Kokki palasi takaisin Perhoon

Opiskelija- ja uratarinat – kokemuksia

Kuka #perholainen kokki

Lemmikki, 37 v
ylioppilas, kokki, leipuri-kondiittori
luonnonhelmassa liikkuminen, lenkkeily, hyvän päivän urheilija, metsästäjän kisälli

Mitä nyt, LEMMIKKI?

Mielessäni muhi vuosia ajatus paluusta takaisin kokiksi juurilleni Perhoon. Helmikuussa 2020 kokkiolympialaisista Saksasta palattuani tuntui niskahiuksia kutittelevan uudet tuulet – työpaikka ravintola Perhossa.

Nuorten kanssa olen ollut tekemisissä ennenkin. Ohjasin vuoden Järvenpään Keudassa leipuri-kondiittoriksi opiskelevia. Pidin hurjasti nuorten ohjaamisesta, mutta jos olisin silloin jättäytynyt opetushommiin, olisin ravintola-alan työelämässä saavuttamieni huippuhetkien kokemuksia köyhempi.

Eväitä nuorten ohjaamiseen olen saanut 7- ja 13-vuotiailta pojiltani, joiden syksyyn kuului hektistä hulinaa, kun on vaihdettu päiväkodista alakouluun ja alakoulusta yläkouluun. Poikieni ilot, harmitukset ja alati vaihtuvien pulmiensa ratkaisussa auttaminen on paljastanut herkkää nuorten ajatusmaailmaa. Kotona ilmassa leijaillut mielipaha ja uhma on rauhoitettu rakkaudellisella myötäelämisellä ja siirtymisellä maaseudun rauhaan sekä luonnossa liikkumisen riemuihin.

Metsä ja ylipäätään luonto eläimineen ovat myös minulle tärkeä levähdyspaikka. Pitkäaikainen haaveeni nro 2 toteutui, kun muutimme miesystäväni ja poikieni kanssa maaseudulle tarkoituksenamme elää mahdollisimman omavaraisesti puhtaan ruoan äärellä. Maalta kotoisin oleva miesystäväni on intohimoinen metsästäjä, jonka mukana olen seurannut riistan kaatoa ja saanut oppia ruhon paloittelussa. Yhtäkään eläintä en ole ampunut, saati asetta luvatta käsitellyt, mutta aikomukseni on hankkia metsästyskortti ja seuraavaksi ampuma-aseenkantolupa.

Miten/miksi hakeuduit opiskelemaan Perho Liiketalousopistoon?

Olin tunnollinen opiskelija Sibelius-lukiossa. Minusta piti tulla tanssija. Sitten lukioaikoihin televisiossa alkoi näkyä kokkiohjelmia ja ajattelin – tuo on SIISTII. Monet kerrat kokkailin äidin kanssa ja pyöräyttelin ruokien tekemisen lomassa piruetteja. Äitini minua kannusti hakemaan ravintola-alan opintojen pariin.

Ruotsin yo-kirjoituksissa jätin yhteenvedon kirjoittamisen kesken, kun piti liitää tuli takapuolen alla etukäteen sovittuun koevuoroon keittiömestari Hans Välimäen kuuluisaan Chez Dominique -ravintolaan Rikhardinkadulle. Kirjoituksissa riskinotto kannatti, sain harjoittelupaikan Chez Dominiquesta, ja ruotsin kielen arvosanaksi tuli kahta pistettä vaille eximia cum laude approbatur.

Hans Välimäen kahden Michelin tähden huippuravintolassa harjoittelin kaksi vuotta ja samalla opiskelin Perhossa yo-pohjaista ravintola- ja catering-alan perustutkintoa. Hansin ravintolassa aloittelevan kokin ei tarvinnut hellan ääressä osata hienoja ammattikokin temppuja, vaan alkuun työvälineiksi riittivät ahkeruus ja koko sydämestään antautuminen ruokien tekemiseen. Perhosta valmistuin yo-kokiksi 2004.

Stoorisi

Fazerilla eri tehtävissä hujahti ensimmäiset kymmenen vuotta. Fazer Leipomoiden Lähileipomo liiketoiminnalla työskentelin esimiehenä viisi vuotta. Fazer alkoi tuoda yön yli levänneitä leipiä kauppoihin – taikina torkkui yön yli ja aamulla leivät paistettiin. Keravan Lähileipomon esimiehenä opin kuinka yrityksen liiketoiminta rullaa, miten henkilöstöä johdetaan, laaditaan kalenterivuodelle budjetti ja henkilöstölle työvuorot.

Keravan Lähileipomosta siirryin Fazer Ravintoloille, kun kokkaaminen alkoi yllättäen houkuttaa. Vaaralaan avattiin uusi vierailukeskus, joka on samalla näyttely, missä opas esittelee asiakkaille ja kävijöille Vaaralan tehtaan toimintaa ja Fazerin yli vuosisataista historiaa ja liiketoimintoja.

Samassa tehdasrakennuksessa on Fazer Cafe ja sen toisella laidalla kokouskeskus, jonne valmistimme tiimini kanssa kahden hengen kokous- ja edustuslounaita sekä tarjottavia suurempiinkin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Edustuslounaiden ja menujen suunnittelussa ja valmistuksessa sain käyttää täydellä teholla rokkikokki Lemmikin luovuutta ja omaa käsialaani.

Olin kiitollinen ja innoissani, kun minut valittiin Fazerin kokkimaajoukkue Culinary Team Finlandin jäsenenksi. Joukkueen toisella kaudella osallistuimme World Cupin MM-kisoihin Luxemburgissa. Laaja ruokalajien kokonaisuus piti MM-kilpailujen catering-sarjassa valmistaa viidessä tunnissa: keitto, salaattipöytä, liha-, kala- ja kasvisruoka sekä jälkiruoka. Serviisille ja siivoukselle jäi aikaa kaksi ja puoli tuntia. Hyvin se meni, olimme tyytyväisiä hopeasijaan.

Culinary Team Finlandin kolmannen harjoittelu- ja kisakauden päätti Culinary Olympics -kilpailusta Stuttgartista 2020 myös saatu hopea. Muutos kokkiolympialaisten kilpailun säännöissä vaihdatti keiton tilalle cocktailpalat ja muhkean salaattipöydän sijaan olympialaisten menun salaatti koottiin annokseksi juomalasin kokoiseen tarjoiluastiaan.

Niin se vaan on, ammatillista osaamistani on lisännyt intensiivinen kilpailuihin harjoittelu ja hien täyttämät tunnit kokkiveitsi kädessä keittiössä.

Toivon jakaneeni ohjaavana vuoromestarina perholaisille opiskelijoille vuosien ravintola-alan työkokemukseen pohjautuvaa osaamistani, kun he siirtyvät opintojensa jälkeen ajantasaisesti koulutettuina ja tykkeinä kokkeina ravintoloiden ammattikeittiöihin.