Artikkelit

Mehiläistarhaus

KEKE-opas
Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät

Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.


Perholaiset pörriäiset 

Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­ton oma me­hi­läis­tar­haus aloitettiin Töö­lön kam­puk­sen kou­lu­ra­ken­nuk­sen 5. ker­rok­sen te­ras­sil­la ke­vääl­lä 2013.

Kah­den me­hi­läis­yh­dys­kun­nan me­hi­läi­set sekä ku­nin­gat­ta­ret saa­pui­vat pe­siin­sä 13.5.2013. Ke­säl­lä 2014 saim­me kak­si uut­ta me­hi­läis­yh­dys­kun­taa. Täl­lä het­kel­lä Per­holla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.


Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.

Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.


Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.

Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.

Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.


Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa

Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.

Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..

Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!

Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.



KEKE-opas – sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Perhon hunaja paikallisyhdistysten parhaaksi

Perhon hunaja on valittu parhaaksi paikallisyhdistysten hunajaksi Suomen paras hunaja 2019 -kilpailussa.

Töölön kampuksen kattoterassilla tuotettu Perhon hunaja on valittu parhaaksi paikallisyhdistysten hunajaksi Suomen paras hunaja 2019 -kilpailussa

Perho Liiketalousopiston Töölön kampuksen kattoterassilla tuotettu Perhon hunaja on valittu kymmenen paikallisyhdistyksen näytteen joukosta parhaaksi. Valinta tehtiin Suomen paras hunaja 2019 -kilpailussa Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä 26.10.2019 järjestetyssä valtakunnallisessa hunajakilpailussa Porissa.

Suomen paras hunaja 2019 kilpailusarjojen voittajat

  • Suomen paras hunaja 2019: Vilma Jylkkä (Jämsä)
  • Paras paikallisyhdistysten hunaja: Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit: Perhon hunajaa (Perho Liiketalousopisto, Helsinki)
  • Paras laji- tai aluehunaja: Karri Pyhtilä, Kontion kotihunaja (Kontio)
  • Paras kiteytetty hunaja: Vilma Jylkkä (Jämsä)
  • Paras juokseva hunaja: Jorma Sahinaho (Saarijärvi) ja Kari Vääräkangas (Ylivieska)
  • Paras vapaasti kiteytyvä hunaja: Heikki Dubatscheff, Hietasaaren lähihunaja (Oulu)

Malmin kampuksen hunaja toiseksi lajihunajasarjassa

Merja-Riitta Laurila Stadin tarhaajjista osallistui kilpailuun Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen eli Green City Farmin >> hunajalla tullen toiseksi lajihunajasarjassa. Siis taitavia pörriäisiä: samat mehiläiset pölyttävät Green City Farm kasvimaat ja tuottavat oheistuotteena hopeamitalin arvoista hunajaa – tai just päinvastoin :)

155 hunajaa, joista jokainen on erilainen

Mehiläistarhauksen suosio on kasvussa, erilaisia hunajia arvostetaan ja lähiruoka kiinnostaa ihmisiä. Siitä kertoo kilpailun suurin osallistujamäärä koskaan – maisteltavana oli 155 hunajaa.

Yleisö äänesti esiraadin valitsemista hunajista kunkin sarjan voittajan. Lisäksi yleisö äänesti finalistien joukosta kaikkein parhaana pitämäänsä hunajaa.


Perhon hunaja paikallisyhdistysten parhaaksi – lisätiedot

MESILA & ISA AY
Merja-Riitta Laurila, mehiläistarhaaja
040 511 2052
merjis52 (at) gmail.com

Perhon hunaja valtakunnalliseen kilpailuun

Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry valitsi 26 näytteen joukosta Perhon Hunajan vuoden 2019 parhaaksi hunajaksi.

Voittaako Perhon Hunaja myös Paikallisyhdistysten parhaan hunajan tittelin? Sitä me ja mehiläiset nyt puristen jännitämme!

Hunajien maistelu ja suljettu lippuäänestys toteutettiin yhdistyksen neljänkymmenen jäsenen voimin Perho Liiketalousopistossa ti 10.9.2019.

Onnittelut perholaisille – ja ennen kaikkea Perhon pörriäisille!

Voitokas makea hunajamme pääsee kilpailemaan Poriin, missä järjestetään lokakuussa 2019 Suomen Mehiläishoitajain Liiton valtakunnallinen kilpailu, jossa valitaan Paikallisyhdistysten paras hunaja.

Perhon hunajaa omista pesistä

Perho Liiketalousopiston Töölön kampuksen koulutalon katolla sijaitsee kaksi mehiläispesää ja toiset kaksi Malmin kampuksen Green City Farmilla. Pesien asukkaat keräävät raaka-aineita terveelliseen eliksiiriinsä kaupungin puistoista, Green City Farmin tienoilta, malmilaisten pihoilta ja parvekkeilta. Hyvää mettä on tarjolla!

Perhon hunaja valtakunnalliseen kilpailuun – lisätiedot

MESILA & ISA AY
Merja-Riitta Laurila, mehiläistarhaaja
040 511 2052
merjis52 (at) gmail.com

PERHO LIIKETALOUSOPISTO
Jarmo Åke, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
040 147 8552
jarmo.ake (at) perho.fi


Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry on helsinkiläinen mehiläishoitajien yhdistys, jonka tehtävänä on edistää mehiläistarhauksen ammattilaisten, -harrastajien ja hunajanystävien mehiläisalan tuntemusta ja ammattitaitoa. Yhdistys on yksi Suomen Suomen mehiläishoitajain liiton paikallisyhdistys.