyttää paahtimen kautta.
  • Paahdettuna hieman kuivahtanutkin leipä on maukasta. Lisämakua saat, kun paistat leivän voissa pannulla.
  • Vaaleasta leivästä voi kuivattaa myös rapeita krutonkeja, joilla on hyvä höystää salaatteja ja sosekeittoja.
  • Kuivahtaneen leivän voi myös murustaa korppujauhoiksi, jonka voi hyödyntää esimerkiksi sämpylä- tai jauhelihataikinan jatkeena.

Luovuus keittiössä auttaa vähentämään hävikkiä!

P.S. Jäikö ruokaa juhlista yli?

  • Ilahduta naapuria!

Ruokahävikistä ruokakävikiksi – näin se alkaa!

 

Kuukauden menu: ilmastoannos

Perho Liiketalousopiston Ravintola Perho Töölössä sekä opiskelija- ja henkilöstöravintola Perhon Helmi Malmilla ovat mukana Ilmastoannos-kampanjassa, jonka aikana ma 25.10–su 28.11.2021 pääkaupunkiseudun ravintoloissa on tarjolla – kuinka ollakaan – Ilmastoannoksia.

Kuukauden menu: ilmastoannos

Lähde 25.10.–28.11. ilmastotalkoisiin menusta valitsemalla!

Kuukauden menu: ilmastoannosIlmastoannos-kampanjassa ravintoloidemme ruokalistoilla on tägätty Ilmastoannos -merkillä ne annokset, joiden hiilijalanjälki on enintään 1,0 kg CO2e eli noin 30% alle suomalaisen keskiarvon.


Kampanja on osa Mission Zero Foodprint -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa ravintoloita ja muita ruokapalveluyrityksiä kohti hiilineutraalimpaa toimintaa.

Totettajana on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki yhteistyössä Helsingin kaupunki, HSY, Unilever Food Solutions, Jamix, Clonet, Lounastaja, TableOnline ja Positive Impact.


CO2e / CO2-ekv. eli hiilidioksidiekvivalentti kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan tässä kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

kutsu: SusCop – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Kutsuvierastilaisuus

Aika: ti 9.11.2021 klo 16–18
Paikka: Ravintola Perhon kabinetti, Perhonkatu 11, Töölö
Ilmoittaudu mukaan seminaariin to 4.11. mennessä tästä >>


Kestävän tulevaisuuden ruoka on hyvää ja ravinteikasta

Olemme siitä varmoja, koska me ravintola-alan huippu-kouluttajat viidestä Euroopan maasta olemme kehittäneet ja kokanneet sitä  lokakuusta 2018 asti Sustainable Cooking for the Planet -hankkeessa.

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Here we are! Hankkeessa tuottamaamme opintojaksoa voidaan käyttää tulevaisuuden keittiöammattilaisten kouluttamiseen vaihtoehtoisten proteiinien käytössä.

Emme ole uurastaneet vain työmme ilosta.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan (so. saman verran kuin liikenne) ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, joista pääosa syntyy liha- ja maitotuotteiden tuotannossa eli

ruokavaliomme tarvitsee vastuullisia vaihtoehtoja, joista yksikään ei ole jatkuva nälkä.

Muun muassa proteiineille on jo kehitetty vaihtoehtoisia ja vastuullisia lähteitä. Voimme siis laittaa keittiöstä käsin jarrua ilmastonmuutokselle, ja niin myös teemme.

Mutta miten ja mitä – siitä kuulet tarkemmin seminaarissamme, jonka aiheina ovat muun muassa

  • SusCop project presentation and presentation of alternative proteins
    /Johanna Rajakangas-Tolsa, osaamisaluejohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Insects as food and feed-current state and future prospects
    /Topi Kairenius, hyönteiskokki, ravintola Fat Lizard.
kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Desirable, sellable and feasible future food. Vaihtoehtoisesta proteiinista puhuessamme tarkoitamme muun muassa hyönteisiä ja uusia kasvipohjaisia proteiininlähteitä, joilla voidaan korvata perinteinen punainen liha, siipikarja ja kala.

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Kuule, näe ja maista kestäviä saavutuksia ja tuloksia
á la Sustainable Cooking for the Planet – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari

TERVETULOA!

Aika: ti 9.11.2021 klo 16–18
Paikka: Ravintola Perhon kabinetti, Perhonkatu 11, TöölöCOP

Lisätiedot

PERHO LIIKETALOUSOPISTO
Mervi Vilén-Peltoniemi, koulutuspäällikkö, ruokatuotanto
040 738 9375
mervi.vilen-peltoniemi (at) perho.fi

HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU
Johanna Rajakangas-Tolsa
osaamisaluejohtaja
029 447 1177, johanna.rajakangas-tolsa (at) haaga-helia.fi

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.2021

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Erasmus+ KA202- 2018-1-NL01-KA202-038884 Sustainable Cooking for the Planet (SusCop)

The project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Participants
Perho Culinary, Tourism & Business College, Haaga-Helia University of Applied Sciences, EntoCube, ROC Da Vinci College, Ikaslan Gipuzkoa, Ridgwater and Taunton College and Stichting Landstede. Learn more: suscop.com >>