Artikkelit

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen

Kyselyjen tuloksetkin kertovat hyvää Perho Liiketalousopistosta!

– poimintoja meidän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmastamme –

Perho Liiketalousopisto on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteisö & oppimisympäristö, jossa kaikkien on turvallinen ja hyvä olla. Meille on tärkeää keskinäinen luottamus ja arvostus.

Perholaiset opiskelijat laativat huoneentaulun turvallisemman tilan periaatteista. Kuvan klikkaus avaa pdf:n.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja turvallisuus ovat Opetushallituksen valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen perusteella opiskelijoillemme perholaista arkea:

Opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti (opintojen päättövaiheen kysely)

  • 2020: 4,31/5 p.
  • 2021: 4,54/5 p.
  • 2022: 4,56/5 p.

Koen opiskeluympäristöni turvalliseksi (opintojen alkuvaiheen kysely)

  • 2020: 4,60/5 p.
  • 2021: 4,58/5 p.
  • 2022: 4,59/5 p.

Olemme #kiusaamisvapaakoulu #häirintävapaakoulu #syrjintävapaakoulu

Kiusaaminen on toistuvaa loukkaamista, vahingoittamista  ja/tai joukosta ulossulkemista lähikontaktissa tai etänä. Kiusaajalla itsellään saattaakin olla psyykkisiä ongelmia tai muuten paha olo, esimerkiksi huono itsetunto.

Jos joku on lähtökohtaisesti muita huonommassa asemassa esim. sukupuolen, rodun, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi, se on syrjintää. Syrjinnän taustalla on yleensä erilaisuuden pelko.


Vuodesta 2022 kokemukset ja havainnot kiusaamisesta/syrjinnästä/häirinnästä ovat vähentyneet, mutta kohteeksi joutumisen tilanteet lisääntyneet. Käynnistimme selvitystyön opiskelijaryhmissä sekä tehostimme konfliktien ennaltaehkäisyn ja monikulttuurisuuden koulutusta ja tiedotusta sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.

Perholaisten käytössä on myös sähköinen palautekanava >>, jonka kautta voi kertoa havaituista epäkohdista.

Toimenpiteiden tehoa mittaamme muun muassa valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteella:

”Olen kokenut tai havainnut kiusaamista, syrjintää tai häirintää oppilaitoksessa tai työpaikalla, jossa opiskelen” (opintojen päättövaiheen kysely)

Arvo 2020:

  • 16 % Kyllä, olen havainnut
  • 4 % Kyllä, olen ollut kohteena
  • 80 % En ole havainnut, enkä ole ollut kohteena

Arvo 2021:

  • 13 % Kyllä, olen havainnut
  • 2 % Kyllä, olen ollut kohteena
  • 83 % En ole havainnut, enkä ole ollut kohteena

Arvo 2022:

  • 12 % Kyllä, olen havainnut
  • 4 % Kyllä, olen ollut kohteena
  • 85 % En ole havainnut, enkä ole ollut kohteena

”Koen, että kiusaamiseen, syrjintään tai häirintään puututaan” (opintojen päättövaiheen kysely)

  • 2020: 3,74/5 p.
  • 2021: 3,84/5 p.
  • 2022: 4,06/5 p.

Mennään eikä meinata – ja perille asti

Meillä onnistut! Perholainen liiketoiminnan kaksoistutkinto-opiskelija, nykyinen alumni Noora Salo voitti Taitaja 2021 -ammattitaitokilpailussa visuaalisen myyntityön kultaa. Lisäksi hänet laakeroitiin kaikkien kultamitalistien joukosta Taitajien taitajaksi.

Esteetön ja saavutettava oppimisympäristö sekä selkeät  ja johdonmukaiset opetusmateriaalit ovat konkreettisia tekijöitä yhdenvertaisuuden kannalta. Niitä ovat myös välittävä ja positiivisuutta henkivä yhteisö, joka on aina valmiina auttamaan.

Jokainen perholainen saa läpi opintojen täyden tuen ja avun koulutehtäviensä ja tutkintonsa suorittamiseen. Onnistumista tukee myös mahdollisuus suorittaa opinnot omien kykyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti, sillä perille voi päästä useammalla eri suoritustavalla.

Opiskelijavalinnassa tarvittavat erityisjärjestelyt ja/tai mahdollinen tuen tarve opinnoissa eivät muodosta pullonkaulaa myöskään koulutukseemme pääsyssä.

Sain riittävästi ohjausta opintojeni suunnitteluun (opintojen alkuvaiheen kysely)

  • 2020: 4,27/5 p.
  • 2021: 4,07/5 p.
  • 2022: 4,20/5 p.

Saan tarvittaessa hyvin tukea opintoihini

  • Perho LTO -kysely 2020: 4,03/5 p.
  • Perho LTO -kysely 2021: 4,18/5 p.
  • Perho LTO -kysely 2022: 3,99/5 p.
Yhdessä ja yksin opiskelua koutsit tukena

Meillä opiskelija tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Heistä kasvaa itsevarmoja, ja siksi erityisen osaavia, ravintola-, matkailu- ja luontoalojen sekä liiketoiminnan ammattilaisia, joille kestävä kehityksen osaaminen on vahva kilpailutekijä työmarkkinoilla.


Opiskelupolun karttamerkkejä

Osaamisen arviointikriteerit ja -menetelmät on määritelty ja viestitty koulutusalakohtaisissa osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmissa.

Tieto näyttää menneen myös perille, sillä valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen perusteella perholaiset tuntevat käytännöt hyvin!

Tiedän, miten osaamistani arvioidaan (opintojen alkuvaiheen kysely)

  • 2020: 4,24/5 p.
  • 2021: 4,20/5 p.
  • 2022: 4,20/5 p.

Voi hyvin – tee hyvin

Opiskelijoillemme on tarjolla kaikilla kampuksilla kattavat opiskeluhuollon palvelut, joiden matalien kynnysten takaa löytyvät terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja.


Turvallinen & häiriötön ykkösvalinta – lisätietoja

Katriina Salmikuukka, pedagoginen johtaja ja liiketoiminnan koulutusalajohtaja
050 366 6711
katriina.salmikuukka (at) perho.fi

Tutustu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kokonaisuudessaan täällä:


OPH:n ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen >> avulla seurataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutuksen järjestämiseen ja sen vaikuttavuuteen. Tuloksia käytetään ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen.

Valtakunnallinen palautekysely lähetetään kaksi kertaa opiskelijan opintojen aikana: aloitusvaiheessa ja päättövaiheessa.

Nainen, mies ja työnhaku

Vaikuttaako tapaan hakea töitä se, sattuuko olemaan nainen vai mies?

Samasta puusta veistettyjä näytimme olevan ainakin työelämän somekanava LinkedInin naisnäkökulmasta tekemässä selvityksessä siltä osin, miten avoimia olemme uusille työmahdollisuuksille. Muuten tyyleissä on eroja – ainakin vuonna 2018.

Nainen, mies ja työnhaku

Mies jo kloussaa, kun nainen vielä miettii…

Nainen vs. mies

Työmahdollisuuksiaan nainen ja mies tutkivat siis yhtäläiseen tapaan, mutta sekä itse työnhaku että yritysten tapa rekrytoida eivät enää kulkeneet samassa linjassa. Eroavuuksia alkoi syntyä varsinkin siinä vaiheessa, kun oli toiminnan aika.

Jotta nainen hakisi työpaikkaa, hänen täytyy mielestään täyttää 100 % työpaikkakuvauksessa vaadituista kriteereistä. Miehen mielestä hän [mies] on aivan ässä hakijaksi, jos hän täyttää 60 % vaadituista kriteereistä.

Mieheen verrattuna nainen pyytää 26 % epätodennäköisemmin suosituksia hakemuksensa tueksi.

Naiselle on huomattavasti miestä tärkeämpää tietää, kuinka paljon palkkaa työpaikassa tarjotaan. (LinkedInin tulkinta tästä on, että naisille voi olla tärkeämpää tietää, että yritys toimii läpinäkyvästi ja rekrytoi sukupuolineutraalisti.)

Yritys vs. mies/nainen

Miten rekrytoija reagoi nais- ja mieshakijaan?

Kun rekrytoija etsii ehdokkaiden, tässä tutkimuksessa LinkedInissä esillä olevia profiileja, se klikkaa auki haussa esiin nousevan naisen profiilin 13 % harvemmin kuin miehen profiilin. Se myös laittaa viestin naiselle 3 % epätodennäköisemmin.

Kun rekrytoija sitten avaa naisen profiilin, se huomaa naisen olevan aivan yhtä pätevä kuin mieskin!

Kumpi saa työpaikan?

Vähän kuin paradoksina: loppupeleissä nainen saa hakemansa työpaikan 16 % miestä todennäköisemmin.

Tai ei sittenkään mikään paradoksi.

LinkedInin mukaan tämä voi johtua näet siitä, että nainen hakee yleensä vain työpaikkaa, johon kokee olevansa erittäin pätevä, se 100 prosenttinen match. Silloin se usein onkin Match – tai jopa ÜberMatch: rekrytoija saa pätevämmän tekijän kuin mitä ehkä oli etsinytkään.