Ravintola-, matkailu- ja liiketoiminta-alan tulevaisuutta rakennetaan jo nyt. Muutos näkyy esimerkiksi siinä, mitä ravintoloissa tarjotaan, millaisia matkailukokemuksia syntyy, miten yritykset hyödyntävät teknologiaa ja miten ihmisistä pidetään huolta työelämässä. Samalla muuttuvat osaamisvaatimukset.

Näistä teemoista keskusteltiin Perhon Tulevaisuus kasvaa täällä -juhlaseminaarissa 19. syyskuuta. Tilaisuus käynnisti Perho Liiketalousopiston 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumasarjan. Tänä vuonna juhlitaan myös opetuspelto Green City Farmin kymmenettä toimintavuotta.

– Jokaisella satokaudellaan Green City Farm on ollut avoin oppimisympäristö sekä kaikille kiinnostuneille tarjolla oleva kaupunkipelto. Vierailijoina ovat olleet esimerkiksi päiväkotilapset ja kuntoutujat, rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi sanoi seminaarin avauksessa.

Perhon kolme koulutusalaa – liiketoiminta, ravintola- ja catering-ala sekä matkailuala – valmistavat opiskelijoita työelämään, jossa toimialojen rajat myös limittyvät yhä enemmän. Asiakkaan palvelukokemus, teknologia, vastuullisuus, kannattavuus ja ihmisten johtaminen kuuluvat tulevaisuudessa monen ammattilaisen arkeen alasta riippumatta.

Ministeri Mika Poutala kiitti Perhoa oppimiskokemuksista ja tuesta omalle uralle  

Juhlaseminaarissa osallistujat saivat videotervehdyksen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalalta, joka on Perhon edeltäjän Helmi Liiketalousopiston alumni. Poutala kuvasi omaa opintopolkuaan ja huippu-urheilun yhdistämistä opiskeluun.

Poutala nosti tervehdyksessään esiin erityisesti koulutuksen ihmislähtöisyyden: opiskelijan lähtökohdat ja yksilölliset tarpeet pitää nähdä osana oppimista. Hän kertoi saaneensa koulutuksesta myös hyvän pohjan yrittäjyydelle ja myöhemmälle työuralleen.

Ajatus sopii hyvin myös juhlaseminaarin laajempaan teemaan. Tulevaisuuden osaaminen ei synny vain siitä, mitä opiskelija oppii, vaan myös siitä, millaisessa ympäristössä hän oppii ja miten koulutus kytkeytyy työelämään.

Vastuullisuus on osa kannattavaa liiketoimintaa

Ministerin tervehdyksen jälkeen paneelikeskustelussa tarkasteltiin Perhon kolmen koulutusalan ja niiden edustamien toimialojen tulevaisuutta. Keskustelijoina olivat kehitysjohtaja Katja Repo Finanssiala ry:stä, toimitusjohtaja Timo Lappi MaRa ry:stä ja toimitusjohtaja Kari Luoto Kaupan liitosta.

Yksi keskustelun keskeisistä kysymyksistä oli, miten vastuullisuudesta voidaan tehdä suomalaisille yrityksille kilpailuetu.

Finanssialalla vastuullisuus on pitkään ollut strateginen kysymys, koska ala perustuu luottamukseen. Repo korosti myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Finanssiala on järjestänyt oppilaitosten kanssa Hackathoneja jo neljän vuoden ajan, ja vastuullisuus oli ensimmäisen Hackathonin erityisteema.

Kaupan näkökulmasta vastuullisuus liittyy olennaisesti myös kilpailukykyyn. Luodon mukaan yrityksillä pitää olla halu tehdä enemmän, mutta samalla tietoa vastuullisuustoimista on jaettava avoimesti jo suunnitteluvaiheessa. Kysymys ei saa olla salaisuuksista, jotka pysyvät verhojen takana siihen asti, kunnes niitä jälkikäteen julkaistaan esimerkiksi vastuullisuusraporteissa.

Lappi puolestaan korosti myyntitaitojen ja markkinointiviestinnän merkitystä. Jos suomalainen vastuullisuus halutaan oikeasti kääntää kilpailueduksi, siitä pitää myös osata kertoa asiakkaille.

Laajemmin panelistien ajatukset yhdistävät liiketoiminnan, ravintola-alan ja matkailun. Vastuullisuus ei voi olla liiketoiminnan päälle liimattu lisä, vaan sen pitää näkyä tuotteissa, palveluissa, hankinnoissa, henkilöstössä ja asiakaskokemuksessa.

Kestävä gastronomia keskiöön

Juhlaseminaarin juontaja, keittiömestari Sasu Laukkonen haastatteli Laura Styyraa Ravintola Kuurnasta ja Simo Harrivaaraa Gatering Hiiohoista, kaikki Perhon alumneja.     

Styyra nosti esiin erityisesti ravintoloiden yhteistyön ruoantuottajien kanssa. Ravintolan on tiedettävä, mitä raaka-aineita on saatavilla, milloin niitä on saatavilla ja millaisissa olosuhteissa ne on tuotettu. Se vaikuttaa suoraan ruokalistojen suunnitteluun ja siihen, miten ravintola voi hyödyntää sesonkien parhaat raaka-aineet.

Myös Harrivaara näkee suunnitelmallisuuden tärkeänä osana vastuullisuutta.

– Kun tapahtumia järjestetään säännöllisesti, ruokalistoja voidaan suunnitella niin, että raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti ja hävikki jää vähäiseksi.

Harrivaara näkee myös kytkennän kouluun ja ravintola-alan kilpailutoimintaan. Hän pitää hyvänä, että kilpailutapahtumia pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että kestävän gastronomia on elimellinen osa kilpailua sekä suoritusten arviointia.

– Kun kestävä gastronomia on keskiössä kilpailuissa ja kouluissa, se alkaa toistojen kautta muuttua uudeksi normiksi, Styyra säesti Harrivaaraa.

Tulevaisuuden osaaja osaa tehdä yhteistyötä

Millaisia taitoja ravintola-alalla tarvitaan vuonna 2030?

Harrivaaran vastaus oli selkeä: kykyä jatkuvaan yhteistyöhön, keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Hänen mukaansa myös alan esihenkilöiltä tarvitaan vahvaa ihmisten johtamisen osaamista.

Samaa osaamisen jatkuvan päivittämisen tarvetta korosti myös Laukkonen. Hänen mukaansa ravintoloiden ja oppilaitosten yhteistyötä pitäisi vahvistaa niin, että myös opettajilla on mahdollisuus työskennellä ravintoloissa ja pysyä kiinni alan viimeisimmissä trendeissä ja osaamisvaatimuksissa.

– Ravintoloiden ovet vaan auki opettajille yhteistyön hengessä!

Matkailussa siirrytään katsomisesta kokemiseen

Matkailu on muutoksessa. Ilmastonmuutos, matkailun ympäristövaikutukset ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointi pakottavat alan tarkastelemaan uudelleen sitä, millaista matkailua tulevaisuudessa halutaan.

Juhlaseminaarin keynote-puhuja, TV-tuottaja ja mediavaikuttaja Riku Rantala tiivisti haasteen kysymykseen:

Kestävä matkailu + kestävä talous + kestävä tulevaisuus = mahdoton yhtälö?

Rantalan mukaan matkailua ei koskaan voi pitää ekotekona. Matkustamisella on väistämättä ympäristövaikutuksia, mutta matkailulla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi paikallistalouteen, kulttuuriin ja ihmisten väliseen ymmärrykseen.

Siksi Rantalan mukaan olennaista on kysyä, miten matkailua voidaan muuttaa yhä kestävämmäksi.

Rantala arvioi, että tulevaisuudessa saatetaan matkustaa harvemmin, mutta entistä vastuullisemmin ja tietoisemmin. Matkailija kiinnittää yhä enemmän huomiota matkan hiilipäästöihin sekä ympäristö- ja kulttuurivaikutuksiin ja siihen, mitä matkailu merkitsee paikallisille ihmisille.

Esimerkiksi Barcelonassa matkailun kasvun aiheuttamiin ongelmiin on vastattu rajoittamalla lyhytaikaista asuntovuokrausta. Venetsia puolestaan on noussut esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu, kun matkailijoiden määrä kasvaa niin suureksi, että paikallisten asukkaiden on yhä vaikeampi elää omassa kotikaupungissaan.

Rantala näkee, että tulevaisuuden matkailu voi tarkoittaa myös matkustamista lähemmäs. Samalla matkoista voidaan tehdä nykyistä syvempiä: nähtävyyksien keräämisen sijaan tutustutaan perusteellisemmin kohdealueen historiaan, kulttuuriin, ruokaan ja elämäntapaan.

Ruoka kertoo paikasta

Rantalan mukaan erityisesti ruoka ja ruokakulttuuri ovat suomalaisessa matkailussa mahdollisuus, jota kannattaa hyödyntää nykyistä rohkeammin.

Ruoka on yksi matkailun tärkeistä motiiveista, mutta se on myös paljon enemmän kuin yksittäinen matkailupalvelu. Ruokaan kietoutuvat alueen historia, ihmiset, elinkeinot, raaka-aineet ja paikallinen identiteetti.

Timo Lapin tavoin Rantala odottaa suomalaisilta enemmän erityisesti markkinointiviestinnän alueella. On kehdattava sanoa, että ollaan huippuja tekemään ja pystytään ratkaisemaan matkailun ongelmia sekä tuottamaan elämyksiä. Kestävä matkailu on välttämätöntä ja kilpailuetu. On oltava ensimmäisten joukossa kestävän matkailun toteuttajina. Vain sopeutujat selviävät muutoksesta.

Vastuullisuus muuttuu uudistavaksi matkailuksi

Rantalan ajatuksia jatkoi yrittäjä ja vastuullisen matkailutoiminnan sanansaattaja Anu Nylund, joka tarkasteli matkailun muutosta kansainvälisten trendien ja vastuullisuuden näkökulmasta.

Nylund kuvasi myös alan käsitteiden muutosta viime vuosikymmenien saatossa. 1990-luvulla puhuttiin kestävästä kehityksestä, 2000-luvulla vastuullisesta matkailusta ja 2020-luvulla yhä useammin tiedostavasta, muutos- ja uudistavasta matkailusta.

Muutos kertoo ajattelutavan laajenemisesta. Enää ei kysytä vain, miten matkailun haittoja voidaan vähentää. Yhä tärkeämmäksi tulee kysymys siitä, miten matkailu voi vahvistaa kohdetta ja siellä asuvien ihmisten hyvinvointia. Nylundin mukaan katsomisesta siirrytään kokemiseen, matkamuistoista tunteeseen ja muistijälkeen sekä oivaltamiseen ja oppimiseen.

Nylundin mukaan matkailijan suhdetta kohteeseen pitäisi ajatella uudella tavalla. Matkailija ei ole vain kuluttaja, joka käyttää palveluita ja poistuu paikalta. Hän voi parhaimmillaan jättää kohteeseen myös jotain hyvää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallisen luonnon ja kulttuurin ymmärtämistä ja vaalimista sekä paikallisten ihmisten hyvinvoinnin huomioimista.

Nylund haastoi kuulijat pohtimaan myös koko matkailu-sanan merkitystä. Voisiko tulevaisuuden alaa kuvata paremmin sanalla vieraanvaraisuus?

Ajatus yhdistää matkailun ja ravintola-alan luontevasti. Vieraanvaraisuus ei ole vain palvelun suorittamista, vaan ihmisen kohtaamista, paikan ja sen tarinan tuntemista sekä kokemuksen rakentamista.

Nylundin puheenvuoron viimeinen ajatus ja siteeraus jäi elämään koko juhlaseminaarin teemaan sopivalla tavalla:

”Me palaamme aina takaisin sinne, missä kerran rakastimme elämää!”

Tulevaisuuden liiketoiminta tarvitsee eteenpäin katsovia ihmisiä

Kaikilla aloilla tarvitaan tulevaisuudessa myös ihmisten kohtaamista, johtamista ja kykyä sopeutua muutokseen. Kun paneelin keskustelijoilta Katja Revolta, Timo Lapilta ja Kari Luodolta kysyttiin lopuksi, miten he tiivistäisivät vastuullisuuden tulevaisuudessa, vastaukset olivat ytimekkäitä.

Johtamiseen. Optimismiin ajattelutapana. Ulospäin suuntautumiseen, inhimillisyyteen ja ihmislähtöisyyteen.

Tulevaisuuden osaajat eivät vain sopeudu muuttuvaan työelämään. He ovat mukana tekemässä siitä seuraavaa, parempaa versiota.