/ Asiantuntijakirjoitus

Kun oppiminen laajenee luokkahuoneen ulkopuolelle, osaaminen pääsee lähemmäs työelämää

Laadukas ammatillinen koulutus ei synny vain opetuksesta luokkahuoneessa. Oppimisympäristöt, joissa opiskelija pääsee kokeilemaan, tekemään yhteistyötä ja näkemään oman osaamisensa merkityksen käytännössä, ovat tärkeä osa koulutuksen laatua. Samalla ne vahvistavat yhteyttä työelämään ja tukevat opiskelijan hyvinvointia.

Ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa keskustelu kääntyy helposti kustannuksiin. Enemmän pitäisi puhua siitä, mitä laadukas ammatillinen koulutus pitkällä aikavälillä tuottaa: osaamista, työelämässä tarvittavia taitoja, hyvinvointia ja tulevaisuuden elinvoimaa.

Investointi koulutukseen ei tarkoita vain rahaa. Se on myös aikaa, laadukasta opetusta ja ohjausta, opiskelijan tarpeiden huomioimista sekä sellaisten oppimisympäristöjen rakentamista, joissa opiskelija pääsee oppimaan mielekkäällä tavalla.

Oppiminen ei tapahdu vain luokkahuoneessa

Opiskelijat arvostavat tekemistä, jossa saa itse ajatella ja osallistua. Työelämän kanssa toteutetut projektit sekä kampusten ulkopuolella tapahtuva oppiminen tuovat opiskeluun vaihtelua ja uusia näkökulmia. Myös luonnon ja liikkumisen yhdistäminen oppimiseen voi tarjota aivan toisenlaisen tavan omaksua asioita.

Hyvä esimerkki tästä on Perhon opetuspelto Green City Farm, jossa opiskelijat pääsevät näkemään käytännössä, mistä ruoan raaka-aineet tulevat. Opetuspellolla voi osallistua viljelyyn ja tarkastella kestävää ruoantuotantoa konkreettisesti. Pelto toimii kestävän kehityksen oppimisympäristönä, jossa kasvatetaan tulevaisuuden ympäristötietoisia ammattilaisia.

Oppimisympäristöjä tulisikin tarkastella laajasti. Perinteinen luokkahuone on edelleen tärkeä, mutta sen rinnalle tarvitaan ympäristöjä, jotka innostavat, haastavat ja muuttuvat työelämän mukana. Kun opiskelijat pääsevät kokeilemaan ja tekemään yhdessä, oppimisesta tulee merkityksellistä.

Esimerkiksi Perhon Panimon olutprojektissa opiskelijat ovat päässeet osallistumaan tuotteen kehittämiseen: oluelle on suunniteltu nimi ja etiketti, pohdittu tuotteen myyntiä ja markkinointia sekä osallistuttu itse oluen valmistamiseen. Samalla eri alojen opiskelijat ovat voineet tuoda projektiin omaa osaamistaan.

”Tulokset osoittavat, että valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön sekä osaamiseen ollaan varsin tyytyväisiä. Opiskelijamme ovat myös haluttuja työntekijöitä rekrytoitaessa uusia osaajia työpaikoille”, apulaisrehtori Katriina Salmikuukka sanoo.

Kansainvälinen oppimisympäristö avaa uuden näkökulman

Oppimisympäristö voi olla myös toisessa maassa.

Erasmus+ on Perhossa merkittävä osa opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä osaamisen kehittämistä. Vuosien 2026–2027 suunnitelmissa on noin 200 opiskelijan ulkomaanjaksoa ja yli 40 henkilöstön liikkuvuusjaksoa.

Ulkomailla opiskelija oppii ammatin lisäksi toimimaan uudessa kulttuurissa, käyttämään vierasta kieltä ja sopeutumaan uudenlaiseen työympäristöön. Samalla hän joutuu usein ottamaan enemmän vastuuta omasta tekemisestään.

Erasmus+-projektin vuosiraportin arvioinnissa Perho sai tuloksen 94, joka luokitellaan erittäin hyväksi. Palautteissa Perhon kansainvälisen toiminnan on koettu edistävän sekä kansainvälistymistä että koulutuksen laadun kehittämistä.

Myös henkilöstölle kansainväliset jaksot tarjoavat mahdollisuuden nähdä, miten muualla koulutetaan ja millaisia oppimisen ratkaisuja muualla on käytössä. Näitä kokemuksia voidaan tuoda takaisin omaan toimintaan.

Opiskelijan kokemus kertoo koulutuksen laadusta

Laadukkaan koulutuksen kehittämisessä opiskelijoiden kokemuksilla on tärkeä merkitys. Kun opiskelijat kokevat opintonsa mielekkäiksi ja oppimisympäristöt motivoiviksi, tyytyväisyys kasvaa. Tämä näkyy myös opiskelijoiden suositteluhalukkuudessa, jota mitataan NPS-luvulla. Opiskelijoiden suosittelu on yksi keskeisistä koulutuksen laatua kuvaavista mittareista.

Perhon yhdistetty NPS-luku oli 78 ajalla 1.7.2025–30.6.2026, kun ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen luku oli 61. Tulos kertoo osaltaan siitä, että opiskelijat ovat tyytyväisiä opintoihinsa ja suosittelevat Perhoa mielellään opiskelupaikaksi opintojensa päättyessä.

Työelämä arvioi yhteistyötä käytännössä

Laadukas koulutus näkyy myös työpaikoilla. Työelämän tyytyväisyys yhteistyöhön Perhon kanssa on keskeinen mittari, kun kehitämme toimintaamme.

Perhon työelämäpalautteessa väite ”Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista” sai arvosanan 4,5/5, kun valtakunnallinen tulos oli 4,3/5.

Myös väite ”Voisimme rekrytointitilanteessa palkata tästä oppilaitoksesta valmistuneita opiskelijoita” sai Perhossa arvosanan 4,4/5. Valtakunnallinen tulos oli 4,3/5.

Tulokset osoittavat, että valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön sekä osaamiseen ollaan varsin tyytyväisiä. Opiskelijamme ovat myös haluttuja työntekijöitä rekrytoitaessa uusia osaajia työpaikoille.

Kun opiskelija oppii aidoissa tai aitoja työelämän tilanteita jäljittelevissä ympäristöissä, osaaminen saa käytännön merkityksen. Samalla työelämä saa mahdollisuuden osallistua tulevien ammattilaisten osaamisen rakentamiseen. 

Hyvä oppimisympäristö tukee hyvinvointia

Hyvä oppimisympäristö tukee myös opiskelijan hyvinvointia monella tavalla. Yhteisöön kuulumisen tunne, innostava ilmapiiri ja positiiviset kohtaamiset tukevat opintojen etenemistä ja vahvistavat opiskelijan uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.

Tuore vastuullisuusraporttimme korostaa, että opiskelijoiden kokemus yhteisöön kuulumisesta, hyvästä ilmapiiristä ja kannustavasta oppimisesta ovat keskeisiä opiskelijahyvinvoinnin tekijöitä. Valtakunnallisessa Arvo-päättökyselyssä opiskelijat arvioivat väitteen ”Opintojeni aikana varmistettiin, että sain tukea opintojen etenemiseen, jos sitä tarvitsin” Perhossa arvosanalla 4,5/5, kun valtakunnallinen tulos oli 4,3/5.

Kun investoimme laadukkaisiin oppimisympäristöihin, investoimme samalla opiskelijoiden onnistumiseen. Tyytyväinen opiskelija valmistuu todennäköisemmin, työllistyy tai siirtyy jatko-opintoihin sujuvammin.

Laadukas koulutus synnyttää positiivisen kehän, jossa opiskelijoiden kokemukset, työelämän luottamus ja koulutuksen vaikuttavuus vahvistavat toisiaan. Ammatillinen koulutus kantaa pitkälle ja vaikutukset näkyvät niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan tulevaisuuden näkymissä.

Katriina Salmikuukka
apulaisrehtori, Perho Liiketalousopisto