Mirjami Lehikoinen, liiketoiminnan lehtori
mirjami.lehikoinen (at) perho.fi

Katariina Mustonen, erityis­opettaja
katariina.mustonen (at) perho.fi

”Moi, mä olen Lumi 15 v. Mä en halua joutua selittämään mun lapsille, mistä mun nimi tulee.” Nuoren kyltti ilmastolakossa (14.2.2020) veti sanattomaksi.

Vastuullisuuskasvatus on jokaisen opis­kelijan perusoikeus. Perhon pelto, Green City Farm, on paitsi kaupunkilaisten oma pelto, myös paikka käytännöläheiseen opetukseen niin ravintola- kuin matkailu- ja liiketoiminnan aloillakin.

Kestävän kehityksen opetus vaatii suurta muutosta

Lumi ei ole ainoa. Suurin osa nuorista on huolis­saan ilmastonmuutoksesta (Nuoret, media ja ilmastonrnuutos 2019), he ha­luavat oppia ja ennen kaikkea toimia. Lisäksi tutkimuksen mukaan koulua ja oppilaitoksia pidettiin luotet­tavimpana lähteenä ilmastonmuutok­sen käsittelyssä.

Samansuuntaisia tuloksia tuli myös Opetushallituksen ilmastovastuu oppi­misesta -kyselyssä (2019), jonka mukaan suurin osa nuorista pitää tärkeänä kes­tävän kehityksen oppimista. Mikä meitä estää opettamasta vastuullisuutta ja ilmastoasioita?

Tulevaisuuden KEKEK-osaajien luojat – oppilaitokset

Maapallon ja ihmiskunnan tilasta huolestuneita opettajia on paljon. Yksittäisten opettajien tekemä kestävän kehityksen työ voi tuntua helposti merkityksettömältä ja pieneltä. Vastuu on kohtuuton opettajille. Kestävän kehityksen opettaminen ja vastuullisuus-kasvatus ei saa olla sattumanvaraista tai opettajakohtaista. Jokaisella opiskeli­jalla on oikeus tietoihin ja ajattelun tai­toihin, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan, ja jota maapallomme hyvin­vointi kipeästi kaipaa.

Haasteena myös on, että opetusta on siirretty yhä enemmän työpaikoille, joissa yrityksen toimintaa usein ohjaa lyhyen aikavälin voitontavoittelu. Kes­tävä kehitys koetaan tärkeäksi, mutta sen merkitys yritysten bisnekselle ei ole vielä riittävästi konkretisoitunut käytän­nössä. Tämän vuoksi vastuullisuuskas­vatusta ei voi jättää yritysten työpaik­kaohjaajille.

Myös yritykset tarvitsevat kestä­vän kehityksen osaamista. Suuressa osaa vastuullisuus on yritysten arvois­sa, mutta se ei näy vielä riittävästi käy­tännön arjessa. Voisivatko ammatilliset ja amrnattikorkea koulujen opiskelijat tuoda yrityksiin tätä kestävän kehityk­sen käytännön osaamista? Tällöin op­pilaitoksia arvostettaisiin ajattelun uu­distajina ja ekososiaalisen sivistyksen toteuttajina. Voisiko tämä tulevaisuus-työ näkyä myös oppilaitosten rahoituk­sessa?

Toiminnan lähtökohdaksi vastuullisuuskasvatus

Vastuullisuuskasvatuksen pitää olla kaiken toiminnan lähtö­kohta. Opetus pohjautuu tutkinnon perusteisiin, joiden
kautta kestävä kehitys saadaan osaksi kaikkien oppilaitosten arkea. Tällä hetkellä ammatillisen puolen lii­ketoiminnan tutkinnon perusteet eivät huomioi kestävää kehitystä riittävästi.

Tulevan opetussuunnitelman suun­nittelutyössä opettajat ovat voimak­kaasti mukana. Suunnitteilla on yhteis­ten tutkinnonosien valinnaisiin osa-alu­eisiin lisää talousosaamista ja kestävää kehitystä. Vastuullisuusosaaminen pitää saada myös keskeisesti ammatillisiin tut­kinnonosiin. Tämän kautta osaaminen kulkeutuu myös yrityksiin.

Tarvitaan myös vastuullista johtamista

Useiden oppilaitosten arvoissa on kestävä kehitys. Mutta johdetaanko oppilaitoksia siten, että se on osana kaikkea opetusta? Opettajien paineet ovat val­tavat. Samaan aikaan pitää opettaa ope­tussuunnitelman mukaisesti ja kehittää opetusta entistä heterogeenisemmille opiskelijaryhmille. Kestävä kehitys on aiheena monille vielä vaikea, eikä aikaa ole riittävästi. Tarvitaan oppilaitosten johtoa, kestävän kehityksen mukaista käytännön johtamista ja jokaisen opet­tajan panostusta.

Johdon merkitys on tärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamises­sa ja opettajien tukemisessa. Opettajilla pitää olla aikaa ja mandollisuuksia kehit­tää omaa osaamistaan ja muuttaa ope­tustaan kestävän kehityksen mukaisek­si. ”Ilman vastuullista ja systemaattista johtamista emme pysty saavuttamaan strategiaamme, johon on nostettu vuon­na 2020 ilmasto- ja kiertotalousteemat”, toteaa kestävän kehityksen koordinaat­tori Anu Teppo Lounais-Hämeen koulu­tuskuntayhtymästä.

Perho Liiketalousopisto kestävän kehityksen kärjessä

Perho Liiketalousopisto on yksi kestävän kehityksen pe­dagogiikan edelläkävijöistä Suomessa.

Rehtori Juha Ojajärven mukaan Perho Liiketalouspisto kouluttaa ”kestävän kehityksen lähettiläitä”. Tavoite on kun­nianhimoinen, sillä oppilaitoksen tavoit­teena on paitsi opiskelijoiden, myös hen­kilökunnan ja sidosryhmien osaamisen kehittäminen ja toiminnan muutos.

OKKA-säätiön sertifikaatti, vastuullisuusraportin tavoitteet sekä vastuullisuutta painottavat arvot ohjaavat oppilaitoksemme toimintaa kaikilla tasoilla.

”Kaikista tärkeintä on saada kaikki mukaan arkipäiväisessä elämässään edistämään kestävän kehityksen toteutumista”, Ojajär­vi toteaa.

Perho LTOn työtä tukee kestävän kehityksen työryhmä, joka tuottaa op­pimateriaalia, työpajoja ja koulutuksia henkilöstölle ja koordinoi oppilaitoksen keke-työtä. Lounais-Hämeen koulutus­kuntayhtymässä on keke-työryhmän li­säksi 16 KEKE-vastaavaa. Oppilaitos on työstänyt osaamislupauksia kestävästä kehityksestä työelämän kanssa.

Perho Liiketalousopiston oma kaupunkipelto, Green City Farm – Perho pelto – on sta­dilaiselle oppilaitokselle ylpeyden aihe. Malmilla olevalla hehtaarin kokoisella pellolla kasvatetaan paitsi raaka-aineita opetusravintolalle, myös muille toimi-joille. Liiketoiminnan opiskelijat osallis­tuvat ensimmäisestä vuodesta lähtien mm. vuosittain järjestettäviin Sadon­korjuumarkkinoihin. Kestävä kehitys on pikkuhiljaa tulossa kaiken toiminnan normiksi ja osaksi opetuksen arkea eri oppiaineissa.

Opettajilla on ainutlaatuinen mah­dollisuus vaikuttaa opiskelijoiden maa­ilmankuvaan arjen kohtaamisissa. Opet­tajan tuella nuori voi löytää vaikutus­väylänsä. Aktiivinen toiminta ympäris­tön ja tasa-arvoisen yhteiskunnan eteen vähentää sekä opiskelijan, että myös opettajan ilmastoahdistusta.

Juttu on alunperin julkaistu SKOotteri -verkkolehdessä (s. 18–19) >>