Artikkelit

Sähkön hinta motivoi astetta alemmas

Vältellään aamu- ja iltapiikkejä

Paljon sähköä kuluttavia asioita kannattaa tehdä ennen kello 16:tta tai kello 20:n jälkeen. Sähkölaitteille kannattaa laittaa myös ajastuksia yölle.

Kuva: motiva.fi

Sähköntuottajat ovat kovilla sähkönkulutuksen ruuhka-aikoina eli noin kello 7–9 ja 16–21. Näinä aikoina myös sähkön hinta on korkeampi.

Eli vähentämällä sähkönkulutusta kulutuspiikkien aikana

…voit pienentää omaa sähkölaskuasi sekä voimaloiden sähköntuotantotarvetta.

  • Saunoa ei välttämättä kannata nyt millään kellonlyömällä
  • suihkussa oleiluakin on syytä lyhentää, jos aikoo sähkölaskussa säästää.
  • sähkölämmitteisissä asunnoissa lämmityskin voi olla joitakin tunteja jopa pois päältä.

Muina aikoina astetta alempi huonelämpö jatkaa säästötalkoita omin voimin lämmitysmuodosta riippumatta.

  • pyykkää ja tiskaa vain täysiä koneellisia – ja jos suinkin, tee se klo 9–16 välillä
  • käytä (sähkö-)autoillessa kevyempää kaasujalkaa
  • hillitse viihde-elektroniikan käyttösi – elämä on tässä eikä Internetissä 😃

Säästetään vähän kaikessa – lisää vinkkejä Motiva.fi -sivuilla:

 

blogi: Odotuksia tulevaan vuoteen

Tiina Meriluoto, opettaja, urheilijan ammatillinen koulutus
tiina.meriluoto (at) perho.fi

Odotuksia tulevaan vuoteen

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien LIITO -lehden juttusarjasta Ilonaiheita ammatillisesta koulutuksesta 

Tätä tekstiä kirjoittaessa viime kauden koulumaailman kuulumiset ovat jääneet kesämuistojen jalkoihin. Lenkkeilyt lähimetsässä, uinnit järvimaisemissa sekä hauskat kesäpuuhat läheisten kanssa ovat tehneet tehtävänsä.

Perho Liiketalousopiston urheilijaopiskelijoita Perho Green City Farmilla

Suuntaankin tässä kirjoituksessa kohti tulevaa opintovuotta. Tulevalta vuodelta odotan erityisesti opetusmateriaalieni hyppyä tulevaisuustaajuuteen, reissua Santahaminaan sekä Perho Liiketalousopiston Green City Farmin mahdollisuuksia opetuksessa.

Paljon kivaa tiedossa!

Hyppy Tulevaisuustaajuuteen

Perho Liiketalousopisto on yksityinen ammatillinen oppilaitos, josta valmistuu ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen osaajia. Olemme myös valtakunnallinen urheiluoppilaitos. Koulussamme on noin 1600 opiskelijaa ja kampuksia Helsingissä kolme: Töölössä ja Malmilla sekä Urhea-kampus – ja neljäs kampus verkossa.

Opettamani työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on opintoihin kuuluva pakollinen kahden osaamispisteen arvoinen kokonaisuus, jonka jokainen opiskelija käy läpi ilman aikaisempia vastaavia suorituksia. Tarkoituksenani on hypätä tämän kokonaisuuden osalta paremmin kohti tulevaisuutta.

Perho Liiketalousopisto on mukana Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelmassa, jonka myötä kehitetään erilaisia opetusmateriaaleja kestävän tulevaisuuden painotuksella. Syksyllä jatkan koulumme kestävän kehityksen asiantuntijan Maria Runosen kanssa työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kurssisisällön päivittämistä.

Kestävän kehityksen teemat tulisi mielestäni pyrkiä nivomaan jokaiseen aineeseen. Vaikka opiskelija voi lisätä osaamistaan erillisillä kestävän kehityksen kursseilla, eivät ympäristön hyvinvointiteemat voi mielestäni jäädä vain näiden kurssien harteille. Tulevaisuustaajuuden kautta saan uutta ulottuvuutta opetukseen.

Hyvinvointivalinnat skaalautuvat oman hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisöön ja yhteiskuntaan

Työkyvyn ja hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluu hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Opiskelijan tulee laatia terveyttä edistävä suunnitelma, jossa hän ottaa huomioon liikunnan lisäksi ravitsemuksen, palautumisen, unen, mielen hyvinvoinnin, nikotiinittomuuden ja päihteettömyyden, seksuaaliterveyden sekä ihmissuhteiden merkityksen opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Tarkoituksenamme on löytää selkeitä kokonaisuuksia, joilla hyvinvointisuunnitelmat voidaan linkittää Agenda 2030:n teemoihin. Pyrimme myös rakentamaan työtapoja, joilla kestävän kehityksen teemat eivät jäisi irrallisiksi, vaan saisimme vahvan punaisen langan, miten hyvinvointivalinnat vaikuttavat oman hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä globaalisti. Esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavalioon lisää sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. Miten tämän päivän valintamme näyttäytyvät tulevaisuudessa?

Kunnossa Inttiin

Syksyllä matkustan opiskelijoiden kanssa Santahaminan varuskuntaan Kunnossa Inttiin -kurssille. Kurssin järjestää maanpuolustuskoulutus MPK ja kurssi on suunnattu toisen asteen opiskelijoille. Kurssin kaksi lähiopiskelupäivää antavat osallistujille tietoa varusmiespalveluksen fyysisistä vaatimuksista sekä elämästä varusmiesaikana.

Osallistuin Kunnossa Inttiin -kurssille neljän opiskelijan kanssa keväällä 2022 ja palaute oli innostunutta. Kurssin aikana teimme erilaisia kuntotestejä, kävelimme ja suunnistimme maastossa, teimme ketteryyttä ja nokkeluutta vaativia tehtäviä sekä erilaisia liikuntaharjoituksia varuskunta-alueella. Lähipäivien välissä oli kahden viikon tauko ja tähän tuli suunnitella ja toteuttaa omalle kunnolle sopiva liikuntaohjelma. Näitä kokonaisuuksia kävimme sitten läpi jälkimmäisessä kokoontumisessa.

Perholaiset opiskelijat urheilemassa Santahaminan Kunnossa Inttiin -kurssilla keväällä 2022

Opiskelijoiden mukaan kurssi toimi hyvänä herätyksenä omasta kuntotasosta ja ilmapiiri oli heidän mielestään innostava. Liikkumisen lisäksi kurssilla kerrottiin perustietoa unesta, palautumisesta ja ravinnosta, ja nämä teemat olivat opiskelijoiden mukaan hyvää kertausta koulussa puhutulle. Kunnossa Inttiin -kursseja toteutuu ympäri Suomen useina ajankohtia ja voin lämpimästi suositella kokonaisuutta.

Lisätietoja: MPK sivuilta >> sekä matti.santtila (at) mpk.fi ja harry.sainio (at) mpk.fi.

Ihanasti pihalla ja pellolla

Perho Liiketalousopistolla on oma ainutlaatuinen oppimisympäristö Perho Green City Farm eli ihan oikea kaupunkipelto Malmin kampuksen vieressä. Kun opiskelijoiden kanssa on selvitty epäluuloisista katseista, että ”ihan oikeastiko me olemme menossa hommiin tuonne” ja ”onko täällä edes kumisaappaita lainaksi”, palaute peltokäynneistä on innostunutta ja positiivista.

Pellolla pääsee tunnistamaan esimerkiksi erilaisia kasveja ja oppimaan kestävästä ravinnontuotannosta käytännönläheisesti. Kädet ovat välillä kirjaimellisesti mullassa, kun käymme keskustelua ravitsevan ruuan päätymisestä ruokapöytään. Peltokäynneiltä on helppo löytää myös erilaisia teemoja työkyvyn ja hyvinvoinnin opetukseen.

Peltoympäristö toimii mielestäni hyvin yhtenä ryhmäytymispaikkana. Pelto on myös erinomainen ympäristö puhua arki-liikunnan, ravitsemuksen, ergonomian ja mielen hyvinvoinnin teemoista. Peltoympäristössä on helppo nostaa esille myös kestävän kehityksen teemoja ja puhua omien valintojen merkityksestä. Mieli on virkistynyt niin opettajalla kuin opiskeli-joilla näiden käyntien jälkeen.

Vaihtelevat päivät

Opettajan työssä ei varmasti kukaan viihdy, ellei nauti vaihtelevista päivistä ja yllätysten mahdollisuuksista. Parasta työssäni on kaikista suunnitteluista ja ympäristöistä huolimatta opiskelijat, jotka pitävät huolen siitä, että päivät eivät ole toistensa kopioita.

Löydä itsesi ja onnistu: tule siksi, mikä haluat olla.

Kun ensi kesänä lenkkipolulla pohdin menneen vuoden tapahtumia, merkittävimpinä muistoina nousevat varmasti taas ne erilaiset kohtaamiset, keskustelut ja opiskelijoiden onnistumiset, joista työni paras osa on tehty.

Iloa ja onnistumisia kaikille!

 

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Eve Nieminen, tulevaisuusviestinnän harjoittelija
Ennakointi- ja strategiatoiminnon tiimi, Sitra
eve.nieminen (at) sitra.fi

Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta:

Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista ammatillisissa oppilaitoksissa

Omnia ja Perho Liiketalousopisto soveltavat Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää ammattiin opiskelevien koulutustarjonnassa.

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Perhon Liiketalousopisto kehittävät yhdessä Tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeessa >> Tulevaisuustaajuus -menetelmää ammatillisen opetuksen tarpeisiin sopivaksi.

Projektia luotsaavat Omnian kestävän kehityksen opettajat Iiris Lukkarinen ja Niina Rossi sekä Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen asiantuntija Maria Runonen. Projektin tavoitteena on kehittää työpajamenetelmään perustuvia oppimateriaaleja, joita opettajat voivat hyödyntää tulevaisuusajattelun opettamisessa monipuolisesti eri yhteyksissä.

Idea Tulevaisuustaajuuden hyödyntämisestä syntyi tarpeesta saada ammattiin opiskeleville nuorille enemmän työkaluja ajatella tulevaisuuden työelämää ja sen vaatimuksia. Esimerkiksi kestävän kehityksen taidot tulevat olemaan merkittävässä osassa monessa tulevaisuuden ammatissa.Tulevaisuustaajuuden avulla halutaan auttaa opiskelijoita tarkastelemaan tulevaisuuden ammattitaitoa kestävyysosaamisen näkökulmasta. Rossi, Runonen ja Lukkarinen toivovat opiskelijoiden saavan myös vahvistusta sille, että tulevaisuus voi olla monella tavalla parempi kuin nykyhetki ja siihen voi myös itse vaikuttaa.

Käynnistysvaiheessa olevassa projektissa kartoitetaan ensin, kuinka menetelmä sopisi kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisen toiminnan opetukseen. Havaintojen perusteella tiimi kehittää opetusmateriaaleja, jotka tulevat valtakunnallisesti opettajien käyttöön vuoden 2022 lopussa.

– Pidemmällä aikavälillä työpajaa voisi toivottavasti soveltaa myös muiden aineiden opetuksessa, toteaa Runonen.

Työpajan rohkea soveltaminen kannattaa

Kevään aikana Runonen, Rossi, ja Lukkarinen ovat vetäneet tulevaisuustaajuus -työpajoja eri opetustilanteissa ja keränneet opiskelijoilta palautetta. He ovat huomanneet, että iso osa nuorista ajattelee tulevaisuuden olevan synkkä, eikä toivonpilkahduksia kauheasti ole.

– Ammatillisissa opinnoissa tulevaisuusajattelua ei juuri huomioida, sanoo Runonen.

Menetelmä vaatii kuitenkin muokkaamista, jotta se toimii opiskelumaailmassa ja taustoiltaan hyvin erilaisten nuorten sekä aikuisten kanssa. Runonen, Lukkarinen ja Rossi korostavat esimerkiksi sitä, miten tärkeää on avata erilaisia käsitteitä tai selittää niitä yksinkertaisemmin, kuin valmiissa materiaaleissa on.

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Kuva: Topias Dean, Sitra

Myös työpajaan käytettävä aika vaatii tilannekohtaista soveltamista. Kolme tuntia kestävä työpaja on moniin opetustilanteisiin liian pitkä, ja toisaalta eri harjoitukset kestävät ryhmästä riippuen eri verran. Tiimi aikookin soveltaa menetelmää niin, että sen voi toteuttaa osissa tai hyödyntää vaikka vain yhtä harjoitusta kerrallaan.

Myös omien käsityksien haastaminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu vaatii ryhmästä riippuen erilaisia harjoituksia.

– Opiskelijat ovat yllättäen olleet inspiroituneempia tulevaisuustarinoista kuvan ja tekstin muodossa – kuunnelmat eivät ole innostaneet niin paljon”, Runonen viittaa Tulevaisuustaajuuden materiaaleihin, joissa kuvataan yllättäviä tulevaisuusnäkymiä.

Tulevaisuususkolle ja omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle on siis tilausta. Ensimmäisten kokeilujen perusteella opiskelijat ovatkin olleet tulevaisuustaajuudesta innoissaan.

Eräs opiskelija kommentoi työpajaa näin:

– Vaikka positiiviseen visiointiin heittäytyminen tuntuikin itselle alkuun haastavalta, oli työpaja lopulta valtavan inspiroiva. Oli hyvä irrottautua pelkästään negatiivisten ympäristövaikutusten torjunnan pohdinnasta ja ikään kuin kääntää päälle se itselle aiheen suhteen vähemmän tuttu luovemman, positiivisen ajattelun moodi.

Kolme vinkkiä tulevaisuustaajuudesta kiinnostuneille

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista – lisätiedot

Perho Liiketalousopisto
Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
maria.runonen (at) perho.fi

Tulevaisuustaajuus – opetusmateriaaleja, työpajoja ja tuntisuunnitelmia

Perho Liiketalousopisto kehittää Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelmassa yhdessä Omnian kanssa opetusmateriaalia ja tuntisuunnitelmia yksittäisille tunneille sekä esimerkiksi valinnaiselle YTO-kurssille ”Kestävän tulevaisuuden rakentaminen”.

Tuotettava materiaali perustuu kestävän tulevaisuuden rakentamiselle ja sitä voi soveltaa kaikilla aloilla. ​​​​​​​Opetusmenetelmistä kysytään palautetta opiskelijoilta ja opettajilta.


Blogi on julkaistu 19.4.2022 osana Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman juttujarjaa >>, jossa kuulemme 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana.