Artikkelit

#tunneruokasi feat. JUHANNUS 2020!

Carpe diem – se on kesä kerran vuodessa! Juhannuksena yö pakenee tykkänään, mitä suomalainen juhlistaa korkkaamalla pullon grillisytytysnestettä.

Mietitkö millä ekstra-hemmotella itseäsi ja lähipiiriäsi juhannuksena? Emme kysy tätä näin kesällä lämpimiksemme, vaan siksi, että meillä sattuu olemaan tässä hotti vinkki valmiina.

Ehdotamme suussa sulavaa #tunneruokasi-juhannusmenua eli sitruunalla ja Green City Farmin yrteillä maustettu grillattua siikaa Chimichurri-kastikeella ja sitruuna-balsamico-vinaigrettella heräteltyä GCF-tuoresalaattia.

Perho PROn koulutusasiantuntija Sami Rantanen, anna palaa:

Reseptit

Intro nähty. Katso seuraavaksi YouTubesta Samin #tunneruokasi-juhannusmenun ruokakohtaiset reseptit:


Oletko vannoutunut hiiligrillaaja?

Liiallinen sytytysnesteen käyttö hidastaa hiilloksen syntyä ja lopputuloksena on usein se, että grillattava ruoka laitetaan paistumaan aivan liian aikaisin. Seurauksena on epämiellyttävä sivumaku ja rankat päästöt.

Luomusti tehokkain tapa sytyttää hiilet on käyttää sytytysnesteen sijaan koivuntuohta. Jos tuohta ei ole saatavilla, hiilipussin paperi ajaa aivan hyvin saman asian. Hiluilla ei tässä pärjää.

Hiilten onnistuneen syttymisen voi varmistaa sillä, että grillistä nousee pientä savua ja hiilikasasta hehkuu käteen aavistus lämpöä; luomusti sytytetyt hiilet eivät meinaan roihua, vaan ne palavat hitaasti. Eli älä heti polta hihojasi, kyllä siellä grillissä tapahtuu, vaikkei lieskat nuolekkaan omenapuun latvaa.

Hiilloksen syntymistä voi auttaa hiilikekoon puhaltelemalla – lisähappi auttaa tulta leviämään – minkä toki jokainen takan tai puulieden käyttäjä jo tietääkin.

Grilli syttyy myös rypsiöljyllä

Jos ei ole tuohta, voi sytytyksen hoitaa rypsiöljylläkin: valele hiilille vähän öljyä, kasta vaikka hiiilisäkin paperipaloja öljyyn ja sytytä ne. Öljyinen paperi syttyy ja palaa hitaasti, mutta rypsiöljyä ei kannata laittaa hiilille liikaa. Grillaamaan ei pääse kuitenkaan alta nanosekunnin. Päin vastoin.


Herkullisen hyvää juhannusta &
erinomaisen makoisaa kesää!


 

#tunneruokasi feat. Green City Farm

Jos tarkkoja ollaan – tai vaikka lepsujakin – niin tuoreen ruoan raaka-aineet eivät tule marketin hevi-laareista. Ruoka puhtaalla pellavaisella pöytäliinalla katettuun suomalaiseen pöytään tulee puhtailta pelloilta ja järvistä.

Että siikaa olisi tarkoitus laittaa pannulle tulemaan ja tarvittaisiin vähän lisukkeita, yrttejä sun muuta!

Tällä videolla Perho PROn koulutusasiantuntija Sami Rantanen vierailee Green City Farmilla katsomassa, jos sieltä jo saisi kotiinviemisiksi vaikka perunaa, purjoa, viherminttua tai sipulia: 


Tulossa: #tunneruokasi feat. pannusiika

 

#tunneruokasi feat. Onion

Luomusipulin siemenet laitettiin itämään tänäkin vuonna valoisassa Suomen keväässä. Ennen peltoon istutusta taimet saivat neljän viikon pimennys- eli lyhytpäiväkäsittelyn.

Kesän kynnyksen yli päästyä sipulien taimet istutettiin Green City Farmin pellolle jatkamaan kasvuaan. Pellolla niistä kehittyy rauhassa mutta farmarin valvovan silmän alla ei vain sipuleita tai edes ekologisia sipuleita vaan oikein

ekologisia gourmet-sipuleita!

Green City Farm’s ecological gourmet onions and Green City Farmin personal farmer Steven Lowndes – the stage is yours:

#tunneruokasi #feelthefarm #feelthefood


That Sometimes Happens

It sometimes happens the sun gets fed up to idle conversations and hides upstairs under the lacy crocheted blanket of clouds. It fluffs the pillow and turns over as a farmer keeps on knitting a thick blanket of soil trusting radiation will fall downstairs soon and, it sets fire to the fireplace when it is time the seedlings 

to leave their cradles and move in a patch under the sun – as well as rain and wind; all shifting fellows, those get fed up to idle conversations and hide upstairs under the lacy crocheted blankets of clouds, fluff the pillows, turn over, and shed tears when seeing onions cut that sometimes happens.


 

#tunneruokasi feat. biojäte feat. maanparannus

Komposti. Siellä se elämästä syntynyt orgaaninen jäte muhii, hajoaa ja lahoaa mikrobien sekä pieneliöiden toimesta.

Kun tuhina ja kuumottelu kompostissa on ohi, lopputuloksena on elämää ylläpitävä humus. Tämä eloperäinen musta maa-aineis toimii pohjana uudelle elämälle.

Pellolta peltoon on siis tiivistetty kuvaus elämän kiertokulusta. Annetaanpa multaspesialistien – Riitan, Heidin ja Juhan – kertoa:

Lainaaja palauttaa!

Ihmisten tehtävä on elää ihmisiksi ja tukea ihmisenä osaltaan luonnon toimintaa, ekosysteemipalveluita.

Elämä ja ruoan tuotanto maapallolla saavat parhaat mahdollisuudet jatkua, kun pidämme huolta muun muassa maan elinvoimasta kierrättämällä maahan takaisin sen, minkä sieltä olemme ottaneetkin.


bonusjuttu
Kompostoimalla laitetaan ravinteet kiertoon au naturel

Green City Farmilla viljellään ekologisesti ilman luomumerkkiä – ja pitkälti ilman takavetoista Massikkaakin!

Luonnonmukaisen kaltaiseen viljelymenetelmään kuuluu kompostointi, luonnonmukaisesti tuotetut siemenet, orgaaniset lisälannoitteet ja maaperän kasvukunnosta sekä terveydestä huolehtiminen. Lisäksi huomioidaan, ettei ravinteet rehevöitä vesistöjä ja että viljelymenetelmä on ilmastoystävällinen.

 

#tunneruokasi feat. mehiläiset

Mehiläisillä on elintärkeä rooli monien hedelmäpuiden, marjojen ja viljelykasvien pölytyksessä ja sadon onnistumisessa. Pölytys lisää sadon ja siementen määrää sekä tuotteiden laatua ja ulkonäköä. Green City Farmin mehiläistarhassa myös hunajasato on taattu, mikäli urakoimaan syntyy legioonallinen työmehiläisiä.

Kevät on mehiläisten elinvoimaisinta aikaa. Kuningattarien muninta on käynnistynyt hyvin Green City Farmin mehiläispesissä. Työmehiläisiä kaivataan pitkänmatkan lennoille keräämään siitepölyä, mettä ja vettä pesän toimintaa varten ja käynnistämään hunajantuotanto. Kun vielä sääolosuhteet ovat suotuisat, odotettavissa on hyvä hunajasato runsaan viljelysadon lisäksi.

Mehiläistarhaaja Merja-Riitta Laurila kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja mehiläisten elämästä. Miten surisee kaverit?

Vastuullinen mehiläistarhaus >>

Perhon hunaja paikallistyhdistysten parhaaksi >>

#tunneruokasi #feelthefarm #feelthefood #mehiläiset #hunaja

#tunneruokasi feat. viherminttu osa 2

Viherminttu nappaa hyvin ruokien ja juomien mausteyrtiksi. Hyvä maun lisäksi sillä on ruoansulatusta edistävä vaikutus.

Vihermintun pehmeät lehdet ovat parhaimmillaan tuoreina ja hienot aromit saa esiin lehdet hienontamalla. Sillä sitten vain maustamaan juustopiiraat, lihapullat ja kastikkeet!

Kahvinkin mausteena viherminttu tarjoaa eksoottisen makukokemuksen, mutta kuuman ja kylmän teen terästeenä se kutkuttelee takuuvarmasti makuhermoja. Kokeile vaikka mintulla maustettua jääteetä aamukahvin korvikkeeksi.

Katsotaan, mitä Green City Farmin viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippolalla ja #perholainen alumni Ilias Kuntraksella on lisää kerrottavaa tästä suositusta spearmint-yrtistä:

P.S.

Miedon ja raikkaan makuinen viherminttu kasvaa Keski-Euroopassa luonnonvaraisena. Viljeltynä se kasvaa pohertaa aina pohjoisinta Suomeakin myöten.

Istutuksia voi lisätä jakamalla, mikä sujuu Puutarhan tontultakin >> ja pistokkailla, mikä on helppoa kuin Strömsössä >>


Green City Farmilla ekologisesti viljeltyjä taimia voi nyt shopata Perhoshop.fi -verkkokaupasta:

 

#tunneruokasi feat. purjo

Purjosta pulska ja mehevä pitkän kasvuvaiheen aikana!

Kolme viikkoa vanhat purjon taimet siirretään kasvihuoneessta kesäkuun alussa pellolle kasvamaan pituutta ja paksuutta. Purjo tarvitsee kasvuvaiheessa paljon vettä pulkistuakseen meheväksi kasvikseksi. Leveyttä vitamiinipitoinen sipulikasvi alkaa kasvattaa elokuussa, ja on syötävän hyvää loka-marraskuussa.

Green City Farmin oppimispellon viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola kertoo videolla purjon kasvusta:


Green City Farmilla ekologisesti viljeltyjä taimia voi nyt shopata Perhoshop.fi -verkkokaupasta:

 

#tunneruokasi feat. purjon siemenet

Purjon siementen kylväminen Green City Farmilla on käynnissä :)

#tunneruokasi feat. viljelijä ei pysähdyLuonnonmukaisia purjon siemeniä kylvetään bioturpeeseen kylvöalustalle. Kennoston pottiin keskelle laitetaan yksi siemen, jotta sillä on tilaa kasvaa. Green City Farmille valmistui keväällä kasvihuone, jossa taimet kasvavat sopivassa lämpötilassa ennen maahan istuttamista.

Purjoliemi

2 purjoa
1 porkkana
1/2 juuriselleri
1,5  l kasvislientä
maun mukaan suolaa ja valkopippuria
persiljaa

Purjot, selleri ja porkkana leikataan hyvin hienoiksi suikaleiksi ja keitetään pehmeiksi liemessä. Liemi maustetaan ja päälle ripotellaan hienonnettua persiljaa.

Sitten vain lusikka kauniiseen käteen ja maistelemaan!


 

#tunneruokasi feat. kestävä gastronomia

Kestävästi tuotetun ruoan matka asiakkaan lautaselle alkaa siemenestä jatkuen kasvualustan, kasvihuoneen, pellon sekä logistiikan kautta ravintolaan, kauppaan ja lopulta kuluttajan pöytään.

#tunneruokasi feat. kestävä gastronomia

kestavagastronomia.fi

Kestävä gastronomia on tietoisuutta valinnoista, joita tekee ruokaketjussa ja ruokajärjestelmässä. Perho Liiketalousopiston kaupunkipelto, Green City Farm, on ekosysteemiltään monipuolinen ympäristö kasvilajeineen ja eläimineen.

Luonnonmukaisessa viljelyssä pyrimme tukemaan luonnon ekosysteemipalveluita ja toimimaan luonnossa luonnon tavoin. Maaperän miljoonat mikrobit ovat pellon tärkeimpiä ekosysteemipalvelun työntekijöitä. Pellolla kasvatetaankin geeniperimältään terveitä kasveja.

Opiskelijat ja henkilöstö pääsevät pellolle tutustumaan luonnonmukaisesti tuotettuun ja laadukkaaseen ruokaan!

 

Arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä

Ei ne isot puheet vaan vaikuttavat teot. Mitäs tänään(-kin) tehtäisiin kestävän hyvää? Lajitellaan, kierrätetään – muun muassa – ja kasvetaan hiilikädenjälkeämme, kuten Arvolupauksemme lupaa!

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä Perho Liiketalousopisto

Kun esimerkiksi Perho Liiketalousopisto tuottaa hiilikädenjälkeä opiskelijoilleen, nämä pystyvät kestävän kehityksen tiedostamisen ja osaamisen myötä alentamaan omaansa sekä parhaimmassa tapauksessa myös työnantajayrityksensä hiilijalanjälkeä.

Perho Liiketalousopiston arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Rakennamme oppilaitosken arjessa kestävän kehityksen ratkaisuja tulevien ammattilaisten kanssa. Kasvatetaan yhdessä hiilikädenjälkeä 💚😊

Katso Perho Liiketalousopiston ja ARVO ry:n Arvolupaus-video ”Vastuu ympäristöstä”. Se kertoo kuinka Perho Liiketalousopistossa toteutuu etenkin lupaus pitää huolta ympäristöstä.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen – siis mihin?

  • Hiilijalanjälki on ympäristövaikutukseltaan negatiivinen. Hiilijalanjälkeä syntyy käytännössä kaikesta kulutuksesta, ja sitä mitataan sillä, missä määrin pilaamme ja saastutamme ympäristömme esimerkiksi päästöillä ja jätteillä. Se kaikkihan päätyy viime kädessä luontoon – maahan, ilmaan, järviin ja meriin sekä eläimiin – ja yhden tai useamman mutkan kautta sinne, mistä sai alkusysäyksensä: meihin ihmisiin.
  • Hiilikädenjälki on ympäristövaikutukseltaan positiivinen. Hiilikädenjälkeä saadaan aikaan esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, pienentämällä materiaalin käyttöä, tekemällä ilmastomyönteisiä raaka-ainevalintoja, kehittämällä tuotteiden kierrätettävyyttä, vähentämällä hukkamateriaalin määrää, pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja parantamalla niiden käytettävyyttä. Tästä kaikesta luonto ja muukin ympäristö kiittää!

Löydät ARVO-liiton sivuilla ke 10.3.2020 julkaistun arvolupauksemme myös täältä >>


Arvolupauksemme: ympäristön kunnioitus

ARVO ry on yhteiskunnallisten yritysten liitto. ARVO edistää arvopohjaisen ja vastuullisen liiketoiminnan menestystä Suomessa ja tukee jäseniään muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisessa ja kehittämisessä. ARVO-lupaus on ARVOn jäsenyritysten yhteinen sitoumus eettiseen toimintatapaan. Lupauksessa on viisi kohtaa: Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, Vastuullinen talous, Vastuu ympäristöstä, Avoimuus ja hyvä hallinto sekä Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä. Perho Liiketalousopisto on ARVOn jäsen.