Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % ja Suomessa noin 10–15 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin.

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Suomessa haaskataan syömäkelpoista ruokaa vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien jätteisiin heittämää on yli 100 miljoonaa kiloa.

Eikä se haaskuu ole siinä kaikki.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt(-kin) syntyneet turhaan.

Että mitäs jos…

  • Ei mennä ruokakauppaan nälkäisenä.
  • Arvioidaan pää kylmänä ruoan tarve. Ei haksahdeta paljousalennuksiin, jos ei ole oikein ajatusta, miten aikoo tuotteet hyödyntää.
  • Ostetaan hedelmät yms. mieluummin irtotuotteina. Valmispakkauksissa yksi homeinen hevi pilaa nopeasti kaveritkin.
  • Pelastetaan hyvät elintarvikkeet haaskuulta ja säästetään samalla eli shopataan (myös) punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita.
  • Avataan uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.
  • Siivotaan ja tsekataan jääkaappi säännöllisesti ja sijoitetaan nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistetaan käyttää ne ajoissa.
  • Viilennetään kokkailut mahdollisimman nopeasti ja laitetaan jääkaappiin tai pakastimeen, jotta bakteerit eivät pääse lisääntymään.
  • Tuunataan ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji. Esimerkiksi vihannesten leikkuujätteitä ei kannata heittää haaskuuseen. Keitetään niistä vaikka herkullinen liemi, jota voi hyödyntää jo vaikka seuraavana päivänä keitoissa, padoissa ja kastikkeissa tai laitetaan pakkaseen (muttei tehdä pakastimesta ruuan hautuumaata).
  • Luetaan ruokatuotteiden päiväysmerkintöjä:
    Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen, mutta sitä kannattaa arvioida haistamalla ja maistamalla.
    Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
  • Opetellaan paremmiksi ruoanlaittajiksi: osa ruokahävikistä syntyy, kun ruoanlaitossa menee jotain pieleen – palaa, kärähtää tai vettyy – tai maustuu vähän turhankin pikantisti 🥵
Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Vihannesten leikkuujätteistä voi keittää herkullisen liemen

Ja syödään leipä viimeiseen muruun 🍞

Suomalaisten ruokahävikistä iso osa syntyy leivästä. Ihan suotta.

  • Ylijäämäleivät voi pakastaa ennen kuin ne ehtivät pilaantua. Pakastettukin leipä maistuu tuoreelta, kun sen käyttää paahtimen kautta.
  • Paahdettuna hieman kuivahtanutkin leipä on maukasta. Lisämakua saat, kun paistat leivän voissa pannulla.
  • Vaaleasta leivästä voi kuivattaa myös rapeita krutonkeja, joilla on hyvä höystää salaatteja ja sosekeittoja.
  • Kuivahtaneen leivän voi myös murustaa korppujauhoiksi, jonka voi hyödyntää esimerkiksi sämpylä- tai jauhelihataikinan jatkeena.

P.S. Jäikö ruokaa juhlista yli?

  • Ilahduta naapuria!

Ruokahävikistä ruokakävikiksi – näin se alkaa!