blogi: HOKS – hurmaava hirviö?

/in /by

MIrjami Lehikoinen, erityisasiantuntija, OAJ
020 748 9628, mirjami.lehikoinen (at) oaj.fi

HOKSin arvokas tavoite on hautautunut kirjaamisvyöryn alle, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen.

Nykyinen HOKS tuli käyttöön reilut viisi vuotta sitten, OAJ:n erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen, silloinen Perho Liiketalousopiston lehtori, ei ole unohtanut hoksauksen työläyttä. Kuva: Leena Koskela

Tynnyrityömaa. Aikasyöppö. Jatkuvasti paisuva ikiliikkuja.

Näin kuvailivat OAJ:n selvitykseen osallistuneet opettajat ja koulutuksen järjestäjät HOKS-prosessia. Siltikin he pitävät sitä äärimmäisen tärkeänä ammatillisia opintoja paaluttavana työkaluna mutta liikaa aikaa varsinaiselta ohjaukselta ja opetukselta haukkaavana sellaisena.

Ammatillisissa opinnoissa ei ”keksitä pyörää uudelleen”, vaan opiskellaan se, mitä ei vielä osaa

Ammatillisen koulutuksen v 2018 reformin myötä käyttöönotettujen henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen suunnitelmien eli HOKSien tavoitteena on tunnistaa opintonsa aloittavan aiempi osaaminen niin, että opiskelija voi keskittyä opinnoissaan olennaiseen – siihen, mitä ei vielä osaa ja taida.

HOKS-keskusteluissa jo hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan (= hyväksi luetaan) opintosuorituksiksi, joiden lopullinen osaamisen taso arvioidaan työelämässä tapahtuvissa osaamisen näytöissä.

Kirjaten – ja josko vähän keskustellenkin

Viime kesänä OAJ:n tekemä selvitys kertoo, että arvokas tavoite on hautautunut kirjaamisvyöryn alle; opiskelijakohtainen HOKS voi olla 20-sivuinen paperinippu, jossa on täytettävänä jopa satoja pakollisia tietoja. Viimeisimpänä oppivelvollisuusuudistus, joka toi mukanaan liudan uusia opiskelijan seurantaan liittyviä velvoitteita ja kirjauksia.

Opettajan on kirjattava suunnitelmaan muun muassa milloin opiskelija opiskelee ja missä milloinkin: kokopäiväisesti oppilaitoksessa vai työelämässä. Kirjattava on myös työpaikkaohjaajien yhteystiedot, jotta heille voidaan lähettää kyselyitä

…ja paljon muuta, joiden kirjauksissa ei myöskään sovi oikoa mutkia tai hutiloida, sillä ne kaikki vaikuttavat oppilaitoksen rahoitukseen.

”Toinen puoli minusta yritti [HOKS-keskusteluissa] keskittyä opiskelijan tilanteeseen ja kohtaamiseen. Toinen puoli mietti, mitä kaikkea piti kirjata, olenko muistanut kirjata, ovatko kirjaukset oikein”, sanoo Mirjami Lehikoinen.

”Eikä se muuksi ole muuttunut.”

Lähde: Opettaja.fi -verkkolehdessä 18.12.2024 julkaistu Mirjamin blogi >>