Artikkelit

Jätteensynnyn ehkäisy ja kierrätys

KEKE-opas
Paras jäte on syntymätön jäte

Jos ja kun jätettä kuitenkin syntyy, lajittele se oikein ja laita kiertoon. Luonto ja kiertotalous kiittävät!

Jätteiden syntyä voidaan vähentää materiaalitehokkuudella eli materiaalien säästäväisellä käytöllä ja ympäristövastuullisilla hankinnoilla, jolloin kierrätettävyys on monesti huomioitu jo tuotteen suunnittelussa.

Jätteen synnyn kannalta olennaiset valinnat tehdään tuotteiden hankintavaiheessa. Silloin ratkaistaan, halutaanko kertakäyttö- vai kestotuotteita, yksittäispakattuja vai suurissa erissä toimitettavia tuotteita, kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita ja niin edelleen. Pakkausjätettä voi vähentää esimerkiksi hankkimalla tuotteita suuremmissa erissä tai suosimalla tuotteita, joiden pakkaukset palautetaan maahantuojalle tai tukkuun uudelleenkäyttöä varten.

Perho Liiketalousopistossa jätteet lajitellaan kahdeksaan jätejakeeseen. Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on sitoutunut koko henkilökunta ja opiskelijat.

Osallistuthan sinäkin periaatteidemme mukaisesti jätteiden lajitteluun ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn!


Voit suurentaa kuvia klikkaamalla niitä, jolloin kuva aukeaa uuteen ikkunaan.


Ener­gi­a-/seka­jäte

Ener­gi­a-/seka­jäte

Ener­gi­a­jät­teen voi nykyisin lait­taa suo­raan seka­jät­teeseen, joka pol­te­taan läm­pö­voi­ma­lois­sa tai te­ol­li­suus­lai­tok­sis­sa. Ener­gi­a-/seka­jäte koos­tuu muun mu­as­sa muo­vi­pak­kauk­sis­ta ja -kasseista, ker­ta­käyt­tö­as­ti­ois­ta, sty­rok­si­jät­teis­tä ja cd-/dvd-le­vyistä. Perho Liiketalousopiston Töö­lön ja Mal­min kam­puk­sil­la ke­rääm­me vain seka­jä­tet­tä.


Ke­räys­pa­pe­ri

Ke­räys­pa­pe­riPuh­das­ta ja kui­vaa käy­tös­tä pois­tet­tua ke­räys­kel­pois­ta pa­pe­ria kuten sa­no­ma­leh­det, aika­kau­si­leh­det, mai­nok­set, kir­je­kuo­ret, ko­pi­o­pa­pe­rit ja peh­me­ä­kan­ti­set kir­jat. Omi­nai­suuk­sien ja kui­tu­jen mu­kaan eri­lai­sia lop­pu­tuot­tei­ta, esim. muna­ken­no­ja, peh­mo­pa­pe­ri­tuot­tei­ta ja sa­no­ma- ja kir­je­kuo­ri­pa­pe­ria.


Ke­räys­pah­vi

Ke­räys­pah­viPuh­das­ta ja kui­vaa käy­tös­tä pois­tet­tua ke­räys­kel­pois­ta pah­via, kar­ton­kia ja voi­ma­pa­pe­ria kuten kar­ton­ki­pak­kauk­set, pah­vit, pa­pe­ri­pus­sit, voi­ma­pa­pe­rit ja ko­pi­on kää­reet. Kier­rä­te­tys­tä pah­vis­ta val­mis­te­taan uu­si­o­pah­via, hyl­sy­kar­ton­kia, kir­jan­si­don­ta­kar­ton­kia sekä map­pi­pah­via.


Bio­jäte

Bio­jäteElo­pe­räis­tä elin­tar­vi­ke- ja puu­tar­ha­jä­tet­tä, joka on bi­o­lo­gi­ses­ti ha­jo­a­vaa kiin­te­ää ja myr­ky­tön­tä jä­tet­tä: ruo­ka­jäte, luut, he­del­mien ja kas­vis­ten kuo­ret, suo­da­tin­pa­pe­rit ja tee­pus­sit, ta­lous­pa­pe­rit ja lau­tas­lii­nat. Kom­pos­toin­nin yh­tey­des­sä syn­ty­nees­tä kom­pos­ti­hu­muk­ses­ta val­mis­te­taan mul­taa vil­je­lyyn ja vi­her­ra­ken­ta­mi­seen.


Kas­vi- ja eläin­ras­vat sekä -öl­jy

Kas­vi- ja eläin­ras­vat sekä -öl­jyPa­ka­taan tyh­jiin säi­ly­tys­as­ti­oi­hin ja kier­rä­te­tään jäte­ka­tok­ses­sa si­jait­se­van säi­li­öön. Ras­vat ja öl­jyt toi­mi­te­taan Suo­men Kas­vi­öl­jyt Oy:n kier­rä­tyk­seen.


Ke­räys­me­tal­li

Ke­räys­me­tal­liKäy­tös­tä pois­tet­tua pak­kaus­me­tal­lia ja muu­ta me­tal­li­ro­mua kuten me­tal­li­put­ket, tyh­jät me­tal­li­as­ti­at, si­fo­ni-pat­ruu­nat. Me­tal­li käy­te­tään raa­ka-ai­nei­na uu­sien me­tal­li­tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa.


Keräyslasi

KeräyslasiPan­tit­to­mat pul­lo­t ja muu­ lasi­ta­va­ra kuten kirk­kaat ja vä­ril­li­set la­sit, pur­kit ja pul­lot. Muis­tat­han vie­dä pan­til­li­set pul­lot kier­rä­tyk­seen!  Ke­räi­ly­la­sia käy­te­tään uu­sien tuot­tei­den val­mis­ta­mi­seen pak­kaus­lasi- ja lasi­vil­la­te­ol­li­suu­des­sa. Käy­tös­tä pois­tet­tu­ja pan­tit­to­mia pul­lo­ja ja muu­ta lasi­ta­va­raa: kirk­kaat ja vä­ril­li­set la­sit, pur­kit ja pul­lot. Muis­tat­han vie­dä pan­til­li­set pul­lot kier­rä­tyk­seen!  Ke­räi­ly­la­sia käy­te­tään uu­sien tuot­tei­den val­mis­ta­mi­seen pak­kaus­lasi- ja lasi­vil­la­te­ol­li­suu­des­sa.


Pan­til­li­set pa­lau­tus­pul­lot ja töl­kit

PALPA – pan­til­li­set pa­lau­tus­pul­lot ja töl­kitPer­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­ton Töö­lön kam­puk­sel­la käy­tä­vil­lä on pa­lau­tus­pul­loil­le omat ke­räys­pis­teet ja Ra­vin­to­la Per­hos­sa erik­seen omat pan­til­li­set ke­räys­ko­rit. Kierrätyksestä huolehtii PALPA, Suomen Palautuspakkaus Oy


Ongelmajäte

ongelmajätetunnusKemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavat jätteet toimitetaan asianmukaisten ympäristölupien mukaisesti toimiviin ongelmajätteitä käsitteleviin ja hyödyntäviin laitoksiin.  Käytetyt paristot kerätään Töölön ja Malmin kampuksilla niihin kuuluviin keräysastioihin.


 

Kumppanuusmaatalous

KEKE-opas
Community Supported Agriculture (CSA)

Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja

Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.


Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa

Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.

Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.


Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän

Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.

Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.

Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.


Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt

Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.

Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.

  • biodiversiteetin lisääntyminen
  • ruokajätteen minimointi
  • pienviljelyn tukeminen
  • ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
  • tiedon lisääntyminen
  • kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
  • ympäristöstä huolehtiminen
  • ravinteiden kierrätys

Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju

Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.

Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.


Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa

Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.

Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.

Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.



KEKE-opas – sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti