Suomen kieltä pidetään suht’ neutraalina, koska siinä ei ole sukupuoliin viittaavia persoonapronomineja kuten esimerkiksi  ”she”/”he”, ”hon” /”han”, ”sie”/”er” ja ”il”/”elle”. Ammattinimikkeissä näin ei ole. Päinvastoin.

Sukupuolittuneita ammatteja on suomen kielessä yllättävän paljon  – joidenkin viitseliäiden laskelmien mukaan jopa noin 1500.

Esimerkkejä

Miehekkäitä ammattinimikkeitä ja niitä korvaavia sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja

• AMMATTIMIES – ammattilainen
• TYÖMIES – työntekijä
• APUMIES – avustaja, apulainen
• ASIAMIES– edustaja, edunvalvoja, asianhoitaja, valtuutettu
• ESIMIES – tiiminvetäjä, työnjohtaja, päällikkö, ryhmänjohtaja, lähijohtaja
• KATSASTUSMIES – katsastaja
• MITTAMIES – mittaaja
• RAKENNUSMIES – rakentaja, talonrakentaja
• ÄÄNIMIES – äänityöntekijä, ääniteknikko
• VARASTOMIES – varastonhoitaja
• TURVAMIES – henkilösuojaaja
• PALOMIES – palopelastaja
• LAKIMIES – juristi, asianajaja (asianajaja on suojattu ammattinimike: henkilön tulee kuulua Suomen asianajajaliittoon)

Voi toki ihmetellä

Miksi yksittäisille sanoille annetaan niin paljon painoarvoa?

Sinällään mitättömältä vaikuttavalla asialla on pointtinsa: ammattinimikkeet vaikuttavat muun muassa siihen, miten näemme mahdollisuutemme työelämässä.

Aina ja joka tilanteessa nimikettä ei voi kuitenkaan korvata tuosta vaan. Esimerkiksi ”asiamies” kuuluu myös laki- ja säädöskieleen, ja merenkulussa konemies >> on ammattipätevyys, jonka tilalle ei voit käyttää esimerkiksi sanaa, tuota, konehenkilö 😉

Lisää arkisia ja sukupuolettomia ammattinimikkeitä >>
Nainen, mies ja työnhaku >>

P.S.

Mielenkiintoista muuten, että viittaus miesukupuoleen ammatinhaltijana on hoitunut mies-suffiksilla kun vastaavasti naisen on edelleen tunnistaakseen emäntä-päätteestä!