Artikkelit

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus

Perholaiset merkonomiopiskelijat järjestivät ke 5. helmikuuta 2020 Perho Liiketalouosopiston Malmin kampuksella Finanssipäivän, joka laittoi harmaat aivosolut purisemaan.

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus

Perho Liiketalousopiston liiketoiminnan Finanssipalvelujen ja Projektissa toimimisen tutkinnonosien opiskelijat olivat kutsuneet vuotuiseen Finanssipäivä-tapahtumaan puhumaan asiantuntijoita Lähi-Tapiolasta, OP:sta, Nordeasta ja POP-vakuutuksesta – eivätkä katuneet. Asiaa satoi kuin vettä tammikuussa 2020 ja montaa käsiteltyä asiaa puitiin hartaasti vielä oman ryhmän kanssa, kun seminaari oli jo ohi ja tilat siivottu.

Opiskelijoiden seminaarimuistiinpanoista poimittua

Muutu muutokseen

Megatrendit muuttavat maailmaa ja työelämä muuttuu siinä matkassa. Erilaiset kehityssuuntaukset vaikuttavat ihmisten tarpeisiin ja tapaan toimia, ja yritysten pitää pysyä etenkin tässä muutoksessa kuulolla. Ja kun yritys muuttuu, se tarkoittaa, että myös tarpeet sen työntekijöiden osaamiselle muuttuvat.

Osaaminen ei ole enää piiitkään aikaan ollut vakio, vaan alalla kuin alalla pitää olla muuntautumis- ja kehittymiskykyinen läpi työelämän. Ketteryys siinä kuin vaikkapa paineensietokykykin ovat valttia niin työantaja- kuin työntekijäpuolellakin.

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus

Raha ei enää kahise?

Yksi myös finanssialan suurimmista ja läpileikkaavimmista viime vuosien megatrendeistä on ollut arvatenkin digitalisoituminen. Pankki- ja vakuutuskonttorit ovat kierros kierrokselta harvenneet katukuvasta, kun palvelut on viety ensin tuulikaappiin, sitten nettiin ja puhelimen päähän.

Seteleitä ja kolikoita ei enää kanneta lompakossa, vaan maksut tapahtuvat kortilla tai mobiilisovelluksella. Oma omaisuus arvioidaan itse ja vakuutukset otetaan verkkopalvelussa, missä myös vertaillaan rahastoja ja tehdään sijoituksia. Myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa muun muassa videoesittäytymiset ja -haastattelut ovat tulleet jäädäkseen.

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus

Tarviin sen just nyt!

Palvelujen digitalisoitumisen myötä lokaation merkitys on lähes kadonnut – useimmat palvelut ovat käytännössä saatavilla jo siellä, missä niiden tarvitsijakin on – ja koko ajan kehitetään uusia ja entistäkin joustavampia tapoja palvella asiakasta.

Ei rahaa, vakuutuksia ja sijoituksia vaan elämänturvaa

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus

Moni finanssialan yritys näkee itsensä ”elämänturvalähettiläänä”, jonka perustehtävä on siirtynyt asiakkaan päivittäispalvelusta tämän taloudellisen menestyksen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kestävään kehittämiseen ja varmistamiseen. Alan yritykset viestivät tästä kukin omalla tavallaan, mutta tärkeää viesteille on herättää tunteita. Se puree, kun kyse on asiakkaan omasta ja usein myös koko perheen hyvinvoinnista.

Asiantuntija tehdään (myös) somessa

Viestintäkanavissa sosiaalisen median rooli on merkittävä ei vain finanssialan tuote- ja yritysmarkkinoinnissa vaan myös alalle opiskelevan ja/tai hakevan henkilöbrändin rakennuksessa. Niin yritys kuin yksityishenkilö voivat somella ja somessa verkostoitua, tuottaa merkityksellisiä sisältöjä ja olla vuorovaikutuksessa laajuudessa, josta ennen saatettiin vain uneksia.

Ja vaikka viestien tahaton ja tahallinen väärintulkinta ovat somen arkea, loppupeleissä paras ase tätä vastaan on olla oma itsensä sekä jakaa positiivisia ja rakentavia sisältöjä leukailun ja dissaamisen sijaan :)

Kiitos mukana olleille finanssialan asiantuntijoille inspiroineista ja energisistä esityksistä!

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus

Finanssipäivä oli hyvä sijoitus – lisätiedot

Saara Kallio, lehtori
050 455 2511
saara.kallio (at) perho.fi


https://www.instagram.com/p/B8OkF3kBvM8/

Nainen, mies ja työnhaku

Vaikuttaako tapaan hakea töitä se, sattuuko olemaan nainen vai mies?

Samasta puusta veistettyjä näytimme olevan ainakin työelämän somekanava LinkedInin naisnäkökulmasta tekemässä selvityksessä siltä osin, miten avoimia olemme uusille työmahdollisuuksille. Muuten tyyleissä on eroja – ainakin vuonna 2018.

Nainen, mies ja työnhaku

Mies jo kloussaa, kun nainen vielä miettii…

Nainen vs. mies

Työmahdollisuuksiaan nainen ja mies tutkivat siis yhtäläiseen tapaan, mutta sekä itse työnhaku että yritysten tapa rekrytoida eivät enää kulkeneet samassa linjassa. Eroavuuksia alkoi syntyä varsinkin siinä vaiheessa, kun oli toiminnan aika.

Jotta nainen hakisi työpaikkaa, hänen täytyy mielestään täyttää 100 % työpaikkakuvauksessa vaadituista kriteereistä. Miehen mielestä hän [mies] on aivan ässä hakijaksi, jos hän täyttää 60 % vaadituista kriteereistä.

Mieheen verrattuna nainen pyytää 26 % epätodennäköisemmin suosituksia hakemuksensa tueksi.

Naiselle on huomattavasti miestä tärkeämpää tietää, kuinka paljon palkkaa työpaikassa tarjotaan. (LinkedInin tulkinta tästä on, että naisille voi olla tärkeämpää tietää, että yritys toimii läpinäkyvästi ja rekrytoi sukupuolineutraalisti.)

Yritys vs. mies/nainen

Miten rekrytoija reagoi nais- ja mieshakijaan?

Kun rekrytoija etsii ehdokkaiden, tässä tutkimuksessa LinkedInissä esillä olevia profiileja, se klikkaa auki haussa esiin nousevan naisen profiilin 13 % harvemmin kuin miehen profiilin. Se myös laittaa viestin naiselle 3 % epätodennäköisemmin.

Kun rekrytoija sitten avaa naisen profiilin, se huomaa naisen olevan aivan yhtä pätevä kuin mieskin!

Kumpi saa työpaikan?

Vähän kuin paradoksina: loppupeleissä nainen saa hakemansa työpaikan 16 % miestä todennäköisemmin.

Tai ei sittenkään mikään paradoksi.

LinkedInin mukaan tämä voi johtua näet siitä, että nainen hakee yleensä vain työpaikkaa, johon kokee olevansa erittäin pätevä, se 100 prosenttinen match. Silloin se usein onkin Match – tai jopa ÜberMatch: rekrytoija saa pätevämmän tekijän kuin mitä ehkä oli etsinytkään.