Artikkelit

Viikon 6 Yksittäistapaus

/0 Comments/in /by

Näyttelijävieraita kävi kylässä ja keskustelemassa asioista pe 7.2.2020 Perho Liiketalousopistossa.

Viikon 6 Yksittäistapaus

Ylen yhdentoista lyhytelokuvan Yksittäistapaus-vaikuttavuuskampanjan koulukiertue saapui Perho Liiketalousopiston Malmin kampukselle, missä leffasarjassa mukana olleita näyttelijöitä pisti perholaisen liiketoiminnan opiskelijoiden KT19LT-, PM190A-, PM19C- ja PM19-ryhmistä kanssa pystyyn keskustelusession.

Sarjan ”Pysäkki” -leffan Pinja Sanaksenahon (tubettaja #pinkkupinsku), Veikko Aalsten ja Joel Hirvosen sekä Tuffi Filmsin Roosa Tikanojan kanssa juteltiin vähän niitä näitäkin, mutta kyllä pihvinä oli puida, mitä on seksuaalinenhäirintä.

Viikon 6 Yksittäistapaus

Yksittäistapaus on 15 ohjaajan ja 13 käsikirjoittajan yhteisteos naisista vallankäytön kohteena. Ja mikä hienoa, se ei ole tyytynyt pyörimään vain siellä eetterissä, vaan on lähtenyt rundille in real life.

Pysäkki ja sarjan muut itsemääräämisoikeutta ja toisen reviirille tunkemista käsittelevät upeat ja ajatuksia herättävät lyhytelokuvat löydät Yle Areenasta:

Yle Areena: Yksittäistapaus

Viikon 6 Yksittäistapaus – lisätiedot

Mirjami Lehikoinen, lehtori
040 714 4293
mirjami.lehikoinen (at) perho.fi

Viikon 6 Yksittäistapaus

Yle Areena: Yksittäistapaus – sen minkä näkee voi muuttaa

Ammattilainen riittää

/0 Comments/in /by

Suomen kieltä pidetään suht’ neutraalina, koska siinä ei ole sukupuoliin viittaavia persoonapronomineja kuten esimerkiksi  ”she”/”he”, ”hon” /”han”, ”sie”/”er” ja ”il”/”elle”. Ammattinimikkeissä näin ei ole. Päinvastoin.

Ammattilainen riittää

Sukupuolittuneita ammatteja on suomen kielessä yllättävän paljon  – joidenkin viitseliäiden laskelmien mukaan jopa noin 1500.

Esimerkkejä

Miehekkäitä ammattinimikkeitä ja niitä korvaavia sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja

  • AMMATTIMIES – ammattilainen
  • TYÖMIES – työntekijä
  • APUMIES – avustaja, apulainen
  • ASIAMIES– edustaja, edunvalvoja, asianhoitaja, valtuutettu
  • ESIMIES – tiiminvetäjä, työnjohtaja, päällikkö, ryhmänjohtaja, lähijohtaja
  • KATSASTUSMIES – katsastaja
  • MITTAMIES – mittaaja
  • RAKENNUSMIES – rakentaja, talonrakentaja
  • ÄÄNIMIES – äänityöntekijä, ääniteknikko
  • VARASTOMIES – varastonhoitaja
  • TURVAMIES – henkilösuojaaja
  • PALOMIES – palopelastaja
  • LAKIMIES – juristi, asianajaja (asianajaja on suojattu ammattinimike: henkilön tulee kuulua Suomen asianajajaliittoon)

Voi toki ihmetellä

Miksi yksittäisille sanoille annetaan niin paljon painoarvoa?

Sinällään mitättömältä vaikuttavalla asialla on pointtinsa: ammattinimikkeet vaikuttavat muun muassa siihen, miten näemme mahdollisuutemme työelämässä.

Aina ja joka tilanteessa nimikettä ei voi kuitenkaan korvata tuosta vaan. Esimerkiksi ”asiamies” kuuluu myös laki- ja säädöskieleen, ja merenkulussa konemies >> on ammattipätevyys, jonka tilalle ei voit käyttää esimerkiksi sanaa, tuota, konehenkilö 😉

Lisää arkisia ja sukupuolettomia ammattinimikkeitä >>
Nainen, mies ja työnhaku >>

P.S.

Mielenkiintoista muuten, että viittaus miesukupuoleen ammatinhaltijana on hoitunut mies-suffiksilla kun vastaavasti naisen on edelleen tunnistaakseen emäntä-päätteestä!

Alkuperäinen juttu: yle.fi

 

Nainen, mies ja työnhaku

/in /by

Vaikuttaako tapaan hakea töitä se, sattuuko olemaan nainen vai mies?

Samasta puusta veistettyjä näytimme olevan ainakin työelämän somekanava LinkedInin naisnäkökulmasta tekemässä selvityksessä siltä osin, miten avoimia olemme uusille työmahdollisuuksille. Muuten tyyleissä on eroja – ainakin vuonna 2018.

Nainen, mies ja työnhaku

Mies jo kloussaa, kun nainen vielä miettii…

Nainen vs. mies

Työmahdollisuuksiaan nainen ja mies tutkivat siis yhtäläiseen tapaan, mutta sekä itse työnhaku että yritysten tapa rekrytoida eivät enää kulkeneet samassa linjassa. Eroavuuksia alkoi syntyä varsinkin siinä vaiheessa, kun oli toiminnan aika.

Jotta nainen hakisi työpaikkaa, hänen täytyy mielestään täyttää 100 % työpaikkakuvauksessa vaadituista kriteereistä. Miehen mielestä hän [mies] on aivan ässä hakijaksi, jos hän täyttää 60 % vaadituista kriteereistä.

Mieheen verrattuna nainen pyytää 26 % epätodennäköisemmin suosituksia hakemuksensa tueksi.

Naiselle on huomattavasti miestä tärkeämpää tietää, kuinka paljon palkkaa työpaikassa tarjotaan. (LinkedInin tulkinta tästä on, että naisille voi olla tärkeämpää tietää, että yritys toimii läpinäkyvästi ja rekrytoi sukupuolineutraalisti.)

Yritys vs. mies/nainen

Miten rekrytoija reagoi nais- ja mieshakijaan?

Kun rekrytoija etsii ehdokkaiden, tässä tutkimuksessa LinkedInissä esillä olevia profiileja, se klikkaa auki haussa esiin nousevan naisen profiilin 13 % harvemmin kuin miehen profiilin. Se myös laittaa viestin naiselle 3 % epätodennäköisemmin.

Kun rekrytoija sitten avaa naisen profiilin, se huomaa naisen olevan aivan yhtä pätevä kuin mieskin!

Kumpi saa työpaikan?

Vähän kuin paradoksina: loppupeleissä nainen saa hakemansa työpaikan 16 % miestä todennäköisemmin.

Tai ei sittenkään mikään paradoksi.

LinkedInin mukaan tämä voi johtua näet siitä, että nainen hakee yleensä vain työpaikkaa, johon kokee olevansa erittäin pätevä, se 100 prosenttinen match. Silloin se usein onkin Match – tai jopa ÜberMatch: rekrytoija saa pätevämmän tekijän kuin mitä ehkä oli etsinytkään.

LinkedIn | Talent Solutions: Gender Insights Report