Artikkelit

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Eve Nieminen, tulevaisuusviestinnän harjoittelija
Ennakointi- ja strategiatoiminnon tiimi, Sitra
eve.nieminen (at) sitra.fi

Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta:

Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista ammatillisissa oppilaitoksissa

Omnia ja Perho Liiketalousopisto soveltavat Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää ammattiin opiskelevien koulutustarjonnassa.

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Perhon Liiketalousopisto kehittävät yhdessä Tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeessa >> Tulevaisuustaajuus -menetelmää ammatillisen opetuksen tarpeisiin sopivaksi.

Projektia luotsaavat Omnian kestävän kehityksen opettajat Iiris Lukkarinen ja Niina Rossi sekä Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen asiantuntija Maria Runonen. Projektin tavoitteena on kehittää työpajamenetelmään perustuvia oppimateriaaleja, joita opettajat voivat hyödyntää tulevaisuusajattelun opettamisessa monipuolisesti eri yhteyksissä.

Idea Tulevaisuustaajuuden hyödyntämisestä syntyi tarpeesta saada ammattiin opiskeleville nuorille enemmän työkaluja ajatella tulevaisuuden työelämää ja sen vaatimuksia. Esimerkiksi kestävän kehityksen taidot tulevat olemaan merkittävässä osassa monessa tulevaisuuden ammatissa.Tulevaisuustaajuuden avulla halutaan auttaa opiskelijoita tarkastelemaan tulevaisuuden ammattitaitoa kestävyysosaamisen näkökulmasta. Rossi, Runonen ja Lukkarinen toivovat opiskelijoiden saavan myös vahvistusta sille, että tulevaisuus voi olla monella tavalla parempi kuin nykyhetki ja siihen voi myös itse vaikuttaa.

Käynnistysvaiheessa olevassa projektissa kartoitetaan ensin, kuinka menetelmä sopisi kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisen toiminnan opetukseen. Havaintojen perusteella tiimi kehittää opetusmateriaaleja, jotka tulevat valtakunnallisesti opettajien käyttöön vuoden 2022 lopussa.

– Pidemmällä aikavälillä työpajaa voisi toivottavasti soveltaa myös muiden aineiden opetuksessa, toteaa Runonen.

Työpajan rohkea soveltaminen kannattaa

Kevään aikana Runonen, Rossi, ja Lukkarinen ovat vetäneet tulevaisuustaajuus -työpajoja eri opetustilanteissa ja keränneet opiskelijoilta palautetta. He ovat huomanneet, että iso osa nuorista ajattelee tulevaisuuden olevan synkkä, eikä toivonpilkahduksia kauheasti ole.

– Ammatillisissa opinnoissa tulevaisuusajattelua ei juuri huomioida, sanoo Runonen.

Menetelmä vaatii kuitenkin muokkaamista, jotta se toimii opiskelumaailmassa ja taustoiltaan hyvin erilaisten nuorten sekä aikuisten kanssa. Runonen, Lukkarinen ja Rossi korostavat esimerkiksi sitä, miten tärkeää on avata erilaisia käsitteitä tai selittää niitä yksinkertaisemmin, kuin valmiissa materiaaleissa on.

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Kuva: Topias Dean, Sitra

Myös työpajaan käytettävä aika vaatii tilannekohtaista soveltamista. Kolme tuntia kestävä työpaja on moniin opetustilanteisiin liian pitkä, ja toisaalta eri harjoitukset kestävät ryhmästä riippuen eri verran. Tiimi aikookin soveltaa menetelmää niin, että sen voi toteuttaa osissa tai hyödyntää vaikka vain yhtä harjoitusta kerrallaan.

Myös omien käsityksien haastaminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu vaatii ryhmästä riippuen erilaisia harjoituksia.

– Opiskelijat ovat yllättäen olleet inspiroituneempia tulevaisuustarinoista kuvan ja tekstin muodossa – kuunnelmat eivät ole innostaneet niin paljon”, Runonen viittaa Tulevaisuustaajuuden materiaaleihin, joissa kuvataan yllättäviä tulevaisuusnäkymiä.

Tulevaisuususkolle ja omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle on siis tilausta. Ensimmäisten kokeilujen perusteella opiskelijat ovatkin olleet tulevaisuustaajuudesta innoissaan.

Eräs opiskelija kommentoi työpajaa näin:

– Vaikka positiiviseen visiointiin heittäytyminen tuntuikin itselle alkuun haastavalta, oli työpaja lopulta valtavan inspiroiva. Oli hyvä irrottautua pelkästään negatiivisten ympäristövaikutusten torjunnan pohdinnasta ja ikään kuin kääntää päälle se itselle aiheen suhteen vähemmän tuttu luovemman, positiivisen ajattelun moodi.

Kolme vinkkiä tulevaisuustaajuudesta kiinnostuneille

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista – lisätiedot

Perho Liiketalousopisto
Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
maria.runonen (at) perho.fi

Tulevaisuustaajuus – opetusmateriaaleja, työpajoja ja tuntisuunnitelmia

Perho Liiketalousopisto kehittää Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelmassa yhdessä Omnian kanssa opetusmateriaalia ja tuntisuunnitelmia yksittäisille tunneille sekä esimerkiksi valinnaiselle YTO-kurssille ”Kestävän tulevaisuuden rakentaminen”.

Tuotettava materiaali perustuu kestävän tulevaisuuden rakentamiselle ja sitä voi soveltaa kaikilla aloilla. ​​​​​​​Opetusmenetelmistä kysytään palautetta opiskelijoilta ja opettajilta.


Blogi on julkaistu 19.4.2022 osana Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman juttujarjaa >>, jossa kuulemme 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana. 

Sitra: megatrendit 2020

Vaikka ympäristötietoisuus on kasvanut, edelleen liikkeellä on enemmän ekopuhetta kuin ekotekoja. Jos kuitenkin hyvin käy, yhä useammat muuttavat elintapojaan kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan, vaikka aina löytyy skeptikkojakin:

“Aina ilmasto on lämmennyt ja luonto tukehtunut muoviin”

Sitra: megatrendit 2020

Sitran julkaisema selvitys vuodelle 2020 kertoo viisi Suomenkin tulevaisuutta määrittävää megatrendiä:

  1. ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
  2. väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
  3. verkostomainen valta voimistuu
  4. teknologia sulautuu kaikkeen
  5. talousjärjestelmä etsii suuntaansa
Sitra: megatrendit 2020

Megatrendit 2020 – suuret maailmanlaajuiset kehityskulut

Kuva: Sitran Megatrendit 2020 -selvitys

Megatrendien luonnollinen solmukohta: luonto

Megatrendien solmukohta ei tietystikään voi olla mikään muu kuin ekologinen jälleenrakennus. Ilman luontoa ei ole sitä ikääntyvä ja monimuotoistuvaa väestöä eikä myöskään teknologiaa ja talousjärjestelmää sen paremminkin kuin valtaakaan, mistä nahistella.

Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevia sen kannalta, kuinka hyvin onnistumme muuttamaan ihmisen maailman taas kestäväksi ja palautumiskykyiseksi – ja/tai kuinka hyvin onnistumme sopeutumaan ympäristöömme, jossa mahdollisesti näkyvät ja tuntuvat ilmastonmuutos sekä luonnon yksipuolistuminen – esimerkiksi selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % viimeisen reilun 40 vuoden aikana.

Ihminen on osa luontoa kuten muutkin eliöt ja siksi meidän pitää sopeuttaa toimintamme sellaiseksi, että tila ja resurssit riittävät kaikille.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö Christian Aid arvioi, että ilmastonmuutos linkittyi vuonna 2019 yhteensä 15 luonnonkatastrofiin, joiden aiheuttamat vauriot nousivat yli miljardin dollarin.