Ammattilainen riittää
Suomen kieltä pidetään suht’ neutraalina, koska siinä ei ole sukupuoliin viittaavia persoonapronomineja kuten esimerkiksi ”she”/”he”, ”hon” /”han”, ”sie”/”er” ja ”il”/”elle”. Ammattinimikkeissä näin ei ole. Päinvastoin.
Sukupuolittuneita ammatteja on suomen kielessä yllättävän paljon – joidenkin viitseliäiden laskelmien mukaan jopa noin 1500.
Esimerkkejä
Miehekkäitä ammattinimikkeitä ja niitä korvaavia sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja
- AMMATTIMIES – ammattilainen
- TYÖMIES – työntekijä
- APUMIES – avustaja, apulainen
- ASIAMIES– edustaja, edunvalvoja, asianhoitaja, valtuutettu
- ESIMIES – tiiminvetäjä, työnjohtaja, päällikkö, ryhmänjohtaja, lähijohtaja
- KATSASTUSMIES – katsastaja
- MITTAMIES – mittaaja
- RAKENNUSMIES – rakentaja, talonrakentaja
- ÄÄNIMIES – äänityöntekijä, ääniteknikko
- VARASTOMIES – varastonhoitaja
- TURVAMIES – henkilösuojaaja
- PALOMIES – palopelastaja
- LAKIMIES – juristi, asianajaja (asianajaja on suojattu ammattinimike: henkilön tulee kuulua Suomen asianajajaliittoon)
Voi toki ihmetellä
Miksi yksittäisille sanoille annetaan niin paljon painoarvoa?
Sinällään mitättömältä vaikuttavalla asialla on pointtinsa: ammattinimikkeet vaikuttavat muun muassa siihen, miten näemme mahdollisuutemme työelämässä.
Aina ja joka tilanteessa nimikettä ei voi kuitenkaan korvata tuosta vaan. Esimerkiksi ”asiamies” kuuluu myös laki- ja säädöskieleen, ja merenkulussa konemies >> on ammattipätevyys, jonka tilalle ei voit käyttää esimerkiksi sanaa, tuota, konehenkilö 😉
Lisää arkisia ja sukupuolettomia ammattinimikkeitä >>
Nainen, mies ja työnhaku >>
P.S.
Mielenkiintoista muuten, että viittaus miesukupuoleen ammatinhaltijana on hoitunut mies-suffiksilla kun vastaavasti naisen on edelleen tunnistaakseen emäntä-päätteestä!
