Blogeja, vlogeja ja muuta juttua Perho Liiketalouopiston arjesta

blogi: Palvelualojen tulevaisuus

Tuula Antola, kuntayhtymän johtaja, Omnia
tuula.anttola (at) omnia.fi

Juha Ojajärvi, rehtori ja toimitusjohtaja, Perho Liiketalousopisto
juha.ojajarvi (at) perho.fi

Tehdään yhdessä palvelualojen tulevaisuus

Suomalaiset ovat jo nyt erinomaisia asiakaspalvelijoita, vaikka usein toisin väitetään.

Tehdään yhdessä palvelualojen tulevaisuus

Kuntayhtymän johtaja Tuula Anttola Omniasta ja Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimtusjohtaja Juha Ojajärvi peräänkuuluttavat meidän kaikkien arjessa vaikuttavan asiakaspalvelun arvostukselle lisäbuustia

Suomalaiset ovat erinomaisia asiakaspalvelijoita. Tämä on tullut esiin useissa kansainvälissä tutkimuksissa, joissa vertaillaan asiakkaiden kokemaa palvelulaatua eri maissa. Näissä tutkimuksissa suomalaisen asiakaspalvelun valteiksi on tunnistettu luotettavuus, kielitaito, luonteva käytös ja asiakkaalle tilaa antava työote. Näiden vahvuuksien varaan on hyvä rakentaa palvelualojen vetovoimaa sekä entistä vankempaa painoarvoa suomalaisessa kansantaloudessa.

Palvelua ihmiseltä ihmiselle – eilen, tänään ja myös huomisina

Lähes kaikki toimialat ovat voimakkaassa, digitalisaation vauhdittamassa murroksessa. Kaikki, mikä on digitalisoitavissa, digitalisoidaan. Tämä tulee nähdä positiivisena ja työvoimapulasta selviämisen mahdollistavana tulevaisuuden näkymänä, joka samalla tekee tilaa inhimillisen työn ja kohtaamisten arvolle kaikessa, mitä ei voi digitalisoida.

Ihmistä tarvitaan aina, myös jatkossa. Työhön johtavan maahanmuuton lisääntyminen on vain ja ainoastaan hyvä uutinen suomalaisten palvelualojen näkökulmasta, muuten emme tulevaisuuden palvelutarpeista selviä. Samalla palvelukulttuurimme monipuolistuu, mikä on ilman muuta vahvuus, joka samalla palvelee myös monimuotoistuvaa yhteiskuntaamme. Yhä useammassa asiakaskohtaamisessa luonteva palvelukieli on englanti, mutta toki vastaan tulee kielimuurejakin. Jo nyt löytyy hyviä, digitalisaation apuvälineitä kielimuurien ylittämiseksi suomalaisessa työelämässä toimimisen alkuvaiheissa. Näitä asiakaspalvelun apuja tulee aktiivisesti yhdessä kehittää ja käyttöönottaa.

Yritysten tunnistettava selkeämmin asiakaspalvelijoiden rooli tärkeimpinä työntekijöinä

Palvelualojen veto- ja pitovoiman vahvistaminen ja tulevan palvelutason turvaaminen eri toimialoilla edellyttää toimijoiden yhteistä tahtotilaa sekä muutoskyvykkyyttä omalla toimintakentällä.

Maan tulevan hallituksen on tiedostettava, että Suomen sisällä elinkeinorakenteen muutos ja sen vauhti on hyvin erilaista. Tämä tulee huomioida elinkeino- ja koulutuspoliittisessa lainsäädännössä ja muissa painotuksissa siten, että pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskuksilla on parhaat eväät onnistua palvelualan haasteidensa kääntämisessä mahdollisuuksiksi ja vastaavasti Suomen muilla alueilla omista lähtökohdistaan.

Työnantajayritysten on tunnistettava entistä selkeämmin asiakaspalvelijoiden rooli yrityksen tärkeimpinä työntekijöinä, alan veto- ja pitovoimaa tietoisesti vahvistaen. Esimerkiksi ravintola-alan kasvot ja käyntikortti ovat tarjoilijat, jotka voivat hyvällä tilannetajulla ja ammatillisella asenteella varmistaa paitsi lisämyyntiä ravintolalle myös tyytyväisen asiakkaan uuden käyntikerran ja positiivisen kokemuksen jakamisen omissa verkostoissaan. Pohdinnan paikka työnantajalle voisi olla esimerkiksi se, miten tämä yrityksen kannalta olennaisen tärkeä työpanos heijastuu asiakaspalvelutyötä tekevän palkitsemiseen.

Fokus sinne, missä ihmisen työpanos tuottaa suurinta lisäarvoa

Ammatillisen koulutuksen on elettävä ajassa ja pikemminkin vauhditettava muutosta kuin jarruttaa sitä kilpailemalla digitalisoitavien työtehtävien kanssa. Meidän tehtävämme on tukea tulevaisuuden osaajia löytämään ammatillisen roolinsa sieltä, missä ihmisen työpanos tuottaa suurinta lisäarvoa. Palvelualoilta näitä sisällöiltään uudistuneita ja uudenlaisia tehtäviä löytyy jatkossakin paljon, esimerkiksi elämyksellisyyden, high end -palveluiden ja ratkaisukeskeisyyden trendien vahvan nousun myötä.

Muutaman vuoden takaisessa Sitran Eväitä työelämään -julkaisussa nostettiin kuudeksi nuoren aikuisen työelämätaidoksi osaamisen ajan tasalla pitäminen, itsetuntemus, yhdessä tekeminen, verkostoituminen, yrittäjämäisyys ja ongelmaratkaisukyky. Nämä metataidot mahdollistavat olemassa olevan osaamisen ja uusien vastaan tulevien asioiden yhdistämisen kokonaisuuksiksi, jotka vievät nuoria ammattilaisia eteenpäin omannäköisellään työelämän polulla.

Palvelualojen nuori osaaminen esillä ammattitaitokilpailu Taitajassa

TaitajaEspoo2023 ammattiosaamisen suurtapahtumassa on ollut mahdollisuus näyttää ammatillinen osaaminen. Kisassa ratkotaan suomenmestaruudet lähes viidessäkymmenessä lajissa, joiden sisällöt tulevat ammatillisten perustutkintojen osa-alueista.

Tervetuloa 8.–11.5. Taitaja 2023 -kisa-areenoille Espooseen näkemään ja tekemään palvelualojen tulevaisuutta!

Taitaja2023:n pääjärjestäjänä toimii Omnia ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Suomen muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämäkumppaneiden kanssa.

Mukana tapahtuman toteutuksessa on myös yli 1700 opiskelijaa. Tapahtuma tarjoaa oivan mahdollisuuden kurkistaa ammattialojen huippuosaamiseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Tervetuloa mukaan näkemään ja tekemään palvelualojen tulevaisuutta!

Ratkaisuja. Yhdessä. Kaikille.


 

Henkan matkassa Bardolinossa

kutsu: Urban&Local 25.4. Tapahtumatorilla 

Kohti kannattavaa ja kestävää ruokaketjua -tapahtuma

Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi/Future Food Ecosystem -hanke kutsuu ruoka-alan toimijat, innovaattorit ja yritykset mukaan kehittämään kanssaan syötävää kaupunkia ja verkostoitumaan osaksi lähiruokayhteisöä pääkaupunkiseudulla.

 Aika: ti 25.4.2023 klo 9–12
 Paikka: Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki (kutsuvierastilaisuus)

Urban&Local edistää kestävää ja eloisaa lähiruoka- ja ravintola-alaa

Se, miltä tulevaisuus näyttää ja maistuu, riippuu ruokatuotannon toimintaympäristöjen kehityksestä sekä yritysten ja kaupunkilaisten valinnoista – ja kaupunkien keinoista kannustaa meitä ottamaan asiaksemme kestävä urbaani ruokajärjestelmä. Sen toimivuuden edellytys on urbaanin ruoan koko toimitusketjun istuttaminen kaupunkiympäristöön, lähemmäs kuluttajaa.

Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hankkeessa (1/2023–12/2025) kehitetään lähiruoka- ja ravintola-alan innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita ja palveluita sekä luodaan puitteet alan yhteistyölle ja kestävälle liiketoiminnalle.

Tervetuloa laittamaan omat vastuulliset ideat itämään Kohti kannattavaa ja kestävää ruokaketjua -tapahtumassa!

@ Urban&Local -hanke somessa: LinkedIn >> | Twitter >>


Urban&Local ti 25.4. Tapahtumatorilla – lisätiedot

PERHO LIIKETALOUSOPISTO
Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija, Green City Farm
040 150 4252
heidi.hovi-sippola (at) perho.fi
greencityfarm.fi >>

Urban&Local 25.4. Tapahtumatorilla 

Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki >>, ja hankekumppaneina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulu >>, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu>>, Perho Liiketalousopisto >> sekä Vantaan kaupunki >>, ja se saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta >>

P.S.

Stadissa tuotetaan jo vastuullista ja kestävää urbaania lähiruokaa muun muassa Malmilla Perho Liiketalousopiston Green City Farmilla 🥰

 

Nyt puhuvat perholaiset

Nyt puhuvat nuoret – Gastronomie -lehti kuunteli ja kirjasi

Perho Liiketalousopistosta tulevana keväänä kokeiksi ja tarjoilijoiksi valmistuvat nuoret toivovat ravintola-alalta pois egoismia ja tilalle tasa-arvoa –muun muassa.

Perholaiset ravintola-alan opiskelijat Aleksi ja Margit. Kuva Mikko Mäntyniemi

Kun Perho Liiketalousopistosta tarjoilijaksi valmistuva Aleksi Horila, 19, palkittiin vastikään Vuoden Tarjoilija -kilpailun parhaa­na assistenttina, häntä kosiskeltiin parissa päivässä liki 30 ravintolaan. Niistä hän olisi voinut harkita noin kymmentä.

Vuosittain Perho LTO:sta valmistuu noin 120 ravintola- ja catering-alan peruskoulupohjaisen tutkinnon suoritta­nutta kokkia ja tarjoilijaa. Heistä valtaosa työllistyy jo opintojen aikana. Viimeistään valmistuttuaan he ovat osaajia, joista ravintolat joutuvat työvoimapulan kuri­muksessa kilpailemaan.

”Perho Liiketalousopistosta on valmistunut monta menestynyttä kokkia ja baarimestaria. Koululla on sellainen maine, että täältä valmistutaan ammattilaisina”, Aleksi sanoo.

Ammatillisten taitojen lisäksi kolmivuotinen opiske­lu on antanut Aleksille ammatillista itseluottamusta. Tarjoilijan työssä häntä kiinnostaa erityisesti ihmisten kohtaaminen.

”Vaikka työssä pitää noudattaa tiettyä protokollaa, pyrin palvelemaan asiakasta rennosti ja omalla tyylilläni. Tykkään esitellä annoksia ja kertoa tarinoita. Kolmessa vuodessa olen ehtinyt kasvaa paljon. Koulu on opettanut keskittymistä ja sen myötä olen työssäni vahvemmin läsnä.”

Alussa aina jännittää

Ensimmäisenä vuotena ravintolakoulussa hankitaan osaamista omassa ravintolassa, Ravintola Perhossa. Lounasruokien lisäksi salissa tuoksuu jännitys, kun nuoret tarjoilijan alut kantavat annoksia pöytiin luomatta juurikaan katsekontaktia asiakkaisiin.

Oppilaitoksen ravintolassa lounastavat asiakkaat suh­tautuvat pieniin virheisiin ymmärtävästi. Kun kokki on unohtanut kikhernepihveistä suolan, kiertää suolasirotin pöydästä toiseen ilman, että asiasta tehdään suurempaa numeroa. Muissa ravintoloissa kyyti on usein kovempaa. Aleksin mukaan moni nuori ajattelee, että ravintolois­sa on aina kiire ja siksi asiat täytyy tehdä mahdollisim­man nopeasti.

”Ja ehkä myös asiakkaille puhuminen jännittää. Siksi puhutaan ja kävellään nopeasti. Viisikymppiset tarjoilijat eivät ole yhtä vetreitä kuin nuoret, mutta juoksemisen sijaan he keskittyvät enemmän työn laatuun ja asiakas­palveluun.”

”Kolmessa vuodessa ehtii kasvaa paljon”

Kahden viiden viikon ohjatun harjoittelujakson aikana kokki- ja tarjoilijaopiskelijat saavat jo hyvän kuvan työn perusteista. Seuraavina opintovuosina harjoittelut teh­dään kentällä. Aleksi suoritti ensimmäisen, pikaruokara­vintolaan kohdistuvan työharjoittelunsa Hesburgerissa, jossa hän on jatkanut vuoropäällikkönä koulun ohessa. Kokemus on ollut hyvä, sillä työssä hän on oppinut kas­satyöskentelyä, asiakaspalvelua ja johtamista.

Hänestä on tärkeää, että työntekijät saavat työhönsä riittävän perehdytyksen ja tukea uusissa tehtävissä.

”Esimiehen tulisi olla rento ja mukava, mutta tarvit­taessa tiukka ja naama peruslukemilla. Laiskuudesta tulee sanomista, tai siitä, jos tiskin takana selataan puhelinta tai paikalta kadotaan ilmoittamatta. Hyvä esimies on sellainen, joka sanoo virheistä, mutta opastaa samalla, miten asian voisi tehdä paremmin.”

Toisena opiskeluvuotenaan Aleksi harjoitteli ravintola Farangissa, jonne hän toivoo palaavansa intin jälkeen. Siellä hän koki saaneensa hyvää ohjausta ja hyviä vinkkejä työntekoon. Erityisesti hän ihastui baarimestari Juho Kaarakaisentyöskentelyyn.

”Hän osasi heittää pullon ilmaan ja kaataa siitä sitten suoraan lasiin. Haluaisin itse joskus vetää samanlaista showta.”

Työkavereiden ja hyvien esimiesten lisäksi Aleksi ar­vostaa työpaikan puhtautta, siisteyttä ja järjestystä, mikä tekee työstä mukavampaa. Haaveenaan hän pitää omaa ravintolaa, rentoa baaria, joka keskittyy hyviin cocktailei­hin. Sitä ennen hän voisi työskennellä tasokkaan hotellin aulabaarissa.

Harjoittelijat eivät ole kiireapua

Vuoden Tarjoilija 2022 -kilpailun voittanut Joonas Heino on valmistunut Perho LTO:sta ja toiminut sittemmin koulun opiskelijoiden ohjaajana. Hän painottaa ravintoloitsijoi­den vastuuta alalle opiskelevien nuorten kannustami­sessa.

”Ensimmäinen harjoittelupaikka on nuoren kohdalla todella ratkaiseva ja merkityksellinen. Siksi ravintoloiden tulisi ottaa enemmän vastuuta siitä, miten nuoria koh­dellaan ja millaisen kuvan he saavat alasta. Jos ensim­mäinen kokemus on huono, voi se tappaa kiinnostuksen koko alaan.”

Joonaksen mukaan harjoittelijoita ei tulisi koskaan nähdä kiireapuna tai laskea osaksi ravintolan henkilö­kuntaa.

”Olen kuullut aivan kamalia tarinoita nuorten koh­telusta. Jos harjoittelijalle annetaan kaikki niin sano­tut paskahommat ja heidät laitetaan viideksi viikoksi siivoamaan ja kuori maan perunoita, ei siitä ole hyötyä kummallekaan osapuolelle.”

Perholaisilla on vastuullinen työelämän tatsi ja osaaminen sekä uusia ideoita työnantajan iloksi. Kuvat Mikko Mäntyniemi

Yksi näkökulma aiheeseen liittyvässä keskustelussa on, ettei näin tasokas fme dining ole mahdollista ilman il­maista työvoimaa ja kokemuksia hakevia harjoittelijoita. Esimerkiksi flne diningin supertähti, tanskalainen Noma, sulkee ovensa vuoden 2024 loppuun mennessä jäätyään kiinni palkattomien harjoittelijoiden hyödyntämisestä.

Aleksin ja samaan aikaan kokiksi valmistuvan Margit Otsuksen, 19, mukaan koulussa aiheesta on keskusteltu paljon. Etenkin fme dining -ravintoloista haaveilevat ovat valmiita tekemään pitkää päivää saadakseen kokemus­ta. Ensimmäisiä työpaikkoja valitessaan he arvostavat ravintolan tasokkuutta ja kehittymismahdollisuuksia palkkaa enemmän, mutta huutamista ja nöyryyttämistä he eivät ole valmiita sietämään.

”Toivon, että yhä useampi alalle kouluttautunut nuori uskaltaisi vastustaa väärinkohtelua ja huonoa käytöstä”, Margit sanoo.

Hänestä on tärkeää, että alan ongelmista keskustellaan avoimesti, sillä siten myös alan tasa-arvo voisi lisääntyä.

”Mieskokit kertovat itsestään sankaritarinoita naisia enemmän, vaikka naiset tekevät ihan samoja hommia. Uskon, että kokkina voi menestyä sukupuolesta riippu­matta, kun vaan saa tilaisuuden vakuuttaa muut osaa­misestaan. Itse olen tunnollinen, mulla on halu oppia ja tulen kaikkien kanssa toimeen.”

Kommunikaatio kunniaan

Työvoimapulan kurimuksessa hyvin ohjattu työelämässä oppiminen on ravintoloille tilaisuus hankkia osaavaa ja innostunutta työvoimaa. Jos kokemus on mielekäs, on kasvatti ravintola todennäköisesti ensimmäinen paikka, josta nuori kyselee töitä valmistuttuaan.

Esimiesten ja työkavereiden kommunikaatiotaidot ovat nuorten toivelistan kärjessä tulevaisuuden työpaik­koja ajatellessa. Lisää puhetta tarvittaisiin niin saliin kuin keittiöönkin.

”Itse olisin pomona tiukka mutta tasavertainen. Teki­sin samoja hommia kuin muutkin ja laittaisin työntekijöi­den hyvinvoinnin etusijalle. Toivon, että asiat paranevat, kun yhä useampi nuori uskaltaa puhua asioista. Meitä opiskelijoita ei kannata pitää itsestäänselvyytenä, sillä meillä voi oikeasti olla hyviä ideoita, jotka vievät alaa eteenpäin”, Margit sanoo.

Töissä viihtymiseen vaikuttaa eniten hyvä henki.

”Hyvät työkaverit on mukavia, auttavaisia ja ahkeria. Jos joku on täysi muikku, ei sen kanssa ole kivaa tehdä töitä. Asioista voi sanoa myös ystävällisesti, sillä huu­taminen on turhaa ja se vaan tappaa motivaation tehdä mitään. Itse olen rääväsuu ja sanon kyllä takaisin, jos turhaan huudetaan”, summaa Aleksi.

Kerran Aleksi sanoo heittäneensä essun kehään, kun hänelle raivottiin hänen vietyä annoksen vahingos­sa väärään pöytään.

”Sanoin, että voin kyllä lähteä, mutta katsotaan, kuin­ka moni lähtee mun mukana. Noin kuukauden päästä näin, että tällä raflalla oli Uratiellä ilmoitus, jossa ne haki­vat työntekijöitä aika moneen duuniin.”

Koulusta valmistuneille työllistyminen merkitsee itsenäisyyttä ja oman elämän harjoittelua. Koulussa on puhuttu alan raskaudesta, mutta jos meininki on hyvä, uskovat nuoret jaksavansa.

”Koulussa meille on teroitettu kolme vuotta, että nukkukaa, syökää ja levätkää. Myös työergonomiasta on puhuttu paljon. Itse rentoudun pääosin videopelejä pelaamalla. Alkoholia käytän vain erityisissä tilanteissa”, Aleksi sanoo.

Koulun jälkeen maailmalle

Margit on työskennellyt ja hankkinut osaamista muun muassa Sipoonrannan italialaisessa ravintolassa Port­side Trattoriassa, LeipomoKahvila N’avetassa ja Por­voon Rafael Steakhousessa. Tulevaisuudessa myös hän haaveilee omasta ravintolasta. ”Haluaisin tehdä ihmiset ruoallani iloiseksi, kehittää uusia annoksia sekä kannustaa ja tsemppaa työntekijöi­tä. Haaveilen tunnelmallisesta ravintolasta, jonne ihmi­set tulisivat viihtymään ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta.”

Oma tyyli on vielä haussa. Kun koulu keväällä päättyy, Margit lähtee äitinsä kanssa autoreissulle, jolla tarkoi­tuksena on kierrellä Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa – ja syödä hyvin.

Reissun jälkeen hänen tarkoituksenaan on asettua jonnekin päin Eurooppaa hankkimaan työkokemusta. ”Suomen lisäksi puhun sujuvasti viroa, saksaa ja eng­lantia. Kokin ammatin lisäksi olen todella kiinnostunut eläimistä, joten vaihtoehtoisesti voisin harkita myös eläin­lääkärin työtä. Tälle alalle pääsee kuitenkin aina takaisin.”

Teksti: Anna Väre, Gastronomie 1/2023, Wihuri Metro-tukku

Nyt puhuvat perholaiset – lisätiedot

Marja Hemmi, koulutusalajohtaja, ravintola-ala
040 480 5577
marja.hemmi (at) perho.fi

 

AgriCulinary Project pro Sustainable Food & Planet

Training & doing for the better 💚

The future-oriented culinary and horticultural AgriCulinary Project trains towards more sustainable planetary food system achieving a comprehensive understanding of the best sustainable practices.

In the AgriCulinary project we’ll learn e.g. what a transparent food chain means in every stage from farm to kitchen to consumer and back to the farm

Yhteisenä haasteenamme on saadaan maapallo riittämään meille kaikille, kun planeettamme resursseja nakertavat muun muassa nälänhätä, ilmastonmuutos ja jätteet.

Syyskuussa 2022 käynnistyneessä AgriCulinary -hankkeessa >> kehitetään ja harjoitellaan innovatiivisia keinoja rakentaa kestävää tulevaisuutta maatalous-, puutarha-, ruoka- ja ravintola-alojen yhteistyössä. Tavoitteena on ensijaisesti suitsia ruokaketjun maapallon kantokykyä heikentäviä ympäristövaikutuksia.

Perho Liiketalousopiston lisäksi 2023–2024 elokuusta elokuuhun pilotoitavassa hankkeessa ovat mukana Norjasta Mosjøen videregående skole >>  ja Tanskasta Zealand Business College >>. Hankkeen rahoittajina ovat Opetushallitus ja Erasmus+.

AgriCulinary Training pro sustainable food & planet – further information

 

Malmin kampuksen avoimet ovet

Kiitos noin 150 vieraallemme ja heidän kampusoppainaan toimineille perholaisille opiskelijoille!

Avoimet ovet ke 1.2. Malmin kampuksen kiinteistössä ovat nyt kiinni, mutta – – –

– – – hakemalla yhteishaussa peruskoulupohjaisiin koulutuksiimme ovet aukeavat kampuksellemme melkein, muttei ihan, joka soppeen. Seuraavaksi ovet aukeavatkin jo suoraan työelämään tai esimerkiksi ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeaan voi hyvällä perustutkinnollamme päästä suoraan sisään ilman pääsykoetta. Opinnot on mahdollista aloittaa meillä jo osana perustutkintoa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tradenomin tai matkailun liikkeenjohdon väyläopintoina.

Perho Liiketalousopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon 2022Tervetuloa perholaiseksi


Avoimet ovet ke 1.2.2023 Malmin kampuksella

Malmin kampuksen pääsisäänkäynnin aulassa perholaiset opiskelijat toivottivat tervetulleeksi avoimiin oviin.

Opiskelijoiden lisäksi aulassa vieraita vastaanottamassa olivat urheilijakoulutuksen asiantuntija Tuuli ja matkailualan koulutusalajohtaja Satu.

Päivän ihka ensimmäisiä vieraita.

Esittelyssä: LIIKETOIMINNAN PERUS- JA KAKSOISTUTKINTO

Liiketoiminnan koulutuspäällikkö Heidi aloittelemassa merkonomi-infoaan.

Liiketoiminnan perustutkinnostamme ei valmistu vain merkonomiksi vaan vastuulliseksi merkonomiksi, jonka osaaminen kestää tuulet ja tuiskut. Kaksoistutkinnon ja kirjoitukset läpäissyt valmistuu tietysti myös ylioppilaaksi.

Esittelyssä: MATKAILUALAN KAKSOISTUTKINTO

Matkailualan presentaatio pyörimässä matkailulan opo Annen ohjissa. Koulutusalajohtaja Satu piipahti toteamassa, että matkailuala on tapahtumarikas ja hyvin työllistävä ala.

Matkailualan peruskoulupohjainen perustutkinto suoritetaan lähtökohtaisesti kaksoistutkintona eli yhdistettynä lukio-opintoihin. Vaikka lukio-opinnot eivät johtaisi ylioppilastutkintoon, voi silti valmistua ammatilliseen perustutkintoon. Sama pätee liiketoiminnan kaksoistutkintoon.

Esittelyssä: URHEILIJAKOULUTUS, URHEA-LINJAT

Klo 9:n urheilijakoulutuksen info ja urheilijakoulutuksen asiantuntija Tuuli. Urhea-linjalla urheiluun ja ammatillisiin opintoihin voi yhdistää myös Märskyn lukio-opintoja. Tällä Sporttikaksari -kaksoistutkinnolla on muuten omat ”avoimet ovet” ystävänpäivänä 14.2. klo 8.30–10 Urhea-kampuksella. Tervetuloa!


Esittelyssä: OPISKELIJA- JA HENKILÖSTÖRAVINTOLA

Perholaisen merkonomialumnin ja muun muassa 2021 Taitajien taitajaksi valitun Noora Salon designaama opiskelija- ja henkilöstöravintola Perhon Helmi on viihtyisä ja tunnelmallinen – myös jalkojen lepuutteluun ja päivän kuulumisten vaihtoon.

— kampuskierros menossa läpi ravintola Perhon Helmin loossien —

Esittelyssä: IT-LUOKKA

IT-luokka – tai paremminkin IT-tila – tarjoaa opiskelijoille freesit puitteet tietokoneella työskentelyyn sekä ryhmätöihin ja kokouksiin.

Istuskelua ennen seuraavaa etappia :)

Matkalla 3. kerroksesta 1- ja 0-kerroksiin.

Esittelyssä: VISU- JA KAUPPALUOKAT

Ykköskerroksen visuluokassa työstetään muun muassa visuaalisen myyntityön projekteja kuten näyteikkunoita ja esillepanoja sekä myös penkkarilakanoita ym.

Kauppaluokka on myymälä kassoineen ja tuotehyllyineen. Hyllyt täytetään myyvästi eri projekteihin valittavilla tuotteilla, jotka myös hinnoitellaan. Hinnat viedään itse kassajärjestelmään.

Niin, ja tuossa kauppaluokan takana olevassa myyntivarastossa opetellaan pitämään tuotteet ojennuksessa kuten boutiquessakin.

Esittelyssä: LIIKUNTA- JA HYVINVOINTKESKUS HELMI CENTER

Perholaisten oma liikunta- ja hyvinvointikeskus Helmi Center kattaa muun muassa kolmeen osaan jaettavan peliareenan

…punttisalin, jonka on suunnitellut olympiapikaluistelija Mika Poutala

…ja tanssistudion, jossa tanssijoita on aina tuplasti (seinä oikealla)! Kerrosnaapureita ovat muun muassa koulun terveydenhoitajan ja psykologin palvelut.

Liiketoiminnan koulutusalajohtaja Kirsi muistuttaa vielä, että Helmi Centerin tilat ovat perholaisten vapaassa käytössä koulupäivisin.

Esittelyssä: KESTÄVÄN KEHITYKSEN AGENDA

Tässä kohden kampuskierros oli viittä vaille läpikäyty. Auditorio 128/129:n aulan Kestävän tulevaisuuden etappipisteessä tutustuttiin vielä perholaiseen Agenda 2030:een, joka herätti ansaitsemaansa mielenkiintoa ja keskustelua.

Ympäristön, eläinten, talouden ja ihmisen hyvinvoinnin tasapuoliseen kehitykseen tähtäävä Agenda2030 -toimintaohjelma on palasteltu 17 osaan. Niitä laiteltiin tässä omaan arvomaailmaan istuvaan järjestykseen ja sitten vertailtiin lopputulosta ikätoverien vastaavaan. Yritystoimintaa, kestävää kehitystä ja finanssipalveluja opettava Kirsi piti keskustelua yllä ja painavaa asiaa sisältänyttä fläppitaulua pystyssä.


Ja sitten: TANKKAAMAAN HIILAREITA

Pullaa ja mehua, kiitos!


Tule siksi, mikä haluat olla.


Malmin kampuksen Avoimet ovet kiittää – lisätiedot

Karoliina Kemppainen, opinto-ohjaaja, liiketoiminta
040 714 4257
karoliina.kemppainen (at) perho.fi

Anne Maijala, opinto-ohjaaja, matkailuala
040 714 4276
anne.maijala (at) perho.fi

Tuuli Merikoski, asiantuntija, urheilijakoulutus
0400 711 728
tuuli.merikoski (at) perho.fi

Perho Liiketalousopisto: Malmi – Töölö – Urhea-kampus – verkko

Käy tykkäämässä, kommentoimassa ja jakamassa meitä TikTokissa >>
Täppää myös Seuraa -kohtaa!

 

Seuraa meitä TikTokissa

Perholaiset opiskelijat, koulusalat ja oppimisympäristöt ovat vauhdissa myös TikTokissa.

Seuraa Perho Liiketalousopistoa TikTokissa

Kymmenen perholaista opiskelijaa otti Perho Liiketalousopiston TikTokista itselleen projektin, jonka aikana he kehittävät sometaitojaan ja suorittavat Projektissa toimiminen -tutkinnon osan.

Videot ovat siis opiskelijoiden itse suunnittelmia, ja he ovat antaneet kässärien lisäksi myös omat kasvonsa toteutukseen. Tiktokkailu on siis perhoalaisuutta aidoimmillaan!

Missä opiskelijat? TikTokissa se selviää.

Käy kasomassa, tykkäämässä ja kommentoimassa – sekä laittamassa jakoon ja täppä Seuraa -kohtaan >>

Seuraa meitä TikTokissa – lisätietoja

Liisa-Maria Patjas, lehtori
040 714 4275
liisa-maria.patjas (at) perho.fi

Katja Winogradow, lehtori, uravalmentaja
040 809 3636
katja.winogradow (at) perho.fi

Tule siksi, mikä haluat olla.

Ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen sekä urheilijan ammatillinen koulutus.

 

artikkeli: Oletteko ihan varmoja?

Juha Kivilehto hyppäsi suoraan kentältä salibandyn moninkertaisen mestarijoukkueen Classicin päävalmentajaksi ja opeksi Perho Liiketalousopistoon

Syksyllä 2021 salibandyn ikoneihin kuuluva puolustaja Juha Kivilehto, joka on myös nykyinen perholainen, ilmoitti seurajohdolleen, että seuraava kausi on hänen uransa viimeinen pelaajana.

Urheilu itsessään ja joukkueurheilu tarjoavat erinomaisia taitoja työelämään. Kuva: Reijo Hietanen/HS

Vaikka peli kulki vanhaan huippumalliin, Juha oli kesän aikana huomannut, että harjoittelu ei tuntunut yhtä hyvältä kuin aiemmin. Treenaamiseen oli tullut vähän kuin pakkopullaa.

Juha ilmoitti Classicin seurajohdolle, että seuraava kausi on hänen uransa viimeinen. Menestyksekäs urheilu-ura ei kuitenkaan päättynyt siihen. Vastapallona tuli ehdotus:

ryhdy hyvä mies päävalmentajaksi!

Tampereen Classicin johtoportaan ehdotus sai kokeneen puolustajan haukkomaan henkeä.

– Kysyin heiltä, että oletteko nyt ihan varmoja siitä, mitä olette tekemässä, Juha kertoo.

Piti pohtia voiko hän hypätä pelaajan roolista suoraan penkin taakse päävalmentajaksi. Seurajohto oli vakaasti sitä mieltä, että voi. Juha kysyi asiaa myös hallitukselta, vaimoltaan, sekä muutamilta johtavilta pelaajilta. Kaikki sanoivat, että antaa mennä – vastaavaa tilaisuutta ei ehkä koskaan tule.

– No, hetkeäkään ei ole kaduttanut, että otin tilaisuudesta vaarin, toteaa Juha, jonka Tampereen Classicin valmentajasopimus julkistettiin 2021 joulukuussa. Se oli yksi kauden kovimmista salibandyuutisista.

STATUS 2022: Classicin päävalmentaja ja Perho Liiketalousopiston opettaja

Juha on koulutukseltaan tradenomi, mutta saanut urheilemisesta elantonsa pääosin koko uransa ajan. Valmentamisen ohella hän koutsaa nyt myös Perhon Liiketalousopistossa liiketaloutta Urhea-linjan urheilijaopiskelijoille >>

– Murros on käynnissä, sanoo Juha. Uskon, että urheilutaustaa osataan arvostaa työmarkkinoilla koko ajan enemmän. Urheilu itsessään ja joukkueurheilu tarjoavat erinomaisia taitoja työelämään. Urheilussakin keskiössä on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja niihin sitoutuminen – kuten työelämässä ja hyvässä työyhteisössä.

Oletteko ihan varmoja – lisätiedot

Lars Eriksson, tiimi- ja kehittämisvastaava
0400 529 016
lars.eriksson (at) perho.fi

Lähde: HS 17.9.2022, Tero Hakola


Juha Kivilehto, 40, debytoi liigassa vantaalaisessa VFT:ssä kaudella 1998–1999 ja pelasi Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 23 kautta.

Juhan palkintokaapista löytyy muun muassa neljä MM-kultaa ja kymmenen SM-kultaa. Myös johtohommat tulivat uran aikana tutuksi, sillä FC Helsingborgissa hän toimi pelaamisen ohella seuran urheilujohtajana.

Juha Kivilehto voitti urallaan muun muassa neljä MM-kultaa. Kuva: Esa Jokinen

 

blogi: Odotuksia tulevaan vuoteen

Tiina Meriluoto, opettaja, urheilijan ammatillinen koulutus
tiina.meriluoto (at) perho.fi

Odotuksia tulevaan vuoteen

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien LIITO -lehden juttusarjasta Ilonaiheita ammatillisesta koulutuksesta 

Tätä tekstiä kirjoittaessa viime kauden koulumaailman kuulumiset ovat jääneet kesämuistojen jalkoihin. Lenkkeilyt lähimetsässä, uinnit järvimaisemissa sekä hauskat kesäpuuhat läheisten kanssa ovat tehneet tehtävänsä.

Perho Liiketalousopiston urheilijaopiskelijoita Perho Green City Farmilla

Suuntaankin tässä kirjoituksessa kohti tulevaa opintovuotta. Tulevalta vuodelta odotan erityisesti opetusmateriaalieni hyppyä tulevaisuustaajuuteen, reissua Santahaminaan sekä Perho Liiketalousopiston Green City Farmin mahdollisuuksia opetuksessa.

Paljon kivaa tiedossa!

Hyppy Tulevaisuustaajuuteen

Perho Liiketalousopisto on yksityinen ammatillinen oppilaitos, josta valmistuu ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen osaajia. Olemme myös valtakunnallinen urheiluoppilaitos. Koulussamme on noin 1600 opiskelijaa ja kampuksia Helsingissä kolme: Töölössä ja Malmilla sekä Urhea-kampus – ja neljäs kampus verkossa.

Opettamani työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on opintoihin kuuluva pakollinen kahden osaamispisteen arvoinen kokonaisuus, jonka jokainen opiskelija käy läpi ilman aikaisempia vastaavia suorituksia. Tarkoituksenani on hypätä tämän kokonaisuuden osalta paremmin kohti tulevaisuutta.

Perho Liiketalousopisto on mukana Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelmassa, jonka myötä kehitetään erilaisia opetusmateriaaleja kestävän tulevaisuuden painotuksella. Syksyllä jatkan koulumme kestävän kehityksen asiantuntijan Maria Runosen kanssa työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kurssisisällön päivittämistä.

Kestävän kehityksen teemat tulisi mielestäni pyrkiä nivomaan jokaiseen aineeseen. Vaikka opiskelija voi lisätä osaamistaan erillisillä kestävän kehityksen kursseilla, eivät ympäristön hyvinvointiteemat voi mielestäni jäädä vain näiden kurssien harteille. Tulevaisuustaajuuden kautta saan uutta ulottuvuutta opetukseen.

Hyvinvointivalinnat skaalautuvat oman hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisöön ja yhteiskuntaan

Työkyvyn ja hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluu hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Opiskelijan tulee laatia terveyttä edistävä suunnitelma, jossa hän ottaa huomioon liikunnan lisäksi ravitsemuksen, palautumisen, unen, mielen hyvinvoinnin, nikotiinittomuuden ja päihteettömyyden, seksuaaliterveyden sekä ihmissuhteiden merkityksen opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Tarkoituksenamme on löytää selkeitä kokonaisuuksia, joilla hyvinvointisuunnitelmat voidaan linkittää Agenda 2030:n teemoihin. Pyrimme myös rakentamaan työtapoja, joilla kestävän kehityksen teemat eivät jäisi irrallisiksi, vaan saisimme vahvan punaisen langan, miten hyvinvointivalinnat vaikuttavat oman hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä globaalisti. Esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavalioon lisää sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. Miten tämän päivän valintamme näyttäytyvät tulevaisuudessa?

Kunnossa Inttiin

Syksyllä matkustan opiskelijoiden kanssa Santahaminan varuskuntaan Kunnossa Inttiin -kurssille. Kurssin järjestää maanpuolustuskoulutus MPK ja kurssi on suunnattu toisen asteen opiskelijoille. Kurssin kaksi lähiopiskelupäivää antavat osallistujille tietoa varusmiespalveluksen fyysisistä vaatimuksista sekä elämästä varusmiesaikana.

Osallistuin Kunnossa Inttiin -kurssille neljän opiskelijan kanssa keväällä 2022 ja palaute oli innostunutta. Kurssin aikana teimme erilaisia kuntotestejä, kävelimme ja suunnistimme maastossa, teimme ketteryyttä ja nokkeluutta vaativia tehtäviä sekä erilaisia liikuntaharjoituksia varuskunta-alueella. Lähipäivien välissä oli kahden viikon tauko ja tähän tuli suunnitella ja toteuttaa omalle kunnolle sopiva liikuntaohjelma. Näitä kokonaisuuksia kävimme sitten läpi jälkimmäisessä kokoontumisessa.

Perholaiset opiskelijat urheilemassa Santahaminan Kunnossa Inttiin -kurssilla keväällä 2022

Opiskelijoiden mukaan kurssi toimi hyvänä herätyksenä omasta kuntotasosta ja ilmapiiri oli heidän mielestään innostava. Liikkumisen lisäksi kurssilla kerrottiin perustietoa unesta, palautumisesta ja ravinnosta, ja nämä teemat olivat opiskelijoiden mukaan hyvää kertausta koulussa puhutulle. Kunnossa Inttiin -kursseja toteutuu ympäri Suomen useina ajankohtia ja voin lämpimästi suositella kokonaisuutta.

Lisätietoja: MPK sivuilta >> sekä matti.santtila (at) mpk.fi ja harry.sainio (at) mpk.fi.

Ihanasti pihalla ja pellolla

Perho Liiketalousopistolla on oma ainutlaatuinen oppimisympäristö Perho Green City Farm eli ihan oikea kaupunkipelto Malmin kampuksen vieressä. Kun opiskelijoiden kanssa on selvitty epäluuloisista katseista, että ”ihan oikeastiko me olemme menossa hommiin tuonne” ja ”onko täällä edes kumisaappaita lainaksi”, palaute peltokäynneistä on innostunutta ja positiivista.

Pellolla pääsee tunnistamaan esimerkiksi erilaisia kasveja ja oppimaan kestävästä ravinnontuotannosta käytännönläheisesti. Kädet ovat välillä kirjaimellisesti mullassa, kun käymme keskustelua ravitsevan ruuan päätymisestä ruokapöytään. Peltokäynneiltä on helppo löytää myös erilaisia teemoja työkyvyn ja hyvinvoinnin opetukseen.

Peltoympäristö toimii mielestäni hyvin yhtenä ryhmäytymispaikkana. Pelto on myös erinomainen ympäristö puhua arki-liikunnan, ravitsemuksen, ergonomian ja mielen hyvinvoinnin teemoista. Peltoympäristössä on helppo nostaa esille myös kestävän kehityksen teemoja ja puhua omien valintojen merkityksestä. Mieli on virkistynyt niin opettajalla kuin opiskeli-joilla näiden käyntien jälkeen.

Vaihtelevat päivät

Opettajan työssä ei varmasti kukaan viihdy, ellei nauti vaihtelevista päivistä ja yllätysten mahdollisuuksista. Parasta työssäni on kaikista suunnitteluista ja ympäristöistä huolimatta opiskelijat, jotka pitävät huolen siitä, että päivät eivät ole toistensa kopioita.

Löydä itsesi ja onnistu: tule siksi, mikä haluat olla.

Kun ensi kesänä lenkkipolulla pohdin menneen vuoden tapahtumia, merkittävimpinä muistoina nousevat varmasti taas ne erilaiset kohtaamiset, keskustelut ja opiskelijoiden onnistumiset, joista työni paras osa on tehty.

Iloa ja onnistumisia kaikille!

 

artikkeli: Vähemmän on enemmän ravintola Perhossa

Hävikkipilotin käynnistystä

Mission Positive Handprint -hankelaiset jututtivat Perho Liiketalousopiston ravintola Perhon keittiöpäällikkö Pauliina Jyrälää  hävikkipilotin käynnistyessä. Haastattelu on julkaistu 19.9.2022 missionpositivehandprint.fi:ssä >> 

Ravintola Perhoa somessa: @perhoravintola – @perhonruokarekka – @greencityfarm

Kestävän kehityksen merkitys kasvaa yhteiskunnassa ja asiakkaiden arvomaailmassa.

Minkälaisen tavoitteen olette asettaneet hävikin vähentämiseen?

– Tällä hetkellä tavoitteena on saada hävikki laskemaan ihan konkreettisesti havaittavaksi, eli ettei jäisi ylimääräisiä pakkeja ruokaa.

Miten ennaltaehkäisette hävikkiä?

– Lounasruokaa valmistetaan kolmeen paikkaan, Ravintola Perhon >> asiakkaille, Perho Liiketalousopiston opiskelija- ja henkilöstöravintola Herkkuun, sekä Perhon Ruokarekkaan. Pohdimme jokaisen kolmen yksikön kohdalla hävikkiä myös erikseen. Syyt hävikin syntyyn vaihtelevat, koska asiakaskunta on eri.

– Olemme syksystä asti supistaneet ruokalistoja ja yhdenmukaistaneet raaka-aineiden käyttöä. Ravintolassa ja opiskelijaruokalassa syödään samaa ruokaa ja seuraavana päivänä rekassa on myynnissä samaa ruokaa pakattuna annoksiksi. Tämä on vähentänyt jo huomattavasti hävikkiä.

Ravintolan ja opiskelija ruokalan hävikkiruokaa voi henkilöstö ostaa mukaan ja opiskelijat voivat pakata sitä rasioihin kotiin vietäväksi ilman veloitusta, tai syödä iltavuorossa iltapalana.

Ruokrekan myymättömät annokset laitetaan myyntiin ResQ -sovelluksen >> kautta.

Teillä on toiveissa pilotin puitteissa parantaa sisäistä kiertoa, haluaisitteko kertoa tästä lisää?

– Perho Liiketalousopistolla on Malmin kampuksella oma pelto, Green City Farm >> jonka laadukkaita ja lähellä tuotettuja vihanneksia meillä on ilo näin syksyisin käyttää. Ravintolalla on kompostori, jossa biojäte kompostoidaan ja käytetään taas uudestaan multana pellolla. Kompostin kuljetuksessa oli hankaluuksia, mutta nyt siihen ollaan haettu ratkaisua.

– Oman pellon vihannesten näkyvyyttä olemme nostaneet esille, mikä on lisännyt kiinnostavuutta esimerkiksi salaattipöytään. Teemme salaattipöytää nykyisin vähemmän on enemmän -periaatteella, joka on myös osaltaan vähentänyt hävikkiä.

Hukka vaa’ankieli asemassa

Ravintola Perho mittaa pilotissa hävikin määrää Hukka Ai -hävikinhallintajärjestelmällä >> ja odottaa innolla Hukan älyvaa’an saapumista. Kuulemme lisää pilotin edetessä.

Haastattelija: Heidi Wallin, Service Designer, Laurea ammattikorkeakoulu.


Mission Positive Handprint on Savonia >>Laurea >> ja JAMK >> ammattikorkeakoulujen yhteishanke, jossa tuetaan ravintola-alaa vihreässä siirtymässä ja muutoskyvykkyydessä. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ja se on osa unionin Covid-19- pandemian johdosta toteutettuja toimia.