blogi: Ilmastoahdistuksesta ilmastoylpeyteen
Mirjami Lehikoinen, liiketoiminnan lehtori
mirjami.lehikoinen (at) perho.fi
Katariina Mustonen, erityisopettaja
katariina.mustonen (at) perho.fi
”Moi, mä olen Lumi 15 v. Mä en halua joutua selittämään mun lapsille, mistä mun nimi tulee.” Nuoren kyltti ilmastolakossa (14.2.2020) veti sanattomaksi.
Vastuullisuuskasvatus on jokaisen opiskelijan perusoikeus. Perhon pelto, Green City Farm, on paitsi kaupunkilaisten oma pelto, myös paikka käytännöläheiseen opetukseen niin ravintola- kuin matkailu- ja liiketoiminnan aloillakin.
Kestävän kehityksen opetus vaatii suurta muutosta
Lumi ei ole ainoa. Suurin osa nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta (Nuoret, media ja ilmastonrnuutos 2019), he haluavat oppia ja ennen kaikkea toimia. Lisäksi tutkimuksen mukaan koulua ja oppilaitoksia pidettiin luotettavimpana lähteenä ilmastonmuutoksen käsittelyssä.
Samansuuntaisia tuloksia tuli myös Opetushallituksen ilmastovastuu oppimisesta -kyselyssä (2019), jonka mukaan suurin osa nuorista pitää tärkeänä kestävän kehityksen oppimista. Mikä meitä estää opettamasta vastuullisuutta ja ilmastoasioita?
Tulevaisuuden KEKEK-osaajien luojat – oppilaitokset
Maapallon ja ihmiskunnan tilasta huolestuneita opettajia on paljon. Yksittäisten opettajien tekemä kestävän kehityksen työ voi tuntua helposti merkityksettömältä ja pieneltä. Vastuu on kohtuuton opettajille. Kestävän kehityksen opettaminen ja vastuullisuus-kasvatus ei saa olla sattumanvaraista tai opettajakohtaista. Jokaisella opiskelijalla on oikeus tietoihin ja ajattelun taitoihin, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan, ja jota maapallomme hyvinvointi kipeästi kaipaa.
Haasteena myös on, että opetusta on siirretty yhä enemmän työpaikoille, joissa yrityksen toimintaa usein ohjaa lyhyen aikavälin voitontavoittelu. Kestävä kehitys koetaan tärkeäksi, mutta sen merkitys yritysten bisnekselle ei ole vielä riittävästi konkretisoitunut käytännössä. Tämän vuoksi vastuullisuuskasvatusta ei voi jättää yritysten työpaikkaohjaajille.
Myös yritykset tarvitsevat kestävän kehityksen osaamista. Suuressa osaa vastuullisuus on yritysten arvoissa, mutta se ei näy vielä riittävästi käytännön arjessa. Voisivatko ammatilliset ja amrnattikorkea koulujen opiskelijat tuoda yrityksiin tätä kestävän kehityksen käytännön osaamista? Tällöin oppilaitoksia arvostettaisiin ajattelun uudistajina ja ekososiaalisen sivistyksen toteuttajina. Voisiko tämä tulevaisuus-työ näkyä myös oppilaitosten rahoituksessa?
Toiminnan lähtökohdaksi vastuullisuuskasvatus
Vastuullisuuskasvatuksen pitää olla kaiken toiminnan lähtökohta. Opetus pohjautuu tutkinnon perusteisiin, joiden
kautta kestävä kehitys saadaan osaksi kaikkien oppilaitosten arkea. Tällä hetkellä ammatillisen puolen liiketoiminnan tutkinnon perusteet eivät huomioi kestävää kehitystä riittävästi.
Tulevan opetussuunnitelman suunnittelutyössä opettajat ovat voimakkaasti mukana. Suunnitteilla on yhteisten tutkinnonosien valinnaisiin osa-alueisiin lisää talousosaamista ja kestävää kehitystä. Vastuullisuusosaaminen pitää saada myös keskeisesti ammatillisiin tutkinnonosiin. Tämän kautta osaaminen kulkeutuu myös yrityksiin.
Tarvitaan myös vastuullista johtamista
Useiden oppilaitosten arvoissa on kestävä kehitys. Mutta johdetaanko oppilaitoksia siten, että se on osana kaikkea opetusta? Opettajien paineet ovat valtavat. Samaan aikaan pitää opettaa opetussuunnitelman mukaisesti ja kehittää opetusta entistä heterogeenisemmille opiskelijaryhmille. Kestävä kehitys on aiheena monille vielä vaikea, eikä aikaa ole riittävästi. Tarvitaan oppilaitosten johtoa, kestävän kehityksen mukaista käytännön johtamista ja jokaisen opettajan panostusta.
Johdon merkitys on tärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa ja opettajien tukemisessa. Opettajilla pitää olla aikaa ja mandollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja muuttaa opetustaan kestävän kehityksen mukaiseksi. ”Ilman vastuullista ja systemaattista johtamista emme pysty saavuttamaan strategiaamme, johon on nostettu vuonna 2020 ilmasto- ja kiertotalousteemat”, toteaa kestävän kehityksen koordinaattori Anu Teppo Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä.
Perho Liiketalousopisto kestävän kehityksen kärjessä
Perho Liiketalousopisto on yksi kestävän kehityksen pedagogiikan edelläkävijöistä Suomessa.
Rehtori Juha Ojajärven mukaan Perho Liiketalouspisto kouluttaa ”kestävän kehityksen lähettiläitä”. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä oppilaitoksen tavoitteena on paitsi opiskelijoiden, myös henkilökunnan ja sidosryhmien osaamisen kehittäminen ja toiminnan muutos.
OKKA-säätiön sertifikaatti, vastuullisuusraportin tavoitteet sekä vastuullisuutta painottavat arvot ohjaavat oppilaitoksemme toimintaa kaikilla tasoilla.
”Kaikista tärkeintä on saada kaikki mukaan arkipäiväisessä elämässään edistämään kestävän kehityksen toteutumista”, Ojajärvi toteaa.
Perho LTOn työtä tukee kestävän kehityksen työryhmä, joka tuottaa oppimateriaalia, työpajoja ja koulutuksia henkilöstölle ja koordinoi oppilaitoksen keke-työtä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä on keke-työryhmän lisäksi 16 KEKE-vastaavaa. Oppilaitos on työstänyt osaamislupauksia kestävästä kehityksestä työelämän kanssa.
Perho Liiketalousopiston oma kaupunkipelto, Green City Farm – Perho pelto – on stadilaiselle oppilaitokselle ylpeyden aihe. Malmilla olevalla hehtaarin kokoisella pellolla kasvatetaan paitsi raaka-aineita opetusravintolalle, myös muille toimi-joille. Liiketoiminnan opiskelijat osallistuvat ensimmäisestä vuodesta lähtien mm. vuosittain järjestettäviin Sadonkorjuumarkkinoihin. Kestävä kehitys on pikkuhiljaa tulossa kaiken toiminnan normiksi ja osaksi opetuksen arkea eri oppiaineissa.
Opettajilla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden maailmankuvaan arjen kohtaamisissa. Opettajan tuella nuori voi löytää vaikutusväylänsä. Aktiivinen toiminta ympäristön ja tasa-arvoisen yhteiskunnan eteen vähentää sekä opiskelijan, että myös opettajan ilmastoahdistusta.
Juttu on alunperin julkaistu SKOotteri -verkkolehdessä (s. 18–19) >>
