Koulutusjohtaminen on ajassa elävää toimintaa

Katriina ”Kati” Klén, koulutusalajohtaja, liiketoiminta
katriina.klen (at) perho.fi

Hetki sitten minulle suotiin ilo ja mahdollisuus osallistua sotilasvala- ja vakuutustilaisuuteen virtuaalisesti etäyhteyksin, kun poikani valatilaisuuteen paikan päälle pääsy oli läheisiltä kielletty.


Perho Liiketalousopiston arvot: PALVELEVA INNOSTAVA VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ

Havahduin, kuinka paljon merkityksellisiä tilanteita ja elämän suuria tapahtumia olemme joutuneet järjestämään koronapoikkeusaikana etäyhteyksin. Emme saa tilaisuutta onnitella, halata emmekä havainnoida tunnelmaa kasvokkain.

Viimeistään sotilasvalan kohdassa, jossa tulevia jääkäreitä opastettiin esimiesaseman vaatimuksiin, totesin tämän poikkeustilan kattavan kaikki elämän osa-alueet, myös koulutusjohtamisen ja esimiestyön. Nuorille miehille muistutettiin, että esimiesasemassa toimiessaan, heidän on oltava oikeudenmukaisia alaisiaan kohtaan, vaalittava heidän hyvinvointiaan, hankittava tietoja heidän toiveistaan, toimittava heidän ohjaajinaan sekä omasta puolesta oltava heille hyvänä esimerkkinä. Nämä periaatteet noudattavat erinomaisesti kaiken esimiestyön perusolettamuksia, jonka päälle monet johtamisopit voivat tuoda tilanteen mukaan lisävivahteita ja ammattimaista otetta niin henkilöiden kuin asioidenkin johtamiseen. Tämä kaikki on ollut välttämätöntä toteuttaa viimeisten kuukausien ajan myös etäyhteyksien varassa digitaalisessa toimintaympäristössä.

Koulutusjohtaminen on ajassa elävää toimintaa. Koronapoikkeusajan vaatimukset eivät ole kiertäneet oppilaitosten johtoa, vaan toiminnan mahdollistaminen etäyhteyksin haastaa meitä monella tapaa. Koska itse tilanteen syyhyn emme voi vaikuttaa, voimme vaikuttaa osaltamme siihen suhtautumiseen ja tilanteen hallintaan. Tässä kokonaisuudessa on hyvä pysähtyä tarkastelemaan johtamista digitaalisessa toimintaympäristössä. Koulutusjohtamisen alueella poikkeuksellinen tilanne kaikessa haasteellisuudessaan on ennen kaikkea mahdollisuus.

Ilokseni valtakunnallisesti on käynnistymässä laajamittainen selvitys koulutusjohtamisesta, jonka toteuttavat Kuntaliitto, Sivistystyönantajat ja Opetushallitus yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kyselytutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, minkälainen on suomalaisten kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajien esimiesidentiteetti muuttuvassa toimintaympäristössä ja minkälaista tukea johtamisosaamisen kehittämiseen tarvitaan. Samalla kootaan näkemyksiä johtamisesta ja mahdollisuuksista toimia esimiehenä ja johtajana. Selvityksessä pureudutaan koettuun tuen tarpeeseen sekä näkemyksiin esimiesuramahdollisuuksista ja muutoksen johtamisesta. Lisäksi selvitetään ajankohtaisena aiheena kokemuksia etätyön johtamisesta. Selvitys tulee todella osuvaan aikaan ja mahdollistaa koulutuksenjärjestäjille saatavan tiedon hyödyntämisen omien johtamisen käytänteiden suunnittelemisessa ja jalkauttamisessa.

Toteutimme koronakevään toiminnan osalta pienimuotoisen selvityksen omassa organisaatiossamme, jossa tarkastelimme teemoina johtamista, viestintää ja esimiestyötä. Selvityksessä saimme konkreettista tietoa työskentelyvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta sekä miten innovatiivinen työote näkyi omassa toiminnassa. Kysely toteutettiin niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin ja osa kyselystä oli suunnattu vain esimiesten näkemysten selvittämiseen.

Tuloksissa korostuivat osin jo ennakoltakin odotetut teemat työvälineistä aina yhteisöllisyyden merkitykseen. Positiivisia tuloksia saatiin esimerkiksi uusien työtapojen käyttöönottamisen osalta. Vastaajista merkittävä osa koki oppineensa etätyöskentelyn aikana hyödyntämään joko uusia tai uudella tavalla olemassa olevia työtapoja. Esimiesten näkemyksissä korostuivat erilaiset yhteydenpidon tavat ja esiin nousi monia hyvinvoinnin vaalimiseen ja työskentelyrytmiin liittyviä havaintoja. Tavoitteenamme oli selvittää innovatiivisen työotteen vahvistumista etätyöskentelyn myötä.

Toisena merkittävänä havaintona selvityksessä nousi esiin vuorovaikutuksen tapoihin ja määrään liittyvät haasteet. Suurin yksittäinen havainto liittyikin juuri formaalin ja epäformaalin viestinnän teemaan. Vastauksista huokui tarve jakaa arjen yksittäisiä pieniä tai suurempia asioita kollegan kanssa epävirallisesti ”kahvipöytäkeskusteluissa”. Mediassa ja yhteistyöverkostoissa on tuotu esiin lukemattomia loistavia esimerkkejä, miten eri organisaatiot ja työyhteisöt ovat ratkaisseet yhteisöllisyyden ja epäformaalin yhteydenpidon haasteita.

Myös formaalin viestinnän merkitystä korostettiin ja tuotiin esiin näkemystä, että tehokkaat kokouskäytännöt oli helpompi toteuttaa digitaalisessa toimintaympäristössä.

Kun keskustellaan voimakkaasti eteenpäin suuntaavasta digitaalisesta transformaatiosta koulutussektorilla, on keskustelussa muistettava jatkuvasti ylläpitää näkemystä teknologisen mahdollistamisen lisäksi hyvinvoinnin vaalimisesta ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Lisäksi yhdessä oppiminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää myös kaikissa digitaalisen toimintaympäristön muodoissa. Tämä on innostava haaste myös johtamisen näkökulmasta. On tärkeää selvittää, miten digitaalinen toimintaympäristö vaikuttaa koulutusjohtamisen käytänteisiin. Olen mielenkiinnolla mukana tekemässä teemaan liittyvää työtä niin hankkeissa kuin tutkimuksellisessa yhteistyössä.

Syksy on jo pitkällä ja merkityksellinen matkamme koulutusjohtamisessa jatkuu koronatilanteen hallinnan parissa. Voimia ja terveyttä jokaiseen päivään jokaiselle!


Perho Liiketalousopiston ”hype-kehitysaskeleita”

Perho Liiketalousopiston ”hype-kehitysaskeleita”

Perho Liiketalousopiston tavoitteena on olla tunnettu innostavasta ammattipedagogiikasta ja siitä, että uudistamme rohkeasti toimintatapojamme.

Meille on tärkeää, että Perho Liiketalousopisto muodostaa hyvinvoivan ja turvallisen opiskelu- ja työyhteisön, jossa yhteisöllisyys ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin on enempi luonteva sääntö kuin poikkeus. Vahvistaaksemme esimerkiksi henkilöstömme yhteisöllisyyttä ja sitoutumista yhteisiin päämääriin, teemme jatkuvaa työtä parantaaksemme päivittäisen toimintamme läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta. Olemme muun muassa uudistaneet henkilöstön intranettiä ja kokouskäytän­teitä entistä aktivoivampaan ja vuorovaikutteisempaan suuntaan.

Myös sujuvan ja vuorovaikutteisen esimiestyöhön tueksi kehitämme koko ajan uusia työkaluja. Olemme mukana Johtamisella pedagogista hyvinvointia -hankkeessa, jossa tavoitteena on vahvistaa johtamisosaamista pedagogisen hyvinvoinnin tuottamisen näkökulmasta, kehittää ohjauksen ja oppimisen johtamistaitoja opettajien toiminnassa sekä sitouttaa asiakkaita ja kumppaneita ammatillisen koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

 

0 0 vote
Article Rating
Subscribe
Notify of
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments