Blogeja, vlogeja ja muuta juttua Perho Liiketalouopiston arjesta

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen

Mm. kyselyjen tulokset kertovat hyvää Perho Liiketalousopistosta

– poimintoja meidän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmastamme –

Perho Liiketalousopisto on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteisö & oppimisympäristö, jossa kaikkien on turvallinen ja hyvä olla.

Perho Liiketalousopistossa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Meille tärkeää on keskinäinen luottamus ja arvostus.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja turvallisuus ovat Opetushallituksen valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen perusteella opiskelijoillemme perholaista arkea:

Opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti (opintojen päättövaiheen kysely)

  • 2020: 4,31/5 p.
  • 2021: 4,54/5 p.
  • 2022: 4,56/5 p.

Koen opiskeluympäristöni turvalliseksi (opintojen alkuvaiheen kysely)

  • 2020: 4,60/5 p.
  • 2021: 4,58/5 p.
  • 2022: 4,59/5 p.

Olemme #kiusaamisvapaakoulu #häirintävapaakoulu #syrjintävapaakoulu

Kiusaaminen on toistuvaa loukkaamista, vahingoittamista  ja/tai joukosta ulossulkemista lähikontaktissa tai etänä. Kiusaalla itsellään saattaakin olla psyykkisiä ongelmia tai muuten paha olo, esimerkiksi huono itsetunto.

Jos joku on lähtökohtaisesti muita huonommassa asemassa esim. sukupuolen, rodun, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi, se on syrjintää. Syrjinnän taustalla on yleensä erilaisuuden pelko.


Vuodesta 2022 kokemukset ja havainnot kiusaamisesta/syrjinnästä/häirinnästä ovat vähentyneet, mutta kohteeksi joutumisen tilanteet lisääntyneet. Käynnistimme selvitystyön opiskelijaryhmissä sekä tehostimme konfliktien ennaltaehkäisyn ja monikulttuurisuuden koulutusta ja tiedotusta sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.

Perholaisten käytössä on myös sähköinen palautekanava, jonka kautta voi kertoa havaituista epäkohdista.

Toimenpiteiden tehoa mittaamme muun muassa valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteella:

”Olen kokenut tai havainnut kiusaamista, syrjintää tai häirintää oppilaitoksessa tai työpaikalla, jossa opiskelen” (opintojen päättövaiheen kysely)

Arvo 2020:

  • 16 % Kyllä, olen havainnut
  • 4 % Kyllä, olen ollut kohteena
  • 80 % En ole havainnut, enkä ole ollut kohteena

Arvo 2021:

  • 13 % Kyllä, olen havainnut
  • 2 % Kyllä, olen ollut kohteena
  • 83 % En ole havainnut, enkä ole ollut kohteena

Arvo 2022:

  • 12 % Kyllä, olen havainnut
  • 4 % Kyllä, olen ollut kohteena
  • 85 % En ole havainnut, enkä ole ollut kohteena

”Koen, että kiusaamiseen, syrjintään tai häirintään puututaan” (opintojen päättövaiheen kysely)

  • 2020: 3,74/5 p.
  • 2021: 3,84/5 p.
  • 2022: 4,06/5 p.

Mennään eikä meinata – ja perille asti

Meillä onnistut! Perholainen liiketoiminnan kaksoistutkinto-opiskelija, nykyinen alumni Noora Salo voitti Taitaja 2021 -ammattitaitokilpailussa visuaalisen myyntityön kultaa. Lisäksi hänet laakeroitiin kaikkien kultamitalistien joukosta Taitajien taitajaksi.

Esteetön ja saavutettava oppimisympäristö sekä selkeät  ja johdonmukaiset opetusmateriaalit ovat konkreettisia tekijöitä yhdenvertaisuuden kannalta. Niitä ovat myös välittävä ja positiivisuutta henkivä yhteisö, joka on aina valmiina auttamaan.

Jokainen perholainen saa läpi opintojen täyden tuen ja avun koulutehtäviensä ja tutkintonsa suorittamiseen. Onnistumista tukee myös mahdollisuus suorittaa opinnot omien kykyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti, sillä perille voi päästä useammalla eri suoritustavalla.

Opiskelijavalinnassa tarvittavat erityisjärjestelyt ja/tai mahdollinen tuen tarve opinnoissa eivät muodosta pullonkaulaa myöskään koulutukseemme pääsyssä.

Sain riittävästi ohjausta opintojeni suunnitteluun (opintojen alkuvaiheen kysely)

  • 2020: 4,27/5 p.
  • 2021: 4,07/5 p.
  • 2022: 4,20/5 p.

Saan tarvittaessa hyvin tukea opintoihini

  • Perho LTO -kysely 2020: 4,03/5 p.
  • Perho LTO -kysely 2021: 4,18/5 p.
  • Perho LTO -kysely 2022: 3,99/5 p.
Yhdessä ja yksin opiskelua koutsit tukena

Meillä opiskelija tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Heistä kasvaa itsevarmoja, ja siksi erityisen osaavia, ravintola-, matkailu- ja luontoalojen sekä liiketoiminnan ammattilaisia, joille kestävä kehityksen osaaminen on vahva kilpailutekijä työmarkkinoilla.


Opiskelupolun karttamerkkejä

Osaamisen arviointikriteerit ja -menetelmät on määritelty ja viestitty koulutusalakohtaisissa osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmissa.

Tieto näyttää menneen myös perille, sillä valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen perusteella perholaiset tuntevat käytännöt hyvin!

Tiedän, miten osaamistani arvioidaan (opintojen alkuvaiheen kysely)

  • 2020: 4,24/5 p.
  • 2021: 4,20/5 p.
  • 2022: 4,20/5 p.

Voi hyvin – tee hyvin

Opiskelijoillemme on tarjolla kaikilla kampuksilla kattavat opiskeluhuollon palvelut, joiden matalien kynnysten takaa löytyvät terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja.


Turvallinen & häiriötön ykkösvalinta – lisätietoja

Katriina Klén, pedagoginen johtaja ja liiketoiminnan koulutusalajohtaja
050 366 6711
katriina.klen (at) perho.fi

Tutustu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kokonaisuudessaan täällä:


OPH:n ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen >> avulla seurataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutuksen järjestämiseen ja sen vaikuttavuuteen. Tuloksia käytetään ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen.

Valtakunnallinen palautekysely lähetetään kaksi kertaa opiskelijan opintojen aikana: aloitusvaiheessa ja päättövaiheessa.

Perhon Juustolan sinihomejuustolle kultaa

Perhon Rehtorille kultaa maailman arvostetuimmassa juustokilpailussa

Perhon Juustolan sinihomejuustolle World Cheese Awards -kultaaPerhon Juustolan valmistama sinihomejuusto, Perhon Rehtori, voitti kultaa 27.10.2023 maailman arvostetuimmassa World Cheese Awards -juustokilpailussa Norjan Trondheimissa, missä esillä oli laaja valikoima eri tyylisiä juustoja puhvelin, lehmän, vuohen ja lampaan maidosta.

Perhon Juustolan sinihomejuustolle World Cheese Awards -kultaa

Made in Helsinki! Juustojen aatelia, Perhon Juustolan pastöroidusta luomulehmänmaidosta valmistettu Perhon Rehtori -sinihomejuusto.

Perhon Rehtori teki vaikutuksen 264 juustoasiantuntijan paneeliin, johon kuului kokkeja ja reseptien tekijöitä, juustojen asiantuntijoita sekä kriitikkoja, ostajia, jälleenmyyjiä ja toimittajia 38 eri maasta. He arvioivat jokaisen juuston huolellisesti ottaen huomioon juuston ulkonäön, aromin, koostumuksen ja rakenteen eli summaten: kulinaristisen muodon, maun ja suutuntuman.

Perhon Juustola -logoArvoinnin lopputulos oli, että pastöroidusta luomulehmänmaidosta käsityönä valmistettu ja viisi kuukautta kypsytetty pähkinäinen, lempeän luonteikas & aromikas Perhon Rehtori, oli kaikilta osiltaan paras kilpailuun osallistuneesta 4 502 juustosta.

“Tämä oli ensimmäinen kerta meille näissä kilpailuissa ja olihan tämä saavutus, että Perhon Juustolalle heltisi heti myös ensimmäinen sija, kultaa. Toki olemme saaneet muutenkin erittäin hyvää palautetta juustoistamme. Lähdimme Trondheimiin luottavaisin mielin. Tiesimme kuitenkin, että kovassa seurassa kilpaillaan”, kertoo juustontekijä Olli Takanen Perhon Juustolasta >> joka on toiminut vuodesta 2018 Ravintola Perhon yhteydessä Helsingin Töölössä.

World Cheese Awards esittelee laadukkaat uutuudet

World Cheese Awards -kilpailu järjestettiin nyt 35. kerran ja osallistujia oli 43 eri maasta. Perhon juustola oli ainoa suomalainen juustola tämän vuoden mittelössä.

Kilpailussa on sen historian aikana esitelty uusia juustoja muun muassa Puolasta, Intiasta, Liechtensteinista ja Turkista. Vakiintuneet juustontuottajamaat, kuten Italia, Espanja, Ranska ja Iso Britannia, olivat tänäkin vuonna hyvin edustettuina.

Eniten osallistujia tuli Espanjasta, kun taas isäntämaa Norja toi kisaan kaikkien aikojen suurimman juustotarjottimensa, kaiken kaikkiaan 293 juustoa.

Onnittelut Perhon Juustolalle!

Perhon Juustolan sinihomejuustolle kultaa – lisätiedot

Olli Takanen, kouluttaja/trainer, PerhoPRO
olli.takanen (at) perho.fi
+358 (0)40 156 3535

 

Hankkeissa tuotettua materiaalia

Ohjaus tavoittaa! -hanke

Ohjaus tavoittaa! -hanke oli yksi Oikeus osata -kehittämisohjelman hankkeista, ja sen punaisena lankana on verkko-ohjauksen kehittäminen haku- ja opiskeluvaiheessa sekä valmistumisen jälkeisessä ura- ja jatko-ohjauksessa.

Ohjaus tavoittaa! -hankkeessa tuotettua materiaalia:

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosessi

Työelämässä osaamisen hakkimisen aikana opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan yhteydenpitoa tukeva digitaalisuutta hyödyntävä toimintamalli:

Digitaaliset vahvuuskortit

Digitaalisilla vahvuuskorteilla omien vahvuuksien tunnistaminen käy helposti. Voit hyvödyntää tulosta esimerkiksi CV:n ja työhakemuksen tekemisessä:


Ohjaus tavoittaa! -hanke – lisätiedot

Anne Maijala, lehtori, matkailuala
040 714 4276
anne.maijala (at) perho.fi

blogi: Palvelualojen tulevaisuus

Tuula Antola, kuntayhtymän johtaja, Omnia
tuula.anttola (at) omnia.fi

Juha Ojajärvi, rehtori ja toimitusjohtaja, Perho Liiketalousopisto
juha.ojajarvi (at) perho.fi

Tehdään yhdessä palvelualojen tulevaisuus

Suomalaiset ovat jo nyt erinomaisia asiakaspalvelijoita, vaikka usein toisin väitetään.

Tehdään yhdessä palvelualojen tulevaisuus

Kuntayhtymän johtaja Tuula Anttola Omniasta ja Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimtusjohtaja Juha Ojajärvi peräänkuuluttavat meidän kaikkien arjessa vaikuttavan asiakaspalvelun arvostukselle lisäbuustia

Suomalaiset ovat erinomaisia asiakaspalvelijoita. Tämä on tullut esiin useissa kansainvälissä tutkimuksissa, joissa vertaillaan asiakkaiden kokemaa palvelulaatua eri maissa. Näissä tutkimuksissa suomalaisen asiakaspalvelun valteiksi on tunnistettu luotettavuus, kielitaito, luonteva käytös ja asiakkaalle tilaa antava työote. Näiden vahvuuksien varaan on hyvä rakentaa palvelualojen vetovoimaa sekä entistä vankempaa painoarvoa suomalaisessa kansantaloudessa.

Palvelua ihmiseltä ihmiselle – eilen, tänään ja myös huomisina

Lähes kaikki toimialat ovat voimakkaassa, digitalisaation vauhdittamassa murroksessa. Kaikki, mikä on digitalisoitavissa, digitalisoidaan. Tämä tulee nähdä positiivisena ja työvoimapulasta selviämisen mahdollistavana tulevaisuuden näkymänä, joka samalla tekee tilaa inhimillisen työn ja kohtaamisten arvolle kaikessa, mitä ei voi digitalisoida.

Ihmistä tarvitaan aina, myös jatkossa. Työhön johtavan maahanmuuton lisääntyminen on vain ja ainoastaan hyvä uutinen suomalaisten palvelualojen näkökulmasta, muuten emme tulevaisuuden palvelutarpeista selviä. Samalla palvelukulttuurimme monipuolistuu, mikä on ilman muuta vahvuus, joka samalla palvelee myös monimuotoistuvaa yhteiskuntaamme. Yhä useammassa asiakaskohtaamisessa luonteva palvelukieli on englanti, mutta toki vastaan tulee kielimuurejakin. Jo nyt löytyy hyviä, digitalisaation apuvälineitä kielimuurien ylittämiseksi suomalaisessa työelämässä toimimisen alkuvaiheissa. Näitä asiakaspalvelun apuja tulee aktiivisesti yhdessä kehittää ja käyttöönottaa.

Yritysten tunnistettava selkeämmin asiakaspalvelijoiden rooli tärkeimpinä työntekijöinä

Palvelualojen veto- ja pitovoiman vahvistaminen ja tulevan palvelutason turvaaminen eri toimialoilla edellyttää toimijoiden yhteistä tahtotilaa sekä muutoskyvykkyyttä omalla toimintakentällä.

Maan tulevan hallituksen on tiedostettava, että Suomen sisällä elinkeinorakenteen muutos ja sen vauhti on hyvin erilaista. Tämä tulee huomioida elinkeino- ja koulutuspoliittisessa lainsäädännössä ja muissa painotuksissa siten, että pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskuksilla on parhaat eväät onnistua palvelualan haasteidensa kääntämisessä mahdollisuuksiksi ja vastaavasti Suomen muilla alueilla omista lähtökohdistaan.

Työnantajayritysten on tunnistettava entistä selkeämmin asiakaspalvelijoiden rooli yrityksen tärkeimpinä työntekijöinä, alan veto- ja pitovoimaa tietoisesti vahvistaen. Esimerkiksi ravintola-alan kasvot ja käyntikortti ovat tarjoilijat, jotka voivat hyvällä tilannetajulla ja ammatillisella asenteella varmistaa paitsi lisämyyntiä ravintolalle myös tyytyväisen asiakkaan uuden käyntikerran ja positiivisen kokemuksen jakamisen omissa verkostoissaan. Pohdinnan paikka työnantajalle voisi olla esimerkiksi se, miten tämä yrityksen kannalta olennaisen tärkeä työpanos heijastuu asiakaspalvelutyötä tekevän palkitsemiseen.

Fokus sinne, missä ihmisen työpanos tuottaa suurinta lisäarvoa

Ammatillisen koulutuksen on elettävä ajassa ja pikemminkin vauhditettava muutosta kuin jarruttaa sitä kilpailemalla digitalisoitavien työtehtävien kanssa. Meidän tehtävämme on tukea tulevaisuuden osaajia löytämään ammatillisen roolinsa sieltä, missä ihmisen työpanos tuottaa suurinta lisäarvoa. Palvelualoilta näitä sisällöiltään uudistuneita ja uudenlaisia tehtäviä löytyy jatkossakin paljon, esimerkiksi elämyksellisyyden, high end -palveluiden ja ratkaisukeskeisyyden trendien vahvan nousun myötä.

Muutaman vuoden takaisessa Sitran Eväitä työelämään -julkaisussa nostettiin kuudeksi nuoren aikuisen työelämätaidoksi osaamisen ajan tasalla pitäminen, itsetuntemus, yhdessä tekeminen, verkostoituminen, yrittäjämäisyys ja ongelmaratkaisukyky. Nämä metataidot mahdollistavat olemassa olevan osaamisen ja uusien vastaan tulevien asioiden yhdistämisen kokonaisuuksiksi, jotka vievät nuoria ammattilaisia eteenpäin omannäköisellään työelämän polulla.

Palvelualojen nuori osaaminen esillä ammattitaitokilpailu Taitajassa

TaitajaEspoo2023 ammattiosaamisen suurtapahtumassa on ollut mahdollisuus näyttää ammatillinen osaaminen. Kisassa ratkotaan suomenmestaruudet lähes viidessäkymmenessä lajissa, joiden sisällöt tulevat ammatillisten perustutkintojen osa-alueista.

Tervetuloa 8.–11.5. Taitaja 2023 -kisa-areenoille Espooseen näkemään ja tekemään palvelualojen tulevaisuutta!

Taitaja2023:n pääjärjestäjänä toimii Omnia ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Suomen muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämäkumppaneiden kanssa.

Mukana tapahtuman toteutuksessa on myös yli 1700 opiskelijaa. Tapahtuma tarjoaa oivan mahdollisuuden kurkistaa ammattialojen huippuosaamiseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Tervetuloa mukaan näkemään ja tekemään palvelualojen tulevaisuutta!

Ratkaisuja. Yhdessä. Kaikille.


 

Henkan matkassa Bardolinossa

kutsu: Urban&Local 25.4. Tapahtumatorilla 

Kohti kannattavaa ja kestävää ruokaketjua -tapahtuma

Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi/Future Food Ecosystem -hanke kutsuu ruoka-alan toimijat, innovaattorit ja yritykset mukaan kehittämään kanssaan syötävää kaupunkia ja verkostoitumaan osaksi lähiruokayhteisöä pääkaupunkiseudulla.

 Aika: ti 25.4.2023 klo 9–12
 Paikka: Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki (kutsuvierastilaisuus)

Urban&Local edistää kestävää ja eloisaa lähiruoka- ja ravintola-alaa

Se, miltä tulevaisuus näyttää ja maistuu, riippuu ruokatuotannon toimintaympäristöjen kehityksestä sekä yritysten ja kaupunkilaisten valinnoista – ja kaupunkien keinoista kannustaa meitä ottamaan asiaksemme kestävä urbaani ruokajärjestelmä. Sen toimivuuden edellytys on urbaanin ruoan koko toimitusketjun istuttaminen kaupunkiympäristöön, lähemmäs kuluttajaa.

Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hankkeessa (1/2023–12/2025) kehitetään lähiruoka- ja ravintola-alan innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita ja palveluita sekä luodaan puitteet alan yhteistyölle ja kestävälle liiketoiminnalle.

Tervetuloa laittamaan omat vastuulliset ideat itämään Kohti kannattavaa ja kestävää ruokaketjua -tapahtumassa!

@ Urban&Local -hanke somessa: LinkedIn >> | Twitter >>


Urban&Local ti 25.4. Tapahtumatorilla – lisätiedot

PERHO LIIKETALOUSOPISTO
Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija, Green City Farm
040 150 4252
heidi.hovi-sippola (at) perho.fi
greencityfarm.fi >>

Urban&Local 25.4. Tapahtumatorilla 

Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki >>, ja hankekumppaneina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulu >>, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu>>, Perho Liiketalousopisto >> sekä Vantaan kaupunki >>, ja se saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta >>

P.S.

Stadissa tuotetaan jo vastuullista ja kestävää urbaania lähiruokaa muun muassa Malmilla Perho Liiketalousopiston Green City Farmilla 🥰

 

Nyt puhuvat perholaiset

Nyt puhuvat nuoret – Gastronomie -lehti kuunteli ja kirjasi

Perho Liiketalousopistosta tulevana keväänä kokeiksi ja tarjoilijoiksi valmistuvat nuoret toivovat ravintola-alalta pois egoismia ja tilalle tasa-arvoa –muun muassa.

Perholaiset ravintola-alan opiskelijat Aleksi ja Margit. Kuva Mikko Mäntyniemi

Kun Perho Liiketalousopistosta tarjoilijaksi valmistuva Aleksi Horila, 19, palkittiin vastikään Vuoden Tarjoilija -kilpailun parhaa­na assistenttina, häntä kosiskeltiin parissa päivässä liki 30 ravintolaan. Niistä hän olisi voinut harkita noin kymmentä.

Vuosittain Perho LTO:sta valmistuu noin 120 ravintola- ja catering-alan peruskoulupohjaisen tutkinnon suoritta­nutta kokkia ja tarjoilijaa. Heistä valtaosa työllistyy jo opintojen aikana. Viimeistään valmistuttuaan he ovat osaajia, joista ravintolat joutuvat työvoimapulan kuri­muksessa kilpailemaan.

”Perho Liiketalousopistosta on valmistunut monta menestynyttä kokkia ja baarimestaria. Koululla on sellainen maine, että täältä valmistutaan ammattilaisina”, Aleksi sanoo.

Ammatillisten taitojen lisäksi kolmivuotinen opiske­lu on antanut Aleksille ammatillista itseluottamusta. Tarjoilijan työssä häntä kiinnostaa erityisesti ihmisten kohtaaminen.

”Vaikka työssä pitää noudattaa tiettyä protokollaa, pyrin palvelemaan asiakasta rennosti ja omalla tyylilläni. Tykkään esitellä annoksia ja kertoa tarinoita. Kolmessa vuodessa olen ehtinyt kasvaa paljon. Koulu on opettanut keskittymistä ja sen myötä olen työssäni vahvemmin läsnä.”

Alussa aina jännittää

Ensimmäisenä vuotena ravintolakoulussa hankitaan osaamista omassa ravintolassa, Ravintola Perhossa. Lounasruokien lisäksi salissa tuoksuu jännitys, kun nuoret tarjoilijan alut kantavat annoksia pöytiin luomatta juurikaan katsekontaktia asiakkaisiin.

Oppilaitoksen ravintolassa lounastavat asiakkaat suh­tautuvat pieniin virheisiin ymmärtävästi. Kun kokki on unohtanut kikhernepihveistä suolan, kiertää suolasirotin pöydästä toiseen ilman, että asiasta tehdään suurempaa numeroa. Muissa ravintoloissa kyyti on usein kovempaa. Aleksin mukaan moni nuori ajattelee, että ravintolois­sa on aina kiire ja siksi asiat täytyy tehdä mahdollisim­man nopeasti.

”Ja ehkä myös asiakkaille puhuminen jännittää. Siksi puhutaan ja kävellään nopeasti. Viisikymppiset tarjoilijat eivät ole yhtä vetreitä kuin nuoret, mutta juoksemisen sijaan he keskittyvät enemmän työn laatuun ja asiakas­palveluun.”

”Kolmessa vuodessa ehtii kasvaa paljon”

Kahden viiden viikon ohjatun harjoittelujakson aikana kokki- ja tarjoilijaopiskelijat saavat jo hyvän kuvan työn perusteista. Seuraavina opintovuosina harjoittelut teh­dään kentällä. Aleksi suoritti ensimmäisen, pikaruokara­vintolaan kohdistuvan työharjoittelunsa Hesburgerissa, jossa hän on jatkanut vuoropäällikkönä koulun ohessa. Kokemus on ollut hyvä, sillä työssä hän on oppinut kas­satyöskentelyä, asiakaspalvelua ja johtamista.

Hänestä on tärkeää, että työntekijät saavat työhönsä riittävän perehdytyksen ja tukea uusissa tehtävissä.

”Esimiehen tulisi olla rento ja mukava, mutta tarvit­taessa tiukka ja naama peruslukemilla. Laiskuudesta tulee sanomista, tai siitä, jos tiskin takana selataan puhelinta tai paikalta kadotaan ilmoittamatta. Hyvä esimies on sellainen, joka sanoo virheistä, mutta opastaa samalla, miten asian voisi tehdä paremmin.”

Toisena opiskeluvuotenaan Aleksi harjoitteli ravintola Farangissa, jonne hän toivoo palaavansa intin jälkeen. Siellä hän koki saaneensa hyvää ohjausta ja hyviä vinkkejä työntekoon. Erityisesti hän ihastui baarimestari Juho Kaarakaisentyöskentelyyn.

”Hän osasi heittää pullon ilmaan ja kaataa siitä sitten suoraan lasiin. Haluaisin itse joskus vetää samanlaista showta.”

Työkavereiden ja hyvien esimiesten lisäksi Aleksi ar­vostaa työpaikan puhtautta, siisteyttä ja järjestystä, mikä tekee työstä mukavampaa. Haaveenaan hän pitää omaa ravintolaa, rentoa baaria, joka keskittyy hyviin cocktailei­hin. Sitä ennen hän voisi työskennellä tasokkaan hotellin aulabaarissa.

Harjoittelijat eivät ole kiireapua

Vuoden Tarjoilija 2022 -kilpailun voittanut Joonas Heino on valmistunut Perho LTO:sta ja toiminut sittemmin koulun opiskelijoiden ohjaajana. Hän painottaa ravintoloitsijoi­den vastuuta alalle opiskelevien nuorten kannustami­sessa.

”Ensimmäinen harjoittelupaikka on nuoren kohdalla todella ratkaiseva ja merkityksellinen. Siksi ravintoloiden tulisi ottaa enemmän vastuuta siitä, miten nuoria koh­dellaan ja millaisen kuvan he saavat alasta. Jos ensim­mäinen kokemus on huono, voi se tappaa kiinnostuksen koko alaan.”

Joonaksen mukaan harjoittelijoita ei tulisi koskaan nähdä kiireapuna tai laskea osaksi ravintolan henkilö­kuntaa.

”Olen kuullut aivan kamalia tarinoita nuorten koh­telusta. Jos harjoittelijalle annetaan kaikki niin sano­tut paskahommat ja heidät laitetaan viideksi viikoksi siivoamaan ja kuori maan perunoita, ei siitä ole hyötyä kummallekaan osapuolelle.”

Perholaisilla on vastuullinen työelämän tatsi ja osaaminen sekä uusia ideoita työnantajan iloksi. Kuvat Mikko Mäntyniemi

Yksi näkökulma aiheeseen liittyvässä keskustelussa on, ettei näin tasokas fme dining ole mahdollista ilman il­maista työvoimaa ja kokemuksia hakevia harjoittelijoita. Esimerkiksi flne diningin supertähti, tanskalainen Noma, sulkee ovensa vuoden 2024 loppuun mennessä jäätyään kiinni palkattomien harjoittelijoiden hyödyntämisestä.

Aleksin ja samaan aikaan kokiksi valmistuvan Margit Otsuksen, 19, mukaan koulussa aiheesta on keskusteltu paljon. Etenkin fme dining -ravintoloista haaveilevat ovat valmiita tekemään pitkää päivää saadakseen kokemus­ta. Ensimmäisiä työpaikkoja valitessaan he arvostavat ravintolan tasokkuutta ja kehittymismahdollisuuksia palkkaa enemmän, mutta huutamista ja nöyryyttämistä he eivät ole valmiita sietämään.

”Toivon, että yhä useampi alalle kouluttautunut nuori uskaltaisi vastustaa väärinkohtelua ja huonoa käytöstä”, Margit sanoo.

Hänestä on tärkeää, että alan ongelmista keskustellaan avoimesti, sillä siten myös alan tasa-arvo voisi lisääntyä.

”Mieskokit kertovat itsestään sankaritarinoita naisia enemmän, vaikka naiset tekevät ihan samoja hommia. Uskon, että kokkina voi menestyä sukupuolesta riippu­matta, kun vaan saa tilaisuuden vakuuttaa muut osaa­misestaan. Itse olen tunnollinen, mulla on halu oppia ja tulen kaikkien kanssa toimeen.”

Kommunikaatio kunniaan

Työvoimapulan kurimuksessa hyvin ohjattu työelämässä oppiminen on ravintoloille tilaisuus hankkia osaavaa ja innostunutta työvoimaa. Jos kokemus on mielekäs, on kasvatti ravintola todennäköisesti ensimmäinen paikka, josta nuori kyselee töitä valmistuttuaan.

Esimiesten ja työkavereiden kommunikaatiotaidot ovat nuorten toivelistan kärjessä tulevaisuuden työpaik­koja ajatellessa. Lisää puhetta tarvittaisiin niin saliin kuin keittiöönkin.

”Itse olisin pomona tiukka mutta tasavertainen. Teki­sin samoja hommia kuin muutkin ja laittaisin työntekijöi­den hyvinvoinnin etusijalle. Toivon, että asiat paranevat, kun yhä useampi nuori uskaltaa puhua asioista. Meitä opiskelijoita ei kannata pitää itsestäänselvyytenä, sillä meillä voi oikeasti olla hyviä ideoita, jotka vievät alaa eteenpäin”, Margit sanoo.

Töissä viihtymiseen vaikuttaa eniten hyvä henki.

”Hyvät työkaverit on mukavia, auttavaisia ja ahkeria. Jos joku on täysi muikku, ei sen kanssa ole kivaa tehdä töitä. Asioista voi sanoa myös ystävällisesti, sillä huu­taminen on turhaa ja se vaan tappaa motivaation tehdä mitään. Itse olen rääväsuu ja sanon kyllä takaisin, jos turhaan huudetaan”, summaa Aleksi.

Kerran Aleksi sanoo heittäneensä essun kehään, kun hänelle raivottiin hänen vietyä annoksen vahingos­sa väärään pöytään.

”Sanoin, että voin kyllä lähteä, mutta katsotaan, kuin­ka moni lähtee mun mukana. Noin kuukauden päästä näin, että tällä raflalla oli Uratiellä ilmoitus, jossa ne haki­vat työntekijöitä aika moneen duuniin.”

Koulusta valmistuneille työllistyminen merkitsee itsenäisyyttä ja oman elämän harjoittelua. Koulussa on puhuttu alan raskaudesta, mutta jos meininki on hyvä, uskovat nuoret jaksavansa.

”Koulussa meille on teroitettu kolme vuotta, että nukkukaa, syökää ja levätkää. Myös työergonomiasta on puhuttu paljon. Itse rentoudun pääosin videopelejä pelaamalla. Alkoholia käytän vain erityisissä tilanteissa”, Aleksi sanoo.

Koulun jälkeen maailmalle

Margit on työskennellyt ja hankkinut osaamista muun muassa Sipoonrannan italialaisessa ravintolassa Port­side Trattoriassa, LeipomoKahvila N’avetassa ja Por­voon Rafael Steakhousessa. Tulevaisuudessa myös hän haaveilee omasta ravintolasta. ”Haluaisin tehdä ihmiset ruoallani iloiseksi, kehittää uusia annoksia sekä kannustaa ja tsemppaa työntekijöi­tä. Haaveilen tunnelmallisesta ravintolasta, jonne ihmi­set tulisivat viihtymään ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta.”

Oma tyyli on vielä haussa. Kun koulu keväällä päättyy, Margit lähtee äitinsä kanssa autoreissulle, jolla tarkoi­tuksena on kierrellä Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa – ja syödä hyvin.

Reissun jälkeen hänen tarkoituksenaan on asettua jonnekin päin Eurooppaa hankkimaan työkokemusta. ”Suomen lisäksi puhun sujuvasti viroa, saksaa ja eng­lantia. Kokin ammatin lisäksi olen todella kiinnostunut eläimistä, joten vaihtoehtoisesti voisin harkita myös eläin­lääkärin työtä. Tälle alalle pääsee kuitenkin aina takaisin.”

Teksti: Anna Väre, Gastronomie 1/2023, Wihuri Metro-tukku

Nyt puhuvat perholaiset – lisätiedot

Marja Hemmi, koulutusalajohtaja, ravintola-ala
040 480 5577
marja.hemmi (at) perho.fi

 

AgriCulinary Project pro Sustainable Food & Planet

Training & doing for the better 💚

The future-oriented culinary and horticultural AgriCulinary Project trains towards more sustainable planetary food system achieving a comprehensive understanding of the best sustainable practices.

In the AgriCulinary project we’ll learn e.g. what a transparent food chain means in every stage from farm to kitchen to consumer and back to the farm

Yhteisenä haasteenamme on saadaan maapallo riittämään meille kaikille, kun planeettamme resursseja nakertavat muun muassa nälänhätä, ilmastonmuutos ja jätteet.

Syyskuussa 2022 käynnistyneessä AgriCulinary -hankkeessa >> kehitetään ja harjoitellaan innovatiivisia keinoja rakentaa kestävää tulevaisuutta maatalous-, puutarha-, ruoka- ja ravintola-alojen yhteistyössä. Tavoitteena on ensijaisesti suitsia ruokaketjun maapallon kantokykyä heikentäviä ympäristövaikutuksia.

Perho Liiketalousopiston lisäksi 2023–2024 elokuusta elokuuhun pilotoitavassa hankkeessa ovat mukana Norjasta Mosjøen videregående skole >>  ja Tanskasta Zealand Business College >>. Hankkeen rahoittajina ovat Opetushallitus ja Erasmus+.

AgriCulinary Training pro sustainable food & planet – further information

 

Malmin kampuksen avoimet ovet

Kiitos noin 150 vieraallemme ja heidän kampusoppainaan toimineille perholaisille opiskelijoille!

Avoimet ovet ke 1.2. Malmin kampuksen kiinteistössä ovat nyt kiinni, mutta – – –

– – – hakemalla yhteishaussa peruskoulupohjaisiin koulutuksiimme ovet aukeavat kampuksellemme melkein, muttei ihan, joka soppeen. Seuraavaksi ovet aukeavatkin jo suoraan työelämään tai esimerkiksi ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeaan voi hyvällä perustutkinnollamme päästä suoraan sisään ilman pääsykoetta. Opinnot on mahdollista aloittaa meillä jo osana perustutkintoa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tradenomin tai matkailun liikkeenjohdon väyläopintoina.

Perho Liiketalousopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon 2022Tervetuloa perholaiseksi


Avoimet ovet ke 1.2.2023 Malmin kampuksella

Malmin kampuksen pääsisäänkäynnin aulassa perholaiset opiskelijat toivottivat tervetulleeksi avoimiin oviin.

Opiskelijoiden lisäksi aulassa vieraita vastaanottamassa olivat urheilijakoulutuksen asiantuntija Tuuli ja matkailualan koulutusalajohtaja Satu.

Päivän ihka ensimmäisiä vieraita.

Esittelyssä: LIIKETOIMINNAN PERUS- JA KAKSOISTUTKINTO

Liiketoiminnan koulutuspäällikkö Heidi aloittelemassa merkonomi-infoaan.

Liiketoiminnan perustutkinnostamme ei valmistu vain merkonomiksi vaan vastuulliseksi merkonomiksi, jonka osaaminen kestää tuulet ja tuiskut. Kaksoistutkinnon ja kirjoitukset läpäissyt valmistuu tietysti myös ylioppilaaksi.

Esittelyssä: MATKAILUALAN KAKSOISTUTKINTO

Matkailualan presentaatio pyörimässä matkailulan opo Annen ohjissa. Koulutusalajohtaja Satu piipahti toteamassa, että matkailuala on tapahtumarikas ja hyvin työllistävä ala.

Matkailualan peruskoulupohjainen perustutkinto suoritetaan lähtökohtaisesti kaksoistutkintona eli yhdistettynä lukio-opintoihin. Vaikka lukio-opinnot eivät johtaisi ylioppilastutkintoon, voi silti valmistua ammatilliseen perustutkintoon. Sama pätee liiketoiminnan kaksoistutkintoon.

Esittelyssä: URHEILIJAKOULUTUS, URHEA-LINJAT

Klo 9:n urheilijakoulutuksen info ja urheilijakoulutuksen asiantuntija Tuuli. Urhea-linjalla urheiluun ja ammatillisiin opintoihin voi yhdistää myös Märskyn lukio-opintoja. Tällä Sporttikaksari -kaksoistutkinnolla on muuten omat ”avoimet ovet” ystävänpäivänä 14.2. klo 8.30–10 Urhea-kampuksella. Tervetuloa!


Esittelyssä: OPISKELIJA- JA HENKILÖSTÖRAVINTOLA

Perholaisen merkonomialumnin ja muun muassa 2021 Taitajien taitajaksi valitun Noora Salon designaama opiskelija- ja henkilöstöravintola Perhon Helmi on viihtyisä ja tunnelmallinen – myös jalkojen lepuutteluun ja päivän kuulumisten vaihtoon.

— kampuskierros menossa läpi ravintola Perhon Helmin loossien —

Esittelyssä: IT-LUOKKA

IT-luokka – tai paremminkin IT-tila – tarjoaa opiskelijoille freesit puitteet tietokoneella työskentelyyn sekä ryhmätöihin ja kokouksiin.

Istuskelua ennen seuraavaa etappia :)

Matkalla 3. kerroksesta 1- ja 0-kerroksiin.

Esittelyssä: VISU- JA KAUPPALUOKAT

Ykköskerroksen visuluokassa työstetään muun muassa visuaalisen myyntityön projekteja kuten näyteikkunoita ja esillepanoja sekä myös penkkarilakanoita ym.

Kauppaluokka on myymälä kassoineen ja tuotehyllyineen. Hyllyt täytetään myyvästi eri projekteihin valittavilla tuotteilla, jotka myös hinnoitellaan. Hinnat viedään itse kassajärjestelmään.

Niin, ja tuossa kauppaluokan takana olevassa myyntivarastossa opetellaan pitämään tuotteet ojennuksessa kuten boutiquessakin.

Esittelyssä: LIIKUNTA- JA HYVINVOINTKESKUS HELMI CENTER

Perholaisten oma liikunta- ja hyvinvointikeskus Helmi Center kattaa muun muassa kolmeen osaan jaettavan peliareenan

…punttisalin, jonka on suunnitellut olympiapikaluistelija Mika Poutala

…ja tanssistudion, jossa tanssijoita on aina tuplasti (seinä oikealla)! Kerrosnaapureita ovat muun muassa koulun terveydenhoitajan ja psykologin palvelut.

Liiketoiminnan koulutusalajohtaja Kirsi muistuttaa vielä, että Helmi Centerin tilat ovat perholaisten vapaassa käytössä koulupäivisin.

Esittelyssä: KESTÄVÄN KEHITYKSEN AGENDA

Tässä kohden kampuskierros oli viittä vaille läpikäyty. Auditorio 128/129:n aulan Kestävän tulevaisuuden etappipisteessä tutustuttiin vielä perholaiseen Agenda 2030:een, joka herätti ansaitsemaansa mielenkiintoa ja keskustelua.

Ympäristön, eläinten, talouden ja ihmisen hyvinvoinnin tasapuoliseen kehitykseen tähtäävä Agenda2030 -toimintaohjelma on palasteltu 17 osaan. Niitä laiteltiin tässä omaan arvomaailmaan istuvaan järjestykseen ja sitten vertailtiin lopputulosta ikätoverien vastaavaan. Yritystoimintaa, kestävää kehitystä ja finanssipalveluja opettava Kirsi piti keskustelua yllä ja painavaa asiaa sisältänyttä fläppitaulua pystyssä.


Ja sitten: TANKKAAMAAN HIILAREITA

Pullaa ja mehua, kiitos!


Tule siksi, mikä haluat olla.


Malmin kampuksen Avoimet ovet kiittää – lisätiedot

Karoliina Kemppainen, opinto-ohjaaja, liiketoiminta
040 714 4257
karoliina.kemppainen (at) perho.fi

Anne Maijala, opinto-ohjaaja, matkailuala
040 714 4276
anne.maijala (at) perho.fi

Tuuli Merikoski, asiantuntija, urheilijakoulutus
0400 711 728
tuuli.merikoski (at) perho.fi

Perho Liiketalousopisto: Malmi – Töölö – Urhea-kampus – verkko

Käy tykkäämässä, kommentoimassa ja jakamassa meitä TikTokissa >>
Täppää myös Seuraa -kohtaa!

 

Seuraa meitä TikTokissa

Perholaiset opiskelijat, koulusalat ja oppimisympäristöt ovat vauhdissa myös TikTokissa.

Seuraa Perho Liiketalousopistoa TikTokissa

Kymmenen perholaista opiskelijaa otti Perho Liiketalousopiston TikTokista itselleen projektin, jonka aikana he kehittävät sometaitojaan ja suorittavat Projektissa toimiminen -tutkinnon osan.

Videot ovat siis opiskelijoiden itse suunnittelmia, ja he ovat antaneet kässärien lisäksi myös omat kasvonsa toteutukseen. Tiktokkailu on siis perhoalaisuutta aidoimmillaan!

Missä opiskelijat? TikTokissa se selviää.

Käy kasomassa, tykkäämässä ja kommentoimassa – sekä laittamassa jakoon ja täppä Seuraa -kohtaan >>

Seuraa meitä TikTokissa – lisätietoja

Liisa-Maria Patjas, lehtori
040 714 4275
liisa-maria.patjas (at) perho.fi

Katja Winogradow, lehtori, uravalmentaja
040 809 3636
katja.winogradow (at) perho.fi

Tule siksi, mikä haluat olla.

Ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen sekä urheilijan ammatillinen koulutus.