SDG Flag Day 25.9.2024

/in /by

Tänään keskiviikkona 25.9.2024 on vietetty YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden vuosipäivää, jota on juhlistettu maailmanlaajuisella SDG Flag Day -liputuskampanjalla näin:

Myös Perho Liiketalousopiston kampuksilla liehuu SDG-lippu merkkinä siitä, että olemme sitoutuneet Agenda2023 -ohjelman kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Ohjelmassa on mm. hyvinvointia luonnossa

Koulumme opintovuoden 2024–2025 kestävän kehityksen teema on Hyvinvointia luonnossa >>

Teemalla tuemme erityisesti Agenda2023-ohjelman 17 tavoitteesta (ks. kuva alla) kuutta meille erityisen tärkeää:

  • Terveyttä ja hyvinvointia (#3)
  • Hyvää koulutusta (#4)
  • Ilmastotekoja (#13)
  • Vedenalaista elämää (#14)
  • Maanpäällistä elämää (#15).

Agenda2023 – kestävän kehityksen tavoitteet:

SDG Flag Day 25.9.2024

Yksi kaikkien ja kaikki yhden tavoitteen puolesta!

YK:n 193 jäsenvaltiota neuvotteli ja löi lukkoon kestävän Agenda2030-toimintaohjelman yhdeksän vuotta sitten.

Toimintaohjelma koostuu 17 kestävän kehityksen tavoitteesta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka ohjaavat vuoteen 2030 saakka maailmanlaajuista työtä kestävän kehityksen hyväksi.

Kaikki sen tavoitteet ovat sidoksissa toisiinsa. Jos yksi tavoitteista pettää, sen vaikutus tuntuu myös muissa – ja päinvastoin. Periaatteena kokonaisvaltaiselle kestävälle kehitykselle on, ettei mitään eikä ketään suljeta kehityksen ulkopuolelle tai dumpata peesaajaksi.

On jo korkea aika nostaa kestävän kehityksen tavoitteet yhteiseksi koko yhteiskunnan ykköstavoitteiksi ja teoiksi.

MOT muskettisoturien sanoin

”Yksi 17:n ja 17 yhden kestävän kehityksen tavoitteen puolesta”!

SDG Flag Day 25.9.2024 – lisätiedot

Maria Runonen, vastuullisuuspäällikkö
050 535 1001
maria.runonen (at) perho.fi

Ilmastonmuutos -raportti 2021

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Ilmastonmuutos -raportti 2021

Lähde: YLE Uutiset ma 9.8.2021 – Ilmastonmuutos – https://yle.fi/uutiset/3-12051309

Ilmastoraportti 2021 on reality check; ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoilteltuun 1,5 asteeseen. Muutoksia voidaan silti yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) elokuun alussa 2021 julkaisema ilmastoraportti esittää uusia arvioita siitä, mitä jo 1,5 asteen lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti.

Tuhansista tutkijoista koostuva ilmastonmuutosta seuraava hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC toteaa, että ilmasto on lämmennyt odotettua nopeammin ja vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla alueilla maapallolla.

”Puolentoista asteen lämpötilan nousu olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta vielä siedettävä vaihtoehto, mutta vaikuttaa siltä että olemme menossa kohti 2–3 asteen lämpenemistä”, toteaa Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas IPCC:n tiedotustilasuudessa.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on käynnistänyt jo monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja tai tuhansia vuosia. Tällainen muutos on esimerkiksi valtamerien vedenpinnan nousu.

Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jään ja lumen määrä on vähentynyt, veden kiertokulussa on havaittu muutoksia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet sekä laajentuneet uusille alueille.

Nyt julkaistu raportti täsmentää ja kirkastaa kuvaa luonnon prosesseista näiden muutosten taustalla. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen voimakas ja pysyvä rajoittaminen voisi hidastaa käynnissä olevaa ilmastonmuutosta.

Rajoitukset näkyisivät nopealla aikavälillä ilmanlaadussa, mutta maapallon keskimääräisten lämpötilojen tasaantumiseen kuluisi vielä 20–30 vuotta.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Raportin mukaan tulevina vuosikymmeninä ilmasto lämpenee kaikkialla. 1,5 asteen keskilämpötilan nousu lisää lämpöaaltoja, pidentää lämpimiä sääjaksoja ja lyhentää kylmiä.

Vuosittaisten hiilidioksipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen

Kuva: Eemil Friman / Yle

IPCC-raportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen tai sitä suuremman nousun lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Pääviestinä on, että ilman nopeita, välittömiä ja laajoja päästövähennyksiä lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.

”Tämä raportti on reality check. Meillä on nyt paljon tarkempi kuva aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tämä on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä meillä on edessämme, mitä on tehtävissä ja kuinka voimme valmistautua tulevaan”, sanoo IPCC:n raportin laatineen työryhmän yksi puheenjohtajista Valérie Masson-Delmotte IPCC:n tiedotteessa.

Raportin mukaan kahden celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla koettelisi yhä useammin esimerkiksi ihmisten terveyttä ja maataloutta.

Raportin skenaarioissa lämpötilan nousua on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saadaan tulevaisuudessa alaspäin. Näissä skenaarioissa vähäiset päästörajoitukset nostaisivat lämpötilaa seuraavalle vuosisadalle saavuttaessa jopa kahdeksen astetta.

Päästöjen huomattava vähentäminen puolestaan pysäyttäisi vuotuisen keskilämpötilan nousun 1,5–1,9 asteeseen.

Maapallon lämpeneminen tulee näkymään koko maapallolla, mutta eri tavoin eri paikoissa

Keskilämpötilan nousu esimerkiksi arktisilla alueilla on kaksi kertaa suurempaa kuin maapallolla keskimäärin, tulevaisuudessa mahdollisesti 2–4 kertaa suurempaa.

Keskilämpötilan nousu vs. v 1850–1900

Kuva: Eemil Friman / Yle

Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa

Maa-alueet lämpenevät merenpintaa enemmän ja pohjoinen pallonpuolisko enemmän kuin eteläinen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvimmillään lämpötilan nousuun ja sademäärien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Lisäksi veden kiertokulku nopeutuu, mikä aiheuttaa toisaalla rankkasateita ja tulvia sekä toisaalla kuivuutta.

Arvion mukaan vuotuiset sademäärät kasvavat vuoristoalueilla, tropiikissa sekä alueilla, joissa nykyisinkin on monsuunikausia.

Subtrooppisilla alueilla sademäärien odotetaan laskevan. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Meksiko, Yhdysvaltain eteläosa, Välimeren alue ja Lähi-itä sekä osittain Kiina, Japani ja Australia.

Raportin mukaan erityisesti jo ennestään kuivilla ja lämpimillä alueilla, Välimerellä ja eteläisessä Afrikassa, on odotettavissa tulevina vuosina yhä lisääntyvää kuivuutta. Se taas voimistaa edelleen maaperän ja ilmaston lämpenemistä.

Merenpinta jatkaa nousuaan, vaikka hiilidioksidipäästöt laskisivat

IPCC:n raportti arvioi, että merenpinta tulee nousemaan koko käynnissä olevan vuosisadan.

Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nousu tapahtuu, joten nyt tehtävät toimet päästöjen vähentämiseksi näkyvät merkittävästi vuosisadan kääntyessä kohti loppuaan. Siihen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa jäätiköiden sulamisnopeus.

Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä merenpinnan taso nousee 10–25 senttimetriä riippuen päästörajoitusten tasosta. Merenpinnan nousuun vaikuttavat myös merivirrat ja tuulet, jotka tuovat oman lisänsä muutoksiin.

Myös merenpinnan muutoksista johtuvat äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään rannikkoalueilla. Arvio on, että erityisesti matalat rannikkoalueet tulevat kärsimään lisääntyvistä ja pahenevista tulvista sekä maan eroosiosta.

Muutosta sadan vuoden ajanjaksolla kuvastaa se, että aiemmin kerran sadassa vuodessa esiintyviä rannikon ääri-ilmiöitä tulee raportin mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä esiintymään kerran vuodessa.

”Muutoksia voidaan yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin”, sanoo Masson-Delmotte tämänpäiväisessä tilaisuudessa.

Maanantaina julkaistu raportti ei ole uusi tutkimus, mutta se on laajin ja ajantasaisin kooste ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta. Edellinen vastaava ilmastoraportti julkaistiin vuonna 2013. Sen jälkeen julkaistujen ilmastotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan mittausmenetelmät ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet sekä ilmastomallinnukset kehittyneet.

Ilmastotutkijat ovat keränneet jo pitkään tietoa ihmisen vaikutuksista. Ensimmäinen kansainvälisistä tutkijoista koostuvan IPCC:n tiedepaneelin raportti julkaistiin vuonna 1990.

valtioneuvosto.fi - IPCC-raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme

Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja

 

Jokaisella teolla on väliä

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Jokaisella teolla on väliä

”I have learned you are never too small to make a difference.” (Greta Thunberg, 2018)

Yh­teis­kun­tam­me moni­muo­tois­tuu, pysy mu­ka­na! Han­ki eri us­kon­nois­ta ja kult­tuu­reis­ta tul­lei­ta ys­tä­viä. Kuun­te­le ja opi muil­ta. Si­nun to­tuutesi ei ole ai­nut to­tuus.

Toi­mi ja osal­lis­tu

Kyse ei ole luopumisesta, vaan uudesta alusta. Voit yhä nauttia sinulle mielekkäistä asioista, tee se vain vastuullisemmin. Moni nuori kertookin, että vastuullisemmat valinnat ovat tuoneet hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä eikä tekemiseen ole liittynyt luopumisen tunnetta.

Ole ennakkoluuloton

Mie­ti, min­kä asi­oi­den edis­tä­mi­nen on si­nul­le tär­ke­ää. Mene mu­kaan näi­den jär­jes­tö­jen toi­min­taan. Osoi­ta miel­tä­si. Edis­tä ym­pä­ris­tö­si viih­tyi­syyt­tä. Sii­voa ros­kat. Moik­kaa naa­pu­ria, auta mum­moa, huo­leh­di ys­tä­väs­tä.

Ää­nes­tä

Isot lin­jauk­set teh­dään Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, edus­kun­nas­sa ja kau­pun­gin- ja kun­nan­val­tuus­tois­sa. Sinä pää­tät, kuka päät­tää!

Yritä yhdessä

Vastuullisuudessa ja kiertotaloudessa on valtavasti taloudellista potentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia.  Älä jää ideasi kanssa yksin, vaan etsi tueksi muita innostuneita tyyppejä.  Monet startupit lähtevät liikkeelle juurikin alle kolmekymppisten ihmisten raikkaista ajatuksista. Ole rohkea ja pyydä apua, verkostoidu.

Va­lit­se työ- tai har­joit­te­lu­paik­ka­si huo­lel­la

Sel­vi­tä, mi­ten työ- tai har­joit­te­lu­paik­ka­si pi­tää huol­ta ih­mi­sis­tä ja ym­pä­ris­tös­tä. Muis­ta, että työ­haas­tat­te­lu on kak­si­suun­tai­nen tilaisuus, jos­sa myös sinä ar­vi­oit, so­pii­ko yri­tys työn­an­ta­jak­se­si. Valitse omiin arvoihisi sopiva työpaikka, joka toimii vastuullisesti. Ai­ka­si on ar­vo­kas­ta, käy­tä se huo­lel­la.

Vietä vapaa-aikasi vastuullisesti

Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi vastuullisesti matkaillen, joka ei tarkoita vain lentokilometreissä säästämistä.

Valitse kohde vastuullisesti ja pohdi, miten majoitut, mitä syöt, mitä siellä teet ja miten liikut. Matkailu hyödyttää monia maita ja paikallisia yrittäjiä, mutta jotkut kohteet eivät valitettavasti enää kestä turistimassoja.  Vastuullinen valinta on tällöin toinen valinta. Tutustu avoimin mielin ympäristöön, kulttuuriin ja kunnioita paikallisia.

Vastuulliset arjen valinnat

Har­kit­se han­kin­to­ja­si – ku­lu­ta koh­tuu­del­la

  • Älä osta mitään harkitsematta kahdesti. On hyvä mää­ri­tel­lä tar­peet ja tur­hak­keet. Im­puls­si­os­tok­set ilah­dut­ta­vat usein vain het­ken, mut­ta ne ra­sit­ta­vat luon­toa pit­källä aikavälillä.
  • Uusi ei ole aina pa­ras. Lai­naa, osta käy­tet­ty­nä, kier­rä­tä.
  • Suosi lähellä tuotettuja satokauden tuotteita.
  • Mikäli tuo­te ei ole vas­tuul­li­nen, kan­nat­taa se hank­kia jos­tain muu­al­la.

Vaa­di vastuulisuutta ja laatua.

       Varmista että:
  • tuo­te on pit­kä­i­käi­nen, kes­tä­vä ja moni­käyt­töi­nen
  • tuot­teen tuo­tan­to­ket­ju on jäl­ji­tet­tä­vis­sä: kuka tuot­teen on val­mis­ta­nut, mis­tä ma­te­ri­aa­leis­ta, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa, mi­ten tuo­te on pää­ty­nyt myy­jäl­le
  • tuot­teen tuo­tan­to­ket­ju on vas­tuul­li­nen: ei ole ku­lu­tet­tu lii­kaa ener­gi­aa, vet­tä ja ke­mi­kaa­le­ja. Työn­te­ki­jöil­lä on asi­al­li­set työ­olot. Esi­mer­kik­si yk­sien fark­ku­jen val­mis­ta­mi­seen käytetään noin 10 000 lit­raa vet­tä.
  • tuo­te on huol­let­ta­vis­sa ja päi­vi­tet­tä­vis­sä.

Eh­käi­se ruokahä­vik­kiä

  • Osta ruo­kaa suunnitelmallisesti ja tar­pee­seen. Tuu­naa­mal­la täh­teis­tä­kin saa hy­vää ruo­kaa.
  • Hyödynnä hävikkiruoan yhteisöalustoja, esim. Lunchie Market ja ResQ Club

La­jit­te­le jät­teet oi­kein

  • La­jit­te­le jät­teet oi­kein. Kun la­jit­te­lu ja hyö­ty­käyt­tö toi­mi­vat kun­nol­la, edistät samalla kiertotaloutta. Huolellinen lajittelu sääs­tää luon­non­va­ro­ja, kos­ka jäte­ma­te­ri­aa­le­ja voi­daan käyt­tää uu­del­leen raa­ka-ai­nei­na ja hyö­dyn­tää ener­gi­ana.

Esikäsittele jäte ennen jäteastiaan laittoa

  • huuh­te­le kaikki pakkaukset, purkit ja pullot
  • li­tis­tä pak­kauk­set
  • va­lu­ta lii­at nes­teet bio­jät­tee­seen me­ne­vis­tä ruo­an­täh­teis­tä ja muis­ta maa­tu­vis­ta jät­teis­tä
  • pakkaa kas­vi- ja eläin­ras­vat sekä -öl­jyt tyh­jiin säi­ly­tys­as­ti­oi­hin ja kier­rä­tä
  • muis­ta jät­tää pan­til­li­siin pul­loi­hin kor­kit

Säästä sähköä

Li­sään­ty­nyt tek­no­lo­gia on kas­vat­ta­nut ener­gi­an ku­lu­tus­ta.  Ener­gi­an jär­ke­vä käyt­tö ja ener­gi­an­sääs­tö ovat tär­kei­tä ym­pä­ris­tö­te­ko­ja il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä.

  • jos et tar­vit­se va­lo­ja, sam­mu­ta ne
  • sam­mu­ta lait­teet ko­ko­naan, kun ne ei­vät ole käy­tös­sä, esim. tie­to­kone, tv jne.
  • irrota laturit pistorasiasta

Säästä vettä

Mo­net päi­vit­täi­set tuot­teem­me si­säl­tä­vät niin sa­not­tua pii­lo­vet­tä. Pii­lo­vesi on voi­tu ku­lut­taa mais­sa, jois­sa ve­des­tä on pu­laa. Esi­mer­kik­si ku­pil­li­nen kah­via si­säl­tää kah­vin tuo­tan­toon ku­lu­nut­ta pii­lo­vet­tä jopa 140 lit­raa.

”Näkyvää” vettä säästät muun muassa näin:

  • käy­tä vet­tä har­ki­ten, älä­kä juok­su­ta sitä tur­haan
  • sul­je ha­nat aina käy­tön jäl­keen
Lisätietoja

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja