Artikkelit

Kestävä kulutus ja vastuulliset hankinnat

Kestävän kehityksen opas
Kestävä hyvinvointi syntyy vastuullisista valinnoista

Materiaalitehokkuus ja vastuulliset hankinnat ovat kestävää kulutusta, jolla jätteiden syntyä voidaan vähentää ja kulutuksen vaikutuksia ympäristöön pienentää.

Sekä ekotehokkuutta että kohtuutta voi jokainen edistää omilla kulutusvalinnoilla. Pienilläkin teoilla saavutetaan vuositasolla isoja ekologisia ja taloudellisia säästöjä.

Muutos omissa kulutustavoissa ei tarkoita paluuta aikaan ennen sähkölampun keksimistä. Päinvastoin se voi olla muutos kohti uudenlaista hyvinvointia ja parempaa elämän laatua.


Vastuulliset hankinnan periaatteet – näin pyrimme toimimaan Perho Liiketalousopistossa

  • Materiaali- ja tarvikehankintojen tarjouspyyntöihin sisällytetään pyyntö käyttää ympäristövaatimukset täyttävää materiaalia tai ympäristömerkin saanutta materiaalia (laatu, ekologisuus ja kestävyys).
  • Suosimme ympäristömerkittyjä tuotteita, palveluita sekä uusiotuotteita.
  • Käy­tös­sä on kes­to­tuot­tei­ta ja -as­ti­oi­ta ker­ta­käyt­töis­ten si­jaan. PVC- sekä yk­sit­täis­pa­kat­tu­ja tuot­tei­ta väl­te­tään (voinappi, an­nos­jo­gur­tit, kap­se­li­es­pres­sot).
  • On­gel­ma­jä­tet­tä vä­hen­ne­tään mm. käyt­tä­mäl­lä la­dat­ta­via pa­ris­to­ja ja ak­ku­ja.
  • Ka­lus­teik­si suo­si­taan ko­ti­mai­sia, pit­kä­i­käi­siä, kier­rä­tet­tä­vis­sä ole­via ka­lus­tei­ta.
  • Folion ja pakkauspussien käyttö on korvattu kansilla ja astioilla!


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Vastuullinen matkailuala

Kestävän kehityksen opas
Vastuullinen matkailuala on kasvava elinkeino

Maailman matkailujärjestö UNWTO uutisoi kansainvälisen matkailijamäärän vuonna 2019 ylittäneen 1,5 miljardia matkailijaa.

Suomessa matkailun merkitys vientialana ja tärkeänä työllistäjänä on tunnustettu. Vuonna 2019 Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin yli 23 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 7,1 miljoonaa oli ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä.

Matkailun kasvu vaatii kestävää kehittämistä ja vastuullista toimintaa

Vastuullinen toiminta on punainen lanka ja luonnollinen osa matkailualan toimintaa.

Matkailijat voivat tehdä kestävämpiä valintoja muun muassa lentämällä harvemmin ja pidemmäksi aikaa matkakohteisiin

Kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa tominnassa on palvelumuotoilua.

Kaikissa matkailun suunnittelun, kehittämisen ja toiminnan vaiheissa tehdään mahdollisimman vastuullisia valintoja, joilla säästetään energiaa ja vettä, rasitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän.

Aina ei ole pakko lentää

Lentoliikenne on suurennuslasin alla ja lentoyhtiöt vastaavat niille asetettuun haasteeseen kehittämällä uutta teknologiaa hyödyntäviä energiatehokkaita ratkaisuja ja puhtaampaa polttoainetta. Matkailijat voivat tehdä kestävämpiä valintoja lentämällä harvemmin ja pidemmäksi aikaa matkakohteisiin ja käyttämällä junaa aina silloin, kun se on mahdollista. Vastuullinen matkailija myös suosii ei-motorisoituja ajoneuvoja matkakohteessa liikkuessaan.

Jokainen meistä voi myös hyvittää omasta matkustamisesta aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä: esimerkiksi osa lentoyhtiöistä tarjoaa tilaisuuden vapaaehtoiseen päästöjen kompensointiin, ja hyvittäminen on mahdollista myös monien muiden toimijoiden kautta.


Paikallisuutta arvostavia valintoja

Erityisen tärkeää matkailun toimialalla on kunnioittaa paikallisuutta ja toimia siis sosiokulttuurisesti vastuullisella tavalla.

Paikallisuuden kunnioittamisella ja sosiokulttuurisella vastuullisuudella tarkoitetaan sitä, että paikalliset otetaan mukaan matkailupalvelujen suunnitteluun ja että matkailu tuottaa [myös] heille taloudellista hyötyä. Matkailijoita viedään sinne, missä luonto ja ympäristö kestävät matkailusta aiheutuvan kulutuksen samalla sekä matkakohteiden paikalliset arvot, kulttuuri ja ympäristöt säilyvät mahdollisimman koskemattomina.

Voimme ja meidän pitää tehdä vastuullisia valintoja myös matkailijoina. Matkailija-kuluttajan näkökulmasta paikallisuuden kunnioittaminen tarkoittaa, että hän käyttää paikallisia yrityksiä, majoittuu paikallisten ylläpitämissä majoituspaikoissa, suosii paikallisia ravintoloita ja tuotteita sekä osallistuu paikallisten tarjoamiin elämyspalveluihin.

Kulttuurin kaveri

Matkailijat arvostavat kaiken aikaa enemmän paikallisia elämyksiä ja tämä trendi edistääkin erinomaisesti matkailun vastuullisuutta.

Parhaimmillaan matkailu voi olla häviämässä olevan kulttuurin vahvistamista ja säilyttämistä. Näin on käynyt jossain määrin esimerkiksi Suomen Lapissa, jossa saamelaiset ovat viimein saaneet ansaittua näkyvyyttä omalle kulttuurilleen.


Turvallisuus osana vastuullista toimintaa

Suomi on tilastoitu maailmanlaajuisissa julkaisuissa yhdeksi maailman turvallisimmista maista; rikollisuutta, terrorismia ja luonnonmullistuksia on vähän, jos ollenkaan.

Turvallisuus on noussut tärkeäksi matkailualan vetovoimatekijäksi Suomessa. Turvallisuus on oleellinen osa laadukkaita matkailupalveluja. Emme voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että Suomi olisi ulkona globaaleista muutoksista, vaan mahdollisiin uhkiin on suhtauduttava ennakoiden ja realistisesti.

Riskianalyysi ja turvasuunnitelma

Mat­kai­li­joi­ta pal­ve­le­vat lu­kui­sat eri yri­tyk­set ja toi­mi­jat ja jo­kai­sen näis­tä on omal­ta osal­taan huo­leh­dit­ta­va mat­kai­li­joi­den ja työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suu­des­ta. Kau­pun­geil­la ja kun­nil­la on omat tur­val­li­suus­stra­te­gi­at ja -suun­ni­tel­mat. Niis­sä on ku­vat­tu mm. vas­tuut eri­lai­sis­sa poik­keus­ti­lan­teis­sa; kuka tie­dot­taa ja mitä vies­tin­tä­ka­na­via käy­te­tään, mis­sä on ko­koon­tu­mis­pai­kat ja mi­ten vas­tuut on ja­et­tu. Mat­kai­lu­alan oh­jel­ma­pal­ve­lu­y­ri­tyk­sil­lä on vel­vol­li­suus laa­tia tur­val­li­suus­asia­kir­ja sekä pal­ve­lu­koh­tai­set tur­val­li­suus­suun­ni­tel­mat, joi­hin on kir­jat­tu oh­jeet yk­sit­täis­ten toi­mi­­joiden ja suo­ri­tus­paik­ko­jen osal­ta.

Myös muut mat­kai­lu­alan yri­tyk­set te­ke­vät ris­ki­a­na­lyy­se­jä ja tur­val­li­suus- ja krii­si­suun­ni­tel­mia var­mis­taak­seen asi­ak­kaan tur­val­li­sen pal­ve­lu­ket­jun. Ulko­mail­le mat­ko­ja jär­jes­tä­vien mat­ka­toi­mis­to­jen ja mat­kan­jär­jes­tä­jien edus­ta­jien tu­lee re­a­goi­da mat­kal­la mah­dol­li­ses­ti ta­pah­tu­viin poik­keus­ti­lan­tei­siin ja krii­sei­hin. Nä­ihin asi­oi­hin on alet­tu kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta vuo­den 2001 New Yor­kin kak­sois­tor­nien ro­mah­duk­sen ja vuon­na 2004 Thai­maa­ta ra­vi­sut­ta­neen Tsu­na­min jäl­keen.

Turvallisuus suunnittelussa ja toiminnassa – osa ammatillisuutta

Tur­val­li­suu­den en­na­koin­ti, huo­mi­oi­mi­nen ja tur­val­li­ses­ti toi­mi­mi­nen si­säl­ty­vät kaik­kiin mat­kai­lu­alan am­ma­til­li­siin tut­kin­toi­hin. Tur­val­li­suu­teen vii­ta­taan mat­kai­lu­pal­ve­lu­jen suun­nit­te­lus­sa ja käy­tän­nön toi­min­nas­sa. Tut­kin­non pe­rus­tei­den mu­kai­ses­ti tulevan matkailualan ammattilaisen tu­lee osa­ta toi­mia poik­keus­ti­lan­teis­sa esi­mer­kik­si sil­loin kun asi­a­kas sai­ras­tuu tai koh­da­taan poik­keuk­sel­li­ses­ti käyt­täy­ty­vä asi­a­kas, kun pal­ve­lun toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä ele­tään poik­keuk­sel­li­sis­sa sää­olo­suh­teis­sa tai käy­tet­tä­vät vä­li­neet voi­vat rik­kou­tua. Myös omas­ta työ­tur­val­li­suu­des­ta tu­lee huo­leh­tia. Mat­kai­lu­alan am­mat­ti­lai­sen tu­lee toi­mia esi­merk­ki­nä ja oh­ja­ta asi­ak­kai­ta toi­mi­maan tur­val­li­ses­ti mm. lii­ken­tees­sä, luon­nos­sa, ajo­neu­vo­jen kä­sit­te­lys­sä tai eläin­ten kans­sa toi­mies­sa.

Matkailualan opintojen aikana suositellaan turvallisuuskoulutuksen suorittamista. Oppilaitoksemme on ollut mukana kehittämässä Matkailualan turvallisuuskoulutuksen verkkokurssia, joka on tarjolla opiskelijoille keväästä 2020 alkaen. Kurssi antaa edellytykset myös riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman laatimiselle. Joissakin tutkinnon osissa edellytetään myös EA1-kurssin suorittamista tai vastaavien ensiaputaitojen hankkimista muulla tavalla. Jos tutkinnon osissa vaaditaan puolestaan ruuan valmistamista tai käsittelyä, suoritetaan Hygieniapassi-koulutus ja -testi. Hygieniaosaaminenkin on osa turvallisuutta – väärin käsitelty ruoka tai pilaantuneen ruuan tarjoaminen on terveysriski.


Perho Liiketalousopiston matkailualan koulutuksessa korostuvat metsä ja Suomen puhtaat luonnonvedet. Vastuullisen matkailualan ammattilaiset kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat kestäviä matkailupalveluja. He kunnioittavat ja hyödyntävät paikallisuutta, valitsevat vähiten ympäristöä rasittavia vaihtoehtoja sekä vievät matkailijoita sinne, missä luonto ja ympäristö kestävät matkailusta aiheutuvan kulutuksen.

#perholainen vastuullinen matkailualan ammattilainenTule siksi, mikä haluat olla.

Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Kumppanuusmaatalous

KEKE-opas
Community Supported Agriculture (CSA)

Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja

Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.


Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa

Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.

Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.


Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän

Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.

Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.

Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.


Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt

Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.

Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.

  • biodiversiteetin lisääntyminen
  • ruokajätteen minimointi
  • pienviljelyn tukeminen
  • ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
  • tiedon lisääntyminen
  • kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
  • ympäristöstä huolehtiminen
  • ravinteiden kierrätys

Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju

Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.

Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.


Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa

Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.

Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.

Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.



KEKE-opas – sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Lisätietoja

Kestävän kehityksen opas
Kehitys kehittyy – opitaan lisää ja uutta

Hienoa, että olet kiinnostunut kestävästä kehityksestä ja haluat tietää enemmän kuin mitä oppaamme sivuilla olemme jo kertoneet.

Kestävän kehityksen opas, KEKE-opas: lisätietoja/lähteitä

Matka jatkuu – linkkejä lisätietoihin

Kestävä kehitys Suomessa

Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

Tietoa sosiaalisesta kestävyydestä

Kestävä kehitys ravintola-alalla

Tietoa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä

Esimerkkejä kiertotaloustoimijoista


Tietoa ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen opinnoista sekä urheilijakoulutuksesta

Marja Hemmi, koulutusalajohtaja, ravintola-ala
040 480 5577
marja.hemmi (at) perho.fi

Satu Sandman, koulutusalajohtaja, matkailuala
040 775 3266
satu.sandman (at) perho.fi

Katriina Klén, koulutusalajohtaja, liiketoiminta
050 366 6711
katriina.klen (at) perho.fi

Tuuli Merikoski, koulutuspäällikkö, huippu-urheilu
0400 711728
tuuli.merikoski (at) perho.fi


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Perho Liiketalousopiston kestävän tulevaisuuden työryhmä

Kestävän kehityksen opas
Hyvää huomista!

Perho Liiketalousopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista koottu kestävän tulevaisuuden työryhmä vastaa kestävän kehityksen toiminnan suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta sekä yhdessä muiden perholaisten kanssa vuosittaisten teemojen valinnasta, toteuttamisesta ja kehittämisestä.

Lisäksi kestävän tulevaisuuden työryhmä vastaa oppilaitoksen kestävän kehityksen itsearviointiprosessista, tuloksien tiedottamisesta sekä auditoinnissa esille nousseiden kehittämiskohteiden työstämisestä. Työryhmä toimii kokokoonpanollaan vuoden.

Kestävän tulevaisuuden työryhmän yhteystiedot

keke (at) perho.fi

Maria Runonen, Kestävän kehityksen asiantuntija
+358 50 5351 001
maria.runonen(at)perho.fi

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija
040 150 4252
heidi.hovi-sippola (at) perho.fi

Pauliina Lehtinen, lehtori/matkailuala
040 515 2574
pauliina.lehtinen (at) perho.fi

Jouni Leinonen, varastonhoitaja/opetusravintola Perho
0400 207 329
jouni.leinonen (at) perho.fi

Katariina Mustonen, koordinaattori/OmaUra
043 820 0347
katariina.mustonen (at) perho.fi

Riitta Koponen, vuoromestari
+358 401478527
riitta.koponen(at)perho.fi

Katriina Klén, koulutusalajohtaja, liiketalous
+358 401478527
katariina.klen(at)perho.fi

Karla Ruutu, koulutusasiantuntija, matkailuala
0400 520 335
karla.ruutu (at) perho.fi

Jarmo Åke, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
040 147 8552
jarmo.ake (at) perho.fi

Petri Wainio, lehtori
+358 400 518995
petri.wainio(at)perho.fi

 


Kestävän kehityksen sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Biodiversiteetti – luonnon monimuotoisuus

KEKE-opas
Luonnon hyvinvointi on lukemattomien osien summa

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemeitä, mikä on uhka myös ihmisen olemassaololle.

Luonnon monimuotoisuuden lyhyt oppimäärä

  • ekosysteemit ylläpitävät ruoan, energian, lääkkeiden ja muiden keskeisten tuotteiden perusraaka-aineiden tuotantoa
  • ekosysteemit säätelevät ilmastoa, tulvia, puhdistavat vettä sekä toimivat apuna vaarallisten aineiden hajottamisessa
  • luonnon monimuotoisuus tarjoaa hengenravintoa ja esteettisiä elämyksiä ja toimii tieteellisten innovaatioiden lähteenä
  • ekosysteemit tukevat monia valmistusprosesseja ylläpitäessään veden kiertoa, maaperän ravinteikkuutta sekä biomassan ja ruoantuotantoa

Monimuotoinen luonto on rikas luonto

Perho Liiketalousopisto on mukana suojelemssa luonnon monimuotoisuutta opettamalla sen merkitystä opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen.

Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia (2012–2020) pyrkii pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on strategian ja toimintaohjelman lähtökohta.

Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian päätavoitteet:

  • Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa
  • Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä
  • Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
  • Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille
  • Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä

Ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus

WWF:n mukaan ilmastonmuutos lisää lajien kuolemista sukupuuttoon, sillä se kuihduttaa elinympäristöjä.

Myös kulutus ja ruokavalinnat vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Kun laji häviää, se vaikuttaa suoraan myös koko elinympäristöön ja muiden lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisen tuotannon ja esimerkiksi kestävän kalakantojen valitseminen on tärkeää .

Luonnon monimuotoisuus voidaan jakaa

  • geneettiseen biodiversiteettiin
  • lajitason biodiversiteettiin
  • ekosysteemin/maiseman biodiversiteettiin

Geneettinen biodiversiteetti

Muun muassa S. Gliessmannin (2011) mukaan yksi alkuperäislaji kuolee sukupuuttoon joka viikko ja 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta on jo menetetty.

Geneettistä biodiversiteettiä voidaan lisätä käyttämällä maatiais- ja avopölytteisiä lajikkeita, koska esimerkiksi vähän jalostetut maatiaslajit ovat geneettisesti monimuotoisia. Viljelykasvien jalostuksessa saatetaan menettää geneettistä monimuotoisuutta.

Lajitason biodiversiteetti

Lajitason biodiversiteetissä voimme lisätä viljeltäviä kasvilajeja, jolloin maisemastakin tulee heterogeenisempi.

Lajitason monimuotoisuutta lisää myös esimerkiksi eläin- ja kasvitilan yhdistäminen. Kun saamme eläintilalta lannan hyötykäyttöön, lisää tämä myös mikrobeja ja muita hajottajia maassa.

Esimerkiksi lantakuoriaiset ovat tärkeitä lannan hajottajia (Roslin ym. 2011). Lantakuoriaislajeista osa on kuollut sukupuuttoon, kun pienet eläintilat ovat hävinneet. Lantakuoriaisilla ei ole enää ollut lantaa, mitä piilottaa maahan.

Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetti

Ekosysteemiä voidaan ajatella maisemana eli ekosysteemien joukkona. Kestävän tuotannon tulee ylläpitää biologista monimuotoisuutta joka tasolla.

Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetillä tarkoitetaan, että maisema on heterogeeninen. Siellä voi olla esimerkiksi kosteikkoja, metsikköjä, pellon laitoja, erilaisia niittyjä ja erilaisia viljelyalueita. Monimuotoisuutta viljellylle alueelle lisäävät mm. rivivälinurmet, maanpeittokasvit, pensasistutukset, kaistaviljely ja viherlannos.

Erilaiset alueet houkuttelevat erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, jolloin maiseman monimuotoisuus lisääntyy.


Maaperän monimuotoisuuden suojelu

Maan monimuotoisuutta voi vaalia maaperän hoidolla eli palauttamalla mahdollisimman paljon orgaanista ainesta takaisin maahan. Tällöin myös maaperän eliöstö lisääntyy ja maaperä pysyy hedelmällisenä sekä elinvoimaisena.

Pitämällä maaperä kasvipeitteisenä, lisäämme maaperän elämää ja pidämme ravinteet pellossa. Lisäksi kasvimassan muokkaaminen maaperään lisää maaperän orgaanista ainesta ja näin myös maaperäeliöstön ravintoa. Toisaalta myös maan vähäinen häirintä, kuten kyntämättä jättäminen, lisää maaperän elämää.

Maaperän monimuotoisuudella on tärkeä tehtävä ekologisissa palveluissa, kuten ravinteiden kierrossa ja paikallisessa veden säätelyssä. Kun maaperä on terve ja monimuotoinen, kiertävät vesi- sekä ravinteet oikein. Tämä pitää maaperän, kasvien ja eläinten elämän tasapainossa. Tämä myös turvaa kasvukunnon ja ravinnon riittämisen kaikille nyt ja tulevaisuudessa.


Perhon Liiketalousopiston Green City Farm suojelee biodiversiteettiä

Yhteisellä pellolla, kuten kumppanuusmaatalouden pellolla tai paikallisella monimuotoisella maatilalla, on helppo säilyttää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.

Kumppanuusmaatalous lisää myös sosiaalista monimuotoisuutta. Pelto ja ympäristön monimuotoisuuden vaaliminen yhdistää eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä.

Monimuotoisuuden suojelemisesta hyvä esimerkki on Perho Liiketqlousopiston kaupunkipelto, Green City Farm. Terveestä maaperästä kasvaa terveet vihannekset, jotka ravitsevat ihmistä parhaiten. Green City Farm toimii myös kestävän kehityksen oppimistilana, jolloin se tarjoaa opetusta ja kokemuksia luonnonmonimuotoisuuden suojelemisesta ja säilyttämisestä.



KEKE-opas – sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Vastuullinen liiketoiminta

Kestävän kehityksen opas
Vastuullinen liiketoiminta on talouden megatrendejä

Sekä sijoittajat että kuluttajat ovat tänä päivänä tarkkoja tuotteiden vastuullisuudesta.

Merkonomiopinnot tähtäävät tulevaisuuden yhteisölliseen osaamiseen, jossa hyvinvointia mitataan muussakin kuin materiassa.

Toimimalla vastuullisesti yritys voi nostaa kannattavuuttaan ja kilpailukykyään. Vastuullista liiketoimintaa tarkastellaan ja suunnitellaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuullisuuden näkökulmista.

Arvolupauksena vastuullisuus

Vastuullisuus kirjataan usein yrityksen arvoihin ja sitä kautta ne otetaan osaksi yrityksen toimintakulttuuria ja liiketoimintaperiaatteita. Avoimesti kirjatut arvot ja liiketoimintaperiaatteet antavat yritykselle ja sen kaikille sidosryhmille mahdollisuuden arvioida, miten hyvin näiden periaatteiden noudattamisessa on onnistuttu.

Arvot myös vahvistavat yrityksen mainetta ja brändiä.  Niiden laiminlyönnit vastaavasti tuhoavat brändin arvoa. (tat.fi)

Kiertotalous – tulevaisuuden liiketoiminnan perusta

Siirrymme aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen ja raaka-aineiden uudelleen hyödyntämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Merkonomi opinnot tähtäävät yhä voimakkaammin tulevaisuuden osaamiseen. Niihin taitoihin, joita hyödyntämällä luodaan uusia työpaikkoja, vahvaa ja vastuullista liiketoimintaa ja tulosta sekä kevennetään ympäristökuormaa.

Perho Liiketalousopistossa katse on sekä tämän päivän taidoissa että huomisen osaamisessa ja tulevaisuuden työssä. Kestävät liiketoimintamallit ja kiertotalouden tarjoamat bisnesvaihtoehdot tuodaan yhä näkyvämmin opetukseen ja tekemiseen. Parhaimmillaan kiertotalous tuo uusia työpaikkoja, uutta liiketoimintaa ja kustannussäästöjä. Luonnonvarojen kulutuksen ja jätteen synnyn määrän vähentäminen keventävät aiheuttamaamme ympäristökuormaa. (circwaste) Kiertotalouden sanotaankin olevan jopa suurin murros tuotannossa, kulutuksessa ja koko globaalissa taloudessa 250 vuoteen.

Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on globaalisti jopa 700 miljardia euroa, josta Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Lähde mukaan kiertotalouden murrokseen! Tutustumme opinnoissa kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja yrittäjyyteen.  Onko sinulla joku hyvä kiertotalouden periaatteita noudattava bisnesidea, jota haluat lähteä edistämään opintojesi jälkeen? Opinnot tarjoavat tälle mainion kasvualustan. Kysy neuvoa, verkostoidu muiden kiertotaloudesta kiinnostuneiden kanssa ja pyydä opettajaltasi sparrausta bisneksellesi.

Kierrätä, huolla ja korjauta tuotteita. Hanki tuotteita, jotka on tehty kierrätysmateriaaleista. Kaikkea ei tarvitse myöskään omistaa – lainaa tai vuokraa. Pohdi omaa kulutustasi ja tutustu siihen liittyviin kiertotalouden liiketoimintamallia noudattaviin yrityksiin. 

Vastuullista liiketoimintaa

Vastuullisesti toimiva yritys pitää yrityksen vakavaraisena, maksaa reilua palkkaa työntekijöille ja noudattaa lakeja ja säädöksiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Opinnoissa pohditaan, mitä on vastuullinen liiketoiminta ja miten voittoa tuotetaan vastuullisin keinoin. Vastuulliset valinnat näkyvät myös kuluttajien toiminnassa. Erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit helpottavat kuluttajaa valinnoissa ja moni brändi ja koko yrityksen imago perustuu kestäviin arvoihin ja ympäristöystävällisiin tuotteisiin.

Paneudu tuotantoketjuihin ja tuotteiden alkuperään ja punnitse niiden ympäristöystävällisyyttä. Tutustu sellaisiin yrityksiin, jotka toiminnallaan erottuvat muista eettisten, kestävien ja vastuullisten valintojensa suhteen sekä tuottavat voittoa tinkimättä näistä periaatteista myös tulevaisuudessa. Perholaiselle iso liikevaihto ei enää riitä. Liiketoiminnan tulee perustua jollekin arvokkaammalle kuin raha. Menestyvän liiketoiminnan tulee tuottaa vaurautta myös sitä ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tulee näkyä positiivisesti muuallakin kuin omistajien taskussa.

Vastuulliset valinnat näkyvät myös kuluttajien toiminnassa. Erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit helpottavat kuluttajaa valinnoissa ja moni brändi ja koko yrityksen imago perustuu kestäviin arvoihin ja ympäristöystävällisiin tuotteisiin. Liiketalouden opinnoissa tutustutaan brändin merkitykseen ja yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen ohjata kuluttajaa kohti vastuullisempia ja kestävämpiä valintoja.

Osta vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Joutsenmerkki, luomumerkit ja Reilun Kaupan merkit sekä muut merkit kuten kestävään kalastukseen liittyvä MSC-merkki tai palmuöljymerkit takaavat, että vastuullisuus on huomioitu yritysten tai sen tuotteiden tuotannossa.

Opi erottamaan tarve ja turhake. Osta vähemmän, mutta laadukkaampaa. Tuotteiden raaka-aineiden valmistaminen, tuotanto ja kuljetukset ja myynti kuluttavat luonnonvaroja. Yhden t-paidan tuotantoon kuluu lähes 3000 litraa vettä ja sen tuotannossa on käytetty merkittävästi kemikaaleja. Vähentämällä uusien tuotteiden ostamista, asiakas voi säästää luonnonvaroja. Myös kulutuksen siirtäminen tuotteista palveluihin on ympäristöteko.

Vastuullinen kuluttaminen on työlästä. Välillä olisi ihanampaa vain hankkia uusi tuote ja olla siitä onnellinen. Maailma ei kuitenkaan parane näin. Meidän tulee kaikkien oppia yhä kriittisemmiksi kuluttajiksi; vaatia tuotetietoja, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja tuotteen jäljitettävyyttä. Se ihana tuote ei olekaan välttämättä niin ihana, mikäli paljastuukin, että se on tuotettu lapsityövoimalla tai epäasiallisissa olosuhteissa riistopalkalla. Suostuisitko sinä työskentelemään sillä tavalla?  Älä siis osta epäeettisesti tuotettuja tuotteita, jos et itse ole valmis hyppäämään tehtaaseen töihin. Kuluttaja voi äänestää vain jaloillaan. Median tehtävä on saattaa vääryydet kuluttajien tietoon ja meidän kaikkien velvollisuus on opiskella ja ottaa selvää. Kun kuluttaja tuottaa painetta yrityksille ja tuottajille, alkavat he vastata tähän vastuullistamalla liiketoimintaansa.  Vastuullinen liiketoiminta brändinä on kilpailuvaltti mutta erittäin herkkä naarmuille. Tämä tarkoittaa sitä, että rikottuaan annetun lupauksen, on luottamusta todella vaikea lunastaa enää.

Työelämätaidot haltuun

Työstä pitäisi saada kiksit. Oman tekemisen arvostaminen, halu kehittyä ja oppia jatkuvasti uutta erottavat sinut muista työnhakijoista. Palveluala on rankkaa mutta hurjan palkitsevaa. Mitä varmempi olet työelämässä, sitä helpompi sinun on nauttia omasta työstäsi.

Merkonomiopiskelijat valmistuvat laajalle kentälle työelämään. Jotkut päätyvät kaupan alalle, toiset hallinnon tehtäviin yritysten sisäiseen asiakaspalveluun, joku perustaa oman yrityksen. Vastuullisuus, työyhteisössä toimisen taidot ja aito halu onnistua yhdistävät kuitenkin kaikkia tulevia työntekijöitä.  Vastuullinen asiakaspalvelu, reilut työelämätaidot, ja kulttuurilukutaito on tuotu yhä näkyvämmin opetukseen.

Suomi kasvaa ja etäisyydet muuhun maailmaan pienenevät. Valmius palvella, auttaa ja ratkaista kaikkien asiakkaiden pulmia on kilpailuvaltti.  Älä oleta tai yleistä, vaan ota selvää.

Monikulttuurisuustaidot sekä kyky kohdata kaikki asiakkaat arvokkaasti asettaa sinut palveluosaajana ihan eri tasolle. Kulttuurisensitiivinen asiakaspalvelu, monipuoliset neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot sekä avoin mieli kaikkia kulttuureja ja ihmisiä kohtaan on vastuullisen palveluosaajan merkki.

Merkonomiopinnoissa perehdytään työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja reilun työn pelisääntöihin. Täsmällisyys, työhön valmistautuminen ja työkavereiden kunnioittaminen ovat työelämän vastuullisuustaitoja. Opintojen aikana pyritään löytämään jokaisesta opiskelijasta innostuva ja työtä pelkäämätön tekijä, joka osaa hyödyntää vahvuuksiaan koulutussopimusjaksoilla ja myöhemmin työelämässä. Opinnoissa harjoitellaan erilaisia asiakaspalvelun tilanteita, ongelmanratkaisua ja täsmällisyyttä ja yritetään saada sinut innostumaan työstä ja omasta tekemisestä.

Koulutussopimuspaikkojen odotetaan näyttävän mallia siitä, miten käytännössä reilun työelämän kestävät arvot tuodaan tekemiseen. Vastuullinen esimiestyö, työlainsäädännön noudattaminen ja nuoren laadukas ohjaaminen työpaikalla kuuluvat Perhon yhteistyökumppaneiden tehtäviin.  Työpaikkoja pyritään tukemaan tulevaisuudessa enemmän vastuullisuuskasvatuksessa ja kestävän kehityksen käytännön opettamisessa.


Vastuullinen työpaikka on turvallinen

Tur­val­li­suus on lii­ke­ta­lou­des­sa vält­tä­mät­tö­myys

Vastuullisuus näkyy myös työntekijöiden turvallisuudessa. Työturvallisuutta tarkastellaan työympäristön turvallisuuden sekä työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta.

Lii­ke­ta­lous­a­lal­la tur­val­li­suus ja sen var­mis­ta­mi­nen ovat ol­leet arki­päi­vän asi­oi­ta, eten­kin kau­pan alal­la, jo pi­dem­pään. Tuot­tei­den val­mis­ta­mi­seen, kul­je­tuk­seen, va­ras­toin­tiin ja esil­le­pa­noon on aina liit­ty­nyt ris­ke­jä: mi­ten var­mis­te­taan, että tuot­teen raa­ka-ai­neet ovat tur­val­li­sia tai että kuor­maa pur­ka­es­sa ei satu va­hin­ko­ja.

Myy­mä­län puo­lel­la puo­les­taan haas­tee­na ovat ri­kol­li­set. Ri­kol­li­suu­den ja sitä kaut­ta ai­heu­tu­van ri­kol­li­sen hä­vi­kin on sa­not­tu tuo­van kau­pal­le noin 460 mil­joo­nan eu­ron vuo­sit­tai­set tap­pi­ot. Li­säk­si li­sään­ty­nyt ri­kol­li­suus ja muul­la ta­voin uh­kaa­vat asi­ak­kaat hei­ken­tä­vät asi­ak­kai­den ja myy­jien tur­val­li­suu­den tun­net­ta kau­pas­sa. (Jär­vi­nen & Kois­ti­nen, 2010)

Asi­ak­kai­den näkö­kul­mas­ta myy­mä­län tur­val­li­suu­den ta­kaa­mi­nen on en­nen kaik­kea myy­jän tai asi­a­kas­pal­ve­li­jan teh­tä­vä. On tär­ke­ää, että myy­jä, tai asi­a­kas­pal­ve­li­ja tie­tää mi­ten toi­mia uh­kaa­vis­sa asia­kas­ti­lan­teis­sa. (Jär­vi­nen & Kois­ti­nen, 2010). Asi­a­kas­pal­ve­li­joil­la ja myy­jil­lä tu­lee olla riit­tä­vä osaa­mi­nen tur­val­li­suu­den eri osa-alu­eis­ta.


Tie­to­tur­va­uhat tu­le­vai­suu­den haas­tee­na

Uu­dem­pa­na tur­val­li­suus­ris­ki­nä lii­ke­ta­lou­des­sa moni­kana­vai­suu­den ja tie­to­jär­jes­tel­mien ke­hit­ty­mi­sen ai­heut­ta­mat tie­to­tur­va­uhat.

Tie­to­tur­va­uh­kis­sa ris­ki on en­nen kaik­kea sii­nä, että työn­te­ki­jät ei­vät vält­tä­mät­tä osaa kä­si­tel­lä tie­to­ja oi­kein tai ei­vät tie­dä mitä tie­to­ja he voi­vat luo­vut­taa eteen­päin.

On tärkeää osallistua kaikkiin työnantajan järjestämiin koulutuksiin uusista prosesseista, tietojen käsittelystä rekistereissä ja palvelutilanteissa sekä turvallisuusosaamisesta haastavien tilanteiden varalle.

Tur­val­li­suus­o­saa­mi­nen on­kin näh­ty yh­dek­si lii­ke­ta­lous­alan tu­le­vai­suu­den tär­keis­tä osaa­mis­tar­peis­ta (Ra­jan­der-Juus­ti, 2013). Mer­ko­no­mi­o­pis­ke­li­jat pe­reh­ty­vät tur­val­li­suus­a­si­oi­hin sekä opin­nois­saan kou­lus­sa että työssäoppimisjaksoillaan. Työs­säop­pi­mi­pai­kois­sa var­mis­te­taan, että työ­paik­ka­oh­jaa­jat ovat pe­reh­dyt­tä­neet opiskelijaa kunnolla ja kä­si­tel­leet toi­mi­pis­teen tur­val­li­suus­oh­jeet.


Vastuullisessa työyhteisössä on mukava tehdä töitä

Vastuullinen työyhteisö on myös hyvinvoiva, jossa on mukava tehdä töitä.  Siellä ei kiusata ketään, kaikkia kohdellaan kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti.  Ketään ei syrjitä.

Vastuullisessa ja turvallisessa työyhteisössä palkat maksetaan ajallaan ja juuri sen verran, kun työehtosopimuksessa on sovittu. Työhyvinvoinnilla on todettu olevan suora vaikutus työntekijöiden tehokkuuteen ja haluun sitoutua työpaikkaansa.

Älä jää huonoon työpaikkaan töihin.  Vaihda parempaan.


Perho Liiketalousopiston liiketoiminnan koulutuksessa korostuvat vastuullisuus ja eri kulttuurien tuntemus asiakaspalvelun näkökulmasta. Koulutamme vastuullisia liiketoiminnan osaajia, jotka osaavat neuvoa myös asiakkaita vastuullisissa valinnoissa. Merkonomimme tunnistavat ja ymmärtävät vastuulliseen yritykseen liittyvät osatekijät aina toimitusketjua myöten.

#perholainen vastuullinen liiketoiminnan ammattilainenTule siksi, mikä haluat olla.

Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä

Ei ne isot puheet vaan vaikuttavat teot. Mitäs tänään(-kin) tehtäisiin kestävän hyvää? Lajitellaan, kierrätetään – muun muassa – ja kasvetaan hiilikädenjälkeämme, kuten Arvolupauksemme lupaa!

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä Perho Liiketalousopisto

Kun esimerkiksi Perho Liiketalousopisto tuottaa hiilikädenjälkeä opiskelijoilleen, nämä pystyvät kestävän kehityksen tiedostamisen ja osaamisen myötä alentamaan omaansa sekä parhaimmassa tapauksessa myös työnantajayrityksensä hiilijalanjälkeä.

Perho Liiketalousopiston arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Rakennamme oppilaitosken arjessa kestävän kehityksen ratkaisuja tulevien ammattilaisten kanssa. Kasvatetaan yhdessä hiilikädenjälkeä 💚😊

Katso Perho Liiketalousopiston ja ARVO ry:n Arvolupaus-video ”Vastuu ympäristöstä”. Se kertoo kuinka Perho Liiketalousopistossa toteutuu etenkin lupaus pitää huolta ympäristöstä.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen – siis mihin?

  • Hiilijalanjälki on ympäristövaikutukseltaan negatiivinen. Hiilijalanjälkeä syntyy käytännössä kaikesta kulutuksesta, ja sitä mitataan sillä, missä määrin pilaamme ja saastutamme ympäristömme esimerkiksi päästöillä ja jätteillä. Se kaikkihan päätyy viime kädessä luontoon – maahan, ilmaan, järviin ja meriin sekä eläimiin – ja yhden tai useamman mutkan kautta sinne, mistä sai alkusysäyksensä: meihin ihmisiin.
  • Hiilikädenjälki on ympäristövaikutukseltaan positiivinen. Hiilikädenjälkeä saadaan aikaan esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, pienentämällä materiaalin käyttöä, tekemällä ilmastomyönteisiä raaka-ainevalintoja, kehittämällä tuotteiden kierrätettävyyttä, vähentämällä hukkamateriaalin määrää, pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja parantamalla niiden käytettävyyttä. Tästä kaikesta luonto ja muukin ympäristö kiittää!

Löydät ARVO-liiton sivuilla ke 10.3.2020 julkaistun arvolupauksemme myös täältä >>


Arvolupauksemme: ympäristön kunnioitus

ARVO ry on yhteiskunnallisten yritysten liitto. ARVO edistää arvopohjaisen ja vastuullisen liiketoiminnan menestystä Suomessa ja tukee jäseniään muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisessa ja kehittämisessä. ARVO-lupaus on ARVOn jäsenyritysten yhteinen sitoumus eettiseen toimintatapaan. Lupauksessa on viisi kohtaa: Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, Vastuullinen talous, Vastuu ympäristöstä, Avoimuus ja hyvä hallinto sekä Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä. Perho Liiketalousopisto on ARVOn jäsen.

 

Penkkarit & Vanhojentanssit 2020

Tiedoksi! Perholaiset ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen sekä huippu-urheilun kaksoistutkintolaisten treenit keväälle 2020 ja 2021:

Penkkarit

Penkkarit & Vanhojentanssit 2020

Aika: to 13.2.2020 aamupäivä
Paikka: Perho Liiketalousopisto/Malmin kampus
Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12), 00700 Helsinki

Varsinainen abishow alkaa tämän hetkisen tiedon mukaan klo 10 opiskelijaravintolassa. Kaksi kuorma-autolavallista perholaisia abeja lähtee kampukselta klo 11.30 metakoimaan keskustaan.

Vanhojentanssit (kevättanssiaiset)

Penkkarit & Vanhojentanssit 2020

Aika: pe 14.2.2020 klo 12 ja 17
Paikka: Liikuntakeskus Helmi Center/Malmin kampus
Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12), 00700 Helsinki

Ennen kuin ollaan H-hetkessä, tansseja* treenataan ainakin kolmena päivänä viikossa Helmi Centerissä – ja varmaan vähän kotonakin.

*Poloneesi, cicapo, wengerka, pas d’Espagne, pompadour ja la chaconne, wienervalssi ja tango, Salty Dog Rag, Fireman’s Dance ja Virginia Reel, Lambeth Walk…

HUOM! Urhea-linjan Sporttikaksarit tanssivat to 13.–pe 14.2.2020 alkaen vähän toisaalla – katso lisätiedot Mäkelänrinteen lukion kotisivuilta >> 

Tule siksi, mikä haluat olla. #perholainen

Valintojen vapaus alkaa koulutuksesta.

Matkamessut 2020 os. 6S61

Tule moikkaamaan Perho Liiketalousopistoa ja perholaisia tulevan talven messuilla!

Studia- ja Matkamessujen osastoiltamme nappaat matkaasi tietoa ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen sekä huippu-urheilun Urhea-linjojen koulutuksista ja saat tilaisuuden arvioida nenätysten, mitä se #perholainen yhteisöllinen ja vastuullinen meininki oikein ja oikeasti on.

Tervetuloa meille Messukeskuksessa :)

Matka 2020 -messut – löydät meidät osastolta 6s61

Paikka: Messukeskus, Helsinki

  • to 16.1. klo 9–19 (vain ammattilaisille)
  • pe 17.1. klo 9–19
  • la 18.1. klo 10–18
  • su 19.1.klo 10–18

Studia 2019 – löysit meidät osastolta 5f10

Studia2019 ja Matkamessut – sinne!

Paikka: Messukeskus, Helsinki

Studia 2019 -tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana yhteensä 13 387 kävijää, joista noin 10 % löysi tiensä myös perholaiselle messuosastolle. Kiitos erityisesti näille kävijöille, joista yksi oli Pieti Yrjölä Oriveden lukiosta! Pieti takoi nopeustesti-pelissä niin huikeat pisteet, että taisi tulla ihan MM-tulos :)

Pieti takoi Perho Liiketalousopiston Studia-osaston nopeustestissä huippupisteet 317

Perholaiset tutorit hoitivat messujen opiskelijaedustuksen ”vanhuksien”, tässä matkailualan Anne-opon, peesatessa

Toinen ”vanhus”, liiketoiminnan Jouni-opo, tsekkaamassa, kaatuuko Pietin ennätysstulos. Pystyssä pysyi :)