blogi: Ilmastoahdistuksesta ilmastoylpeyteen

Mirjami Lehikoinen, liiketoiminnan lehtori
mirjami.lehikoinen (at) perho.fi

Katariina Mustonen, erityis­opettaja
katariina.mustonen (at) perho.fi

”Moi, mä olen Lumi 15 v. Mä en halua joutua selittämään mun lapsille, mistä mun nimi tulee.” Nuoren kyltti ilmastolakossa (14.2.2020) veti sanattomaksi.

blogi: Ilmastoahdistuksesta ilmastoylpeyteen

Vastuullisuuskasvatus on jokaisen opis­kelijan perusoikeus. Perhon pelto, Green City Farm, on paitsi kaupunkilaisten oma pelto, myös paikka käytännöläheiseen opetukseen niin ravintola- kuin matkailu- ja liiketoiminnan aloillakin.

Kestävän kehityksen opetus vaatii suurta muutosta

Lumi ei ole ainoa. Suurin osa nuorista on huolis­saan ilmastonmuutoksesta (Nuoret, media ja ilmastonrnuutos 2019), he ha­luavat oppia ja ennen kaikkea toimia. Lisäksi tutkimuksen mukaan koulua ja oppilaitoksia pidettiin luotet­tavimpana lähteenä ilmastonmuutok­sen käsittelyssä.

Samansuuntaisia tuloksia tuli myös Opetushallituksen ilmastovastuu oppi­misesta -kyselyssä (2019), jonka mukaan suurin osa nuorista pitää tärkeänä kes­tävän kehityksen oppimista. Mikä meitä estää opettamasta vastuullisuutta ja ilmastoasioita?

Tulevaisuuden KEKEK-osaajien luojat – oppilaitokset

Maapallon ja ihmiskunnan tilasta huolestuneita opettajia on paljon. Yksittäisten opettajien tekemä kestävän kehityksen työ voi tuntua helposti merkityksettömältä ja pieneltä. Vastuu on kohtuuton opettajille. Kestävän kehityksen opettaminen ja vastuullisuus-kasvatus ei saa olla sattumanvaraista tai opettajakohtaista. Jokaisella opiskeli­jalla on oikeus tietoihin ja ajattelun tai­toihin, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan, ja jota maapallomme hyvin­vointi kipeästi kaipaa.

Haasteena myös on, että opetusta on siirretty yhä enemmän työpaikoille, joissa yrityksen toimintaa usein ohjaa lyhyen aikavälin voitontavoittelu. Kes­tävä kehitys koetaan tärkeäksi, mutta sen merkitys yritysten bisnekselle ei ole vielä riittävästi konkretisoitunut käytän­nössä. Tämän vuoksi vastuullisuuskas­vatusta ei voi jättää yritysten työpaik­kaohjaajille.

Myös yritykset tarvitsevat kestä­vän kehityksen osaamista. Suuressa osaa vastuullisuus on yritysten arvois­sa, mutta se ei näy vielä riittävästi käy­tännön arjessa. Voisivatko ammatilliset ja amrnattikorkea koulujen opiskelijat tuoda yrityksiin tätä kestävän kehityk­sen käytännön osaamista? Tällöin op­pilaitoksia arvostettaisiin ajattelun uu­distajina ja ekososiaalisen sivistyksen toteuttajina. Voisiko tämä tulevaisuus-työ näkyä myös oppilaitosten rahoituk­sessa?

Toiminnan lähtökohdaksi vastuullisuuskasvatus

Vastuullisuuskasvatuksen pitää olla kaiken toiminnan lähtö­kohta. Opetus pohjautuu tutkinnon perusteisiin, joiden
kautta kestävä kehitys saadaan osaksi kaikkien oppilaitosten arkea. Tällä hetkellä ammatillisen puolen lii­ketoiminnan tutkinnon perusteet eivät huomioi kestävää kehitystä riittävästi.

Tulevan opetussuunnitelman suun­nittelutyössä opettajat ovat voimak­kaasti mukana. Suunnitteilla on yhteis­ten tutkinnonosien valinnaisiin osa-alu­eisiin lisää talousosaamista ja kestävää kehitystä. Vastuullisuusosaaminen pitää saada myös keskeisesti ammatillisiin tut­kinnonosiin. Tämän kautta osaaminen kulkeutuu myös yrityksiin.

Tarvitaan myös vastuullista johtamista

Useiden oppilaitosten arvoissa on kestävä kehitys. Mutta johdetaanko oppilaitoksia siten, että se on osana kaikkea opetusta? Opettajien paineet ovat val­tavat. Samaan aikaan pitää opettaa ope­tussuunnitelman mukaisesti ja kehittää opetusta entistä heterogeenisemmille opiskelijaryhmille. Kestävä kehitys on aiheena monille vielä vaikea, eikä aikaa ole riittävästi. Tarvitaan oppilaitosten johtoa, kestävän kehityksen mukaista käytännön johtamista ja jokaisen opet­tajan panostusta.

Johdon merkitys on tärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamises­sa ja opettajien tukemisessa. Opettajilla pitää olla aikaa ja mandollisuuksia kehit­tää omaa osaamistaan ja muuttaa ope­tustaan kestävän kehityksen mukaisek­si. ”Ilman vastuullista ja systemaattista johtamista emme pysty saavuttamaan strategiaamme, johon on nostettu vuon­na 2020 ilmasto- ja kiertotalousteemat”, toteaa kestävän kehityksen koordinaat­tori Anu Teppo Lounais-Hämeen koulu­tuskuntayhtymästä.

Perho Liiketalousopisto kestävän kehityksen kärjessä

Perho Liiketalousopisto on yksi kestävän kehityksen pe­dagogiikan edelläkävijöistä Suomessa.

blogi: Ilmastoahdistuksesta ilmastoylpeyteen

Rehtori Juha Ojajärven mukaan Perho Liiketalouspisto kouluttaa ”kestävän kehityksen lähettiläitä”. Tavoite on kun­nianhimoinen, sillä oppilaitoksen tavoit­teena on paitsi opiskelijoiden, myös hen­kilökunnan ja sidosryhmien osaamisen kehittäminen ja toiminnan muutos.

OKKA-säätiön sertifikaatti, vastuullisuusraportin tavoitteet sekä vastuullisuutta painottavat arvot ohjaavat oppilaitoksemme toimintaa kaikilla tasoilla.

”Kaikista tärkeintä on saada kaikki mukaan arkipäiväisessä elämässään edistämään kestävän kehityksen toteutumista”, Ojajär­vi toteaa.

Perho LTOn työtä tukee kestävän kehityksen työryhmä, joka tuottaa op­pimateriaalia, työpajoja ja koulutuksia henkilöstölle ja koordinoi oppilaitoksen keke-työtä. Lounais-Hämeen koulutus­kuntayhtymässä on keke-työryhmän li­säksi 16 KEKE-vastaavaa. Oppilaitos on työstänyt osaamislupauksia kestävästä kehityksestä työelämän kanssa.

Perho Liiketalousopiston oma kaupunkipelto, Green City Farm – Perho pelto – on sta­dilaiselle oppilaitokselle ylpeyden aihe. Malmilla olevalla hehtaarin kokoisella pellolla kasvatetaan paitsi raaka-aineita opetusravintolalle, myös muille toimi-joille. Liiketoiminnan opiskelijat osallis­tuvat ensimmäisestä vuodesta lähtien mm. vuosittain järjestettäviin Sadon­korjuumarkkinoihin. Kestävä kehitys on pikkuhiljaa tulossa kaiken toiminnan normiksi ja osaksi opetuksen arkea eri oppiaineissa.

Opettajilla on ainutlaatuinen mah­dollisuus vaikuttaa opiskelijoiden maa­ilmankuvaan arjen kohtaamisissa. Opet­tajan tuella nuori voi löytää vaikutus­väylänsä. Aktiivinen toiminta ympäris­tön ja tasa-arvoisen yhteiskunnan eteen vähentää sekä opiskelijan, että myös opettajan ilmastoahdistusta.


Juttu on alunperin julkaistu SKOotteri -verkkolehdessä (s. 18–19)

Juttu on alunperin julkaistu SKOotteri -verkkolehdessä (s. 18–19) >>


 

0 0 vote
Article Rating
Subscribe
Notify of
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments