Artikkelit

Mehiläistarhaus

/in /by

KEKE-opas
Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät

Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Perholaiset pörriäiset 

Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­ton oma me­hi­läis­tar­haus aloitettiin Töö­lön kam­puk­sen kou­lu­ra­ken­nuk­sen 5. ker­rok­sen te­ras­sil­la ke­vääl­lä 2013.

Kah­den me­hi­läis­yh­dys­kun­nan me­hi­läi­set sekä ku­nin­gat­ta­ret saa­pui­vat pe­siin­sä 13.5.2013. Ke­säl­lä 2014 saim­me kak­si uut­ta me­hi­läis­yh­dys­kun­taa. Täl­lä het­kel­lä Per­holla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.

Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.

Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.

Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.

Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.

Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.

Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa

Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.

Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..

Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!

Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Green City Farm

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Kumppanuusmaatalous

/in /by

KEKE-opas
Community Supported Agriculture (CSA)

Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja

Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa

Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.

Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.

Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän

Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.

Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.

Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.

Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt

Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.

Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.

  • biodiversiteetin lisääntyminen
  • ruokajätteen minimointi
  • pienviljelyn tukeminen
  • ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
  • tiedon lisääntyminen
  • kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
  • ympäristöstä huolehtiminen
  • ravinteiden kierrätys

Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju

Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.

Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.

Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa

Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.

Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.

Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Green City Farm

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Biodiversiteetti – luonnon monimuotoisuus

/0 Comments/in /by

KEKE-opas
Luonnon hyvinvointi on lukemattomien osien summa

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemeitä, mikä on uhka myös ihmisen olemassaololle.

Luonnon monimuotoisuuden lyhyt oppimäärä

  • ekosysteemit ylläpitävät ruoan, energian, lääkkeiden ja muiden keskeisten tuotteiden perusraaka-aineiden tuotantoa
  • ekosysteemit säätelevät ilmastoa, tulvia, puhdistavat vettä sekä toimivat apuna vaarallisten aineiden hajottamisessa
  • luonnon monimuotoisuus tarjoaa hengenravintoa ja esteettisiä elämyksiä ja toimii tieteellisten innovaatioiden lähteenä
  • ekosysteemit tukevat monia valmistusprosesseja ylläpitäessään veden kiertoa, maaperän ravinteikkuutta sekä biomassan ja ruoantuotantoa

Monimuotoinen luonto on rikas luonto

Perho Liiketalousopisto on mukana suojelemssa luonnon monimuotoisuutta opettamalla sen merkitystä opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen.

Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia (2012–2020) pyrkii pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on strategian ja toimintaohjelman lähtökohta.

Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian päätavoitteet:

  • Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa
  • Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä
  • Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
  • Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille
  • Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä

Ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus

WWF:n mukaan ilmastonmuutos lisää lajien kuolemista sukupuuttoon, sillä se kuihduttaa elinympäristöjä.

Myös kulutus ja ruokavalinnat vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Kun laji häviää, se vaikuttaa suoraan myös koko elinympäristöön ja muiden lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisen tuotannon ja esimerkiksi kestävän kalakantojen valitseminen on tärkeää .

Luonnon monimuotoisuus voidaan jakaa

  • geneettiseen biodiversiteettiin
  • lajitason biodiversiteettiin
  • ekosysteemin/maiseman biodiversiteettiin

Geneettinen biodiversiteetti

Muun muassa S. Gliessmannin (2011) mukaan yksi alkuperäislaji kuolee sukupuuttoon joka viikko ja 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta on jo menetetty.

Geneettistä biodiversiteettiä voidaan lisätä käyttämällä maatiais- ja avopölytteisiä lajikkeita, koska esimerkiksi vähän jalostetut maatiaslajit ovat geneettisesti monimuotoisia. Viljelykasvien jalostuksessa saatetaan menettää geneettistä monimuotoisuutta.

Lajitason biodiversiteetti

Lajitason biodiversiteetissä voimme lisätä viljeltäviä kasvilajeja, jolloin maisemastakin tulee heterogeenisempi.

Lajitason monimuotoisuutta lisää myös esimerkiksi eläin- ja kasvitilan yhdistäminen. Kun saamme eläintilalta lannan hyötykäyttöön, lisää tämä myös mikrobeja ja muita hajottajia maassa.

Esimerkiksi lantakuoriaiset ovat tärkeitä lannan hajottajia (Roslin ym. 2011). Lantakuoriaislajeista osa on kuollut sukupuuttoon, kun pienet eläintilat ovat hävinneet. Lantakuoriaisilla ei ole enää ollut lantaa, mitä piilottaa maahan.

Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetti

Ekosysteemiä voidaan ajatella maisemana eli ekosysteemien joukkona. Kestävän tuotannon tulee ylläpitää biologista monimuotoisuutta joka tasolla.

Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetillä tarkoitetaan, että maisema on heterogeeninen. Siellä voi olla esimerkiksi kosteikkoja, metsikköjä, pellon laitoja, erilaisia niittyjä ja erilaisia viljelyalueita. Monimuotoisuutta viljellylle alueelle lisäävät mm. rivivälinurmet, maanpeittokasvit, pensasistutukset, kaistaviljely ja viherlannos.

Erilaiset alueet houkuttelevat erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, jolloin maiseman monimuotoisuus lisääntyy.

Maaperän monimuotoisuuden suojelu

Maan monimuotoisuutta voi vaalia maaperän hoidolla eli palauttamalla mahdollisimman paljon orgaanista ainesta takaisin maahan. Tällöin myös maaperän eliöstö lisääntyy ja maaperä pysyy hedelmällisenä sekä elinvoimaisena.

Pitämällä maaperä kasvipeitteisenä, lisäämme maaperän elämää ja pidämme ravinteet pellossa. Lisäksi kasvimassan muokkaaminen maaperään lisää maaperän orgaanista ainesta ja näin myös maaperäeliöstön ravintoa. Toisaalta myös maan vähäinen häirintä, kuten kyntämättä jättäminen, lisää maaperän elämää.

Maaperän monimuotoisuudella on tärkeä tehtävä ekologisissa palveluissa, kuten ravinteiden kierrossa ja paikallisessa veden säätelyssä. Kun maaperä on terve ja monimuotoinen, kiertävät vesi- sekä ravinteet oikein. Tämä pitää maaperän, kasvien ja eläinten elämän tasapainossa. Tämä myös turvaa kasvukunnon ja ravinnon riittämisen kaikille nyt ja tulevaisuudessa.

Perhon Liiketalousopiston Green City Farm suojelee biodiversiteettiä

Yhteisellä pellolla, kuten kumppanuusmaatalouden pellolla tai paikallisella monimuotoisella maatilalla, on helppo säilyttää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.

Kumppanuusmaatalous lisää myös sosiaalista monimuotoisuutta. Pelto ja ympäristön monimuotoisuuden vaaliminen yhdistää eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä.

Monimuotoisuuden suojelemisesta hyvä esimerkki on Perho Liiketqlousopiston kaupunkipelto, Green City Farm. Terveestä maaperästä kasvaa terveet vihannekset, jotka ravitsevat ihmistä parhaiten. Green City Farm toimii myös kestävän kehityksen oppimistilana, jolloin se tarjoaa opetusta ja kokemuksia luonnonmonimuotoisuuden suojelemisesta ja säilyttämisestä.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Green City Farm

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä