”Koiralla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia opiskelijoihin ja opetukseen mutta ennen kaikkea se luo hyvää fiilistä”, sanoo lehtori Mirjami Lehikoinen.

Luokassa on hiljaista. Silloin tällöin joku kysyy jotain. Nuori, joka ei puhu paljon mitään, rapsuttaa ja lepertelee hiljaa lattialla makaavalle mustalle, puolivuotiaalle labradorinnoutajalle. Koira heiluttaa rauhallisesti häntäänsä. Nuori jatkaa rästiin jääneiden tehtävien tekemistä. Koira vaihtaa paikkaa ja välillä joku muu puhuu sille ja rapsuttaa sitä. Luokassa on lämmin tunnelma. Jossain vaiheessa pari tyttöä kysyy, voivatko he pitää tauon ja viedä Laikan ulos. Aamupäivän jälkeen eräs paljon poissaoleva nuori toteaa, että ”jos Laika tulee kouluun, niin tuun mäkin”.

Näin lehtori Mirjami Lehikoinen kuvailee yhtä parin vuoden takaista rästipajatuntia, jonka piti olla opaspentu Laikalle tavallinen harjoitus uudesta paikasta. Lehikoinen toimii opaspentujen hoitoperheenä, ja osana tähän kuuluvaa koulutusta koirien kanssa harjoitellaan eri ympäristöissä olemista.

”Olin hämmentynyt, millainen vaikutus koiralla oli muuten erittäin vilkkaaseen luokkaan. Oppilaat olivat innostuneita ja tekivät tehtäviä hyvin. Muutama hyvin hiljainen nuori otti kontaktia koiraan ja puhui sille. Tämä kokemus sai minut kiinnostumaan siitä, millaista apua koulukoirista voisi olla ammattikouluissa”, Lehikoinen sanoo.

”Kun aloitin Haaga-Heliassa ammatillisen erityisopettajan opinnot, tiesin heti, että tämä on aihe, jota haluan tutkia ja kokeilla enemmän. Koulukoiria on käytetty Suomessa jo jonkin aikaa peruskouluissa, mutta ammattikouluissa niitä on hyödynnetty toistaiseksi varsin vähän.”

Käytännön koulukoirakokeiluun Lehikoinen valitsi oman koiransa Ellin. Elli on musta labradorinnoutaja, joka on syntynyt opaskoirakoululla helmikuussa 2016. Elli oli alun perin opaspentu, mutta se ei vuoden ikäisenä läpäissyt opaskoirakoirakoulutuksen testejä, koska se on liian kiinnostunut muista koirista ja sen keskittyminen herpaantuu helposti.

”Opaskoirakoululla oltiin kuitenkin iloisia siitä, että päätin kokeilla Ellille koulukoirauraa. Lokakuussa 2017 Elli läpäisi Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen, jossa sen nähtiin soveltuvan lempeän, iloisen ja ystävällisen luonteensa vuoksi koulukoiran tehtäviin”, Lehikoinen kertoo.

Lehikoisen mukaan koulukoira voi vaikuttaa jo pelkällä olemassaolollaan monella myönteisellä tavalla opiskelijoihin ja opetukseen. Koiran vahvuus opetuskäytössä perustuu siihen, että se on perusluonteeltaan hyväksyvä ja myönteinen, eikä puutu opiskelijan negatiivisiin piirteisiin.

Koira luo turvallista ilmapiiriä ja saa aikaan helposti naurua ja keskustelua. On esitetty, että eläin voi koulussa lisätä ja helpottaa vuorovaikutusta. Se voi auttaa tunteiden ilmaisussa, kehittää empatiakykyä ja parantaa ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja.

Eläimen on todettu myös vähentävän stressiä ja erityisesti koiran fyysinen koskettaminen helpottaa rauhoittumista. Eläin voi siis jo läsnäolollaan olla hyvä apuväline työrauhan ylläpitämiseen.

Ensimmäisessä koulukoirapilotissa ”Ellin pajassa” Ellin tehtävänä oli luoda hyvää tunnelmaa luokkaan ja parantaa viihtyvyyttä koulussa. Koska useilla luokilla on joitain opiskelijoita, jotka ovat allergisia tai jotka eivät pidä koirista, Lehikoinen päätti toteuttaa Ellin pajan rästipajana halukkaille. Ellin paja pidettiin neljä kertaa viime vuoden joulukuussa ja aina neljä tuntia kerrallaan. Pajassa kävi noin 26 eri opiskelijaa kuudesta eri ryhmästä.

Lehikoisen opiskelijoille tekemän kyselyn mukaan kaikki suhtautuivat myönteisesti siihen, että pajatunneilla oli koira mukana. Opiskelijat kokivat Ellin parantavan keskittymistä ja rauhoittavan. Koira teki pieniä ja luontevia taukoja opiskeluun. Kun keskittyminen herpaantui, voi koiraa rapsutella hetken, ja palata sitten tehtävien pariin.

Opiskelijat kertoivat Ellin pajoissa olleen hyvä tunnelma. Koira toi iloa ja piristystä ja teki koulupäivästä hauskemman. Monet toivoivat, että koira olisi mukana muillakin tunneilla.

”Koira ja sen koskettaminen sai opiskelijat hyvälle tuulelle, mikä vaikutti koko ryhmän mielialaan. Elli rauhoitti ja houkutteli ulkoilemaan jaksamisen kanssa painiskelevia nuoria. Joitakin opiskelijoita Elli motivoi selvästi tulemaan kouluun ja osallistumaan tunneille. Kaikki saivat pajoissa myös tehdyksi suunnittelemansa tehtävät”, Lehikoinen sanoo.

Eläinavusteisesta toiminnasta koulussa on hyötyä paitsi yhteisölle myös eläinavusteisen työn tekijälle.

”Minulle tulee hyvä mieli, kun näen ympärilläni iloa, naurua, hymyjä ja onnellisuutta, mitä tuo pieni, purentavikainen otus saa aikaan opiskelijoissa ja henkilökunnassa. On hienoa, että Elli pystyy tekemään töitä koulukoirana vain olemalla ihana itsensä. Koen myös, että se nauttii vierailuista ja saamastaan huomiosta.”

”Koiran jaksaminen on kuitenkin huomioitava ja vierailuja ei saa olla liian monena päivänä peräkkäin”, Lehikoinen lisää.

Koulun johto ja opiskelijat ovat näyttäneet vihreää valoa Ellin pajoille, ja ne jatkuvat loppukeväästä ja kesällä. Vapaaehtoisen pajatyöskentelyn lisäksi Lehikoinen kokeilee syksyllä koiran mukaan ottamista joidenkin ryhmien tavallisille oppitunneille.

”Koirien on sanottu auttavan lasta tai nuorta tuottamaan puhetta ja näin helpottavan kommunikointia. Elliä voisi käyttää esimerkiksi kielten tunneilla lukukoirana. Hiljaisemman opiskelijan voi olla helpompi puhua ensin koiralle vierasta kieltä. Ellin voisi ottaa mukaan myös opiskelijoiden kanssa käytäviin henkilökohtaisiin keskusteluihin tai liikuntatunneille ulkoilemaan.”

Teksti: Sara Holmila