Artikkelit

Merkonomi monta rautaa tulessa

Opiskelija- ja uratarinat

Kuka #perholainen merkonomi

Azad Mohammed
helsinkiläinen merkonomi
liiketoiminnan opinnot työvaltaisessa toteutuksena

Azadin motto: ”Älä anna pelkosi päättää tulevaisuuttasi.”

Mitä nyt, AZAD?

Valmistuin 2021 Perho Liiketalousopistosta merkonomiksi (peruskoulupohjainen liiketoiminnan perustutkinto). Jatkan töissä Intersportissa >> joka oli kouluaikana yksi työelämässäoppimispaikoistani. Tein myös kaikki tutkinnon näytöt Mikonkadun ja Triplan Intersporteissa.

Miksi/miten hakeuduit opiskelemaan Perho Liiketalousopistoon?

Voisi ehkä sanoa, että perhesyistä! Perheelläni on ollut kenkä- ja elintarvikekauppoja, joissa opin asiakaspalvelua. Liiketoiminta ja yrittäjyys kiinnostavat minua.

Perho Liiketalousopistossa oli mahdollista suorittaa liiketoiminnan opinnot myös työvaltaisessa toteutuksessa, semmoisessa 3 plus 2 -mallissa. Kolme päivää viikossa koulua ja kaksi päivää työpaikalla oppimassa, mikä kuulosti hyvältä – ja olikin sitä.

Mistä opinnoista olet eniten pitänyt?

Aikalailla kaikesta, muun muassa kielistä. Olen oppinut täällä paljon hyviä asioita ja opet oli aina valmiita auttamaan. Kurdistanissa opettajat olivat kuin äiti ja isä ja heitä kunnioitettiin. Kuunnelkaa, mitä opet sanoo!

Paras muistosi Perho Liiketalousopistossa?

Hyvä yhteishenki ja minulla vauhti päällä. Opin koko ajan uutta koulussa, töissä ja vapaa-ajalla. Tykkäsin opiskelusta ja valintojen vapaudesta.

Opiskelun ohella olin mukana oppilaskunnan toiminnassa ja kansainvälisessä Taste Europe on the GO! -liikkuvuushankkeessa. Opiskelin myös valinnaista venäjää ja espanjaa, ja vapaa-ajalla ylläpidin Facebook-sivua ”Suomea kurdeille”.

Stoorisi

Kun tulin Suomeen pakolaisena, minulla oli takana koulua seitsemän vuotta Kurdistanissa, mutta ei todistusta. Eiran peruskoulussa sitten opiskelin kaksi vuotta ja hain 2018 Perho Liiketalousopistoon, jonka tulohaastattelussa kirjoitin:

”Minä olen tullut vuonna 2015 Suomeen pakolaisena, koska minun olin pakko. Haluaisin aloittaa Suomessa uuden elämän ja myös auttaa ihmisiä. Toivoisin, että valmistuisin tästä koulusta ja saisin päättötodistuksen, jotta voisin päästä töihin.”

Ai juu vielä: jo ennen Suomeen tuloa pelasin aktiivisesti jalkapalloa. Pelaaminen jatkuu nyt FC Kontu kolmosessa.

Tulevaisuus näyttää hyvältä!

Merkonomi monta rautaa tulessa – lisätiedot

Minna Luikku, lehtori, viestintä, taide ja kulttuuri
040 714 4266
minna.luikku (at) perho.fi

Opiskelija- ja uratarina-arkisto >>

 

Kokki metsäistä taustaa vasten

Kokki palasi takaisin Perhoon

Opiskelija- ja uratarinat

Kuka #perholainen kokki
Lemmikki, 37 v
helsinkiläinen vuoromestari, ylioppilas, kokki, leipuri-kondiittori
luonnonhelmassa liikkuminen, lenkkeily, hyvän päivän urheilija, metsästäjän kisälli

Kokki metsäistä taustaa vasten

Mitä nyt, LEMMIKKI?

Mielessäni muhi vuosia ajatus paluusta takaisin kokiksi juurilleni Perhoon. Helmikuussa 2020 kokkiolympialaisista Saksasta palattuani tuntui niskahiuksia kutittelevan uudet tuulet. Hengähdin kisojen jälkeen hetken ja lähetin työhakemukseni opetusravintola Perhon ravintolapäällikölle. Pääsin takaisin juurilleni ja nyt ohjaan kokkiopiskelijoita ravintola Perhossa.

Nuorten kanssa olen ollut tekemisissä ennenkin. Ohjasin vuoden Järvenpään Keudassa leipuri-kondiittoriksi opiskelevia. Pidin hurjasti nuorten ohjaamisesta, mutta jos olisin silloin jättäytynyt opetushommiin, olisin ravintola-alan työelämässä saavuttamieni huippuhetkien kokemuksia köyhempi.

Eväitä nuorten ohjaamiseen saan 7- ja 13-vuotiailta pojiltani, joiden syksy on ollut yhtä hektistä hulinaa, kun on vaihdettu päiväkodista alakouluun ja alakoulusta yläkouluun. Poikieni ilot, harmitukset ja alati vaihtuvien pulmiensa ratkaisussa auttaminen on paljastanut herkkää nuorten ajatusmaailmaa. Kotona ilmassa leijaillut mielipaha ja uhma on rauhoitettu rakkaudellisella myötäelämisellä ja siirtymisellä maaseudun rauhaan sekä luonnossa liikkumisen riemuihin.

Metsä ja ylipäätään luonto eläimineen ovat myös minulle tärkeä levähdyspaikka. Haaveilen muutosta miesystäväni ja poikieni kanssa maaseudulle mahdollisimman omavaraiseen talouteen puhtaan ruoan äärelle. Maalta kotoisin oleva miesystäväni on intohimoinen metsästäjä, jonka mukana olen seurannut riistan kaatoa ja saanut oppia ruhon paloittelussa. Yhtäkään eläintä en ole ampunut, saati asetta luvatta käsitellyt, mutta aikomukseni on hankkia metsästyskortti ja seuraavaksi ampuma-aseenkantolupa.

Miten/miksi hakeuduit opiskelemaan Perho Liiketalousopistoon?

Olin tunnollinen opiskelija Sibelius-lukiossa. Minusta piti tulla tanssija. Sitten lukioaikoihin televisiossa alkoi näkyä kokkiohjelmia ja ajattelin – tuo on SIISTII. Monet kerrat kokkailin äidin kanssa ja pyöräyttelin ruokien tekemisen lomassa piruetteja. Äiti minua kannusti hakemaan ravintola-alan opintojen pariin.

Ruotsin yo-kirjoituksissa jätin yhteenvedon kirjoittamisen kesken, kun piti liitää tuli takapuolen alla etukäteen sovittuun koevuoroon keittiömestari Hans Välimäen kuuluisaan Chez Dominique -ravintolaan Rikhardinkadulle. Kirjoituksissa riskinotto kannatti, sain harjoittelupaikan Chez Dominiquesta, ja ruotsin kielen arvosanaksi tuli kahta pistettä vaille eximia cum laude approbatur.

Hans Välimäen kahden Michelin tähden huippuravintolassa harjoittelin kaksi vuotta ja samalla opiskelin Perhossa yo-pohjaista ravintola- ja catering-alan perustutkintoa. Hansin ravintolassa aloittelevan kokin ei tarvinnut hellan ääressä osata hienoja ammattikokin temppuja, vaan alkuun työvälineiksi riittivät ahkeruus ja koko sydämestään antautuminen ruokien tekemiseen. Perhosta valmistuin yo-kokiksi 2004.

Stoorisi

Fazerilla eri tehtävissä hujahti ensimmäiset kymmenen vuotta. Fazer Leipomoiden Lähileipomo liiketoiminnalla työskentelin esimiehenä viisi vuotta. Fazer alkoi tuoda yön yli levänneitä leipiä kauppoihin – taikina torkkui yön yli ja aamulla leivät paistettiin. Keravan Lähileipomon esimiehenä opin kuinka yrityksen liiketoiminta rullaa, miten henkilöstöä johdetaan, laaditaan kalenterivuodelle budjetti ja henkilöstölle työvuorot.

Keravan Lähileipomosta siirryin Fazer Ravintoloille, kun kokkaaminen alkoi yllättäen houkuttaa. Vaaralaan avattiin uusi vierailukeskus, joka on samalla näyttely, missä opas esittelee asiakkaille ja kävijöille Vaaralan tehtaan toimintaa ja Fazerin yli vuosisataista historiaa ja liiketoimintoja.

Samassa tehdasrakennuksessa on Fazer Cafe ja sen toisella laidalla kokouskeskus, jonne valmistimme tiimini kanssa kahden hengen kokous- ja edustuslounaita sekä tarjottavia suurempiinkin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Edustuslounaiden ja menujen suunnittelussa ja valmistuksessa sain käyttää täydellä teholla rokkikokki Lemmikin luovuutta ja omaa käsialaani.

Olin kiitollinen ja innoissani, kun minut valittiin Fazerin kokkimaajoukkue Culinary Team Finlandin jäsenenksi. Joukkueen toisella kaudella osallistuimme World Cupin MM-kisoihin Luxemburgissa. Laaja ruokalajien kokonaisuus piti MM-kilpailujen catering-sarjassa valmistaa viidessä tunnissa: keitto, salaattipöytä, liha-, kala- ja kasvisruoka sekä jälkiruoka. Serviisille ja siivoukselle jäi aikaa kaksi ja puoli tuntia. Hyvin se meni, olimme tyytyväisiä hopeasijaan.

Culinary Team Finlandin kolmannen harjoittelu- ja kisakauden päätti Culinary Olympics -kilpailusta Stuttgartista 2020 myös saatu hopea. Muutos kokkiolympialaisten kilpailun säännöissä vaihdatti keiton tilalle cocktailpalat ja muhkean salaattipöydän sijaan olympialaisten menun salaatti koottiin annokseksi juomalasin kokoiseen tarjoiluastiaan.

Niin se vaan on, ammatillista osaamistani on lisännyt intensiivinen kilpailuihin harjoittelu ja hien täyttämät tunnit kokkiveitsi kädessä keittiössä.

Haluan omasta puolestani jakaa perholaisille opiskelijoille vuosien ravintola-alan työkokemukseen pohjautuvaa osaamistani, jotta he siirtyvät opintojensa jälkeen ajantasaisesti koulutettuina ja tykkeinä kokkeina ravintoloiden ammattikeittiöihin.

Kokki palasi takaisin Perhoon – LISÄTIEDOT

Markku Häiväläinen, ravintolapäällikkö
Ravintola Perho
040 773 0372
markku.haivalainen (at) perho.fi

Opiskelija- ja uratarina-arkisto >>

Tarjoilijaopiskelija baariympäristössä Perho Liiketalousopisto

Tarjoilija on POP

Opiskelija- ja uratarinat

Kuka #perholainen tarjoilija
Onerva, 18 v
espoolainen ravintola- ja catering-alan opiskelija, tarjoilija
cosplay, lukeminen, partio

Tarjoilijaopiskelija baariympäristössä Perho Liiketalousopisto

Mitä nyt, ONERVA?

Opiskelen ravintola- ja catering-alan perustutkintoa kaksoistutkintona (kokki + lukio). Kiirettä on ollut, kun valmistauduin ylioppilaskirjoituksiin ja samaan aikaan treenaan ravintola-alan kilpailuihin. Tähtäimessäni ovat Taitaja-semifinaalit 2021 tammikuussa ja ravintola-alan ammattitaidon SM-kilpailut keväällä.

Miten/miksi hakeuduit opiskelemaan Perho Liiketalousopistoon?

Aikomuksenani oli mennä peruskoulusta suoraan lukioon. Kotitalousopettaja toi meidät 8. luokalla tutustumaan ravintola-alan koulutukseen Perho Liiketalousopiston Töölön kampukselle. Tunsin oloni erittäin mukavaksi  – ja sain syödäkseni hyvää ruokaa! Ravintola-ala tuntui heti omalta. Tähän ehkä vaikutti myös selvästi aistittava erityinen yhteenkuuluvuus opiskelijoiden ja henkilöstön kesken, jolle tiedän nyt sanankin: perholaisuus.

Stoorisi

Tarjoilijan työssä on sitä tietynlaista 40-luvun tyylikkyyttä. Sitten kokin opintojen aikana hoksasin pitäväni enemmän asiakaspalvelusta. Ihmiset ovat todella kiinnostavia. Baaritiskillä on joillakin asiakkailla kerrottavanaan tarinoita, joihin pakostakin tempautuu mukaan.

Taitetut servietit ovat kauniita ja niiden taittelu on hauskaa, jopa rentouttavaa.

Drinkkien tekeminen on kiehtovaa, kun juomista rakentuu värikkäitä ja kauniita. Olenkin ostanut kotiini omat baaritarvikkeet, joilla valmistan oman fiilikseni mukaan kavereilleni juomia. Ne tykkäävät googlettamalla löytämästäni Earl Grey -martinista, johon tulee siirappia ja Earl Grey -teetä.

Miksi haluan mukaan kilpailuihin?

Kilpailuissa ja niihin treenatessa pääsen arvioimaan omaa osaamistani ja työskentelyäni harkitusti. Esimerkiksi baaritreeneissä käytetään erikoisia välineitä ja viinien opettelun kautta perehtyy väkisinkin kulttuureihin, viinialueisiin ja rypälelajikkeisiin. Ylipäätään treeneissä näkee hienoja juttuja, joita ei perusopetuksessa juurikaan tehdä.

Tarjoilija on POP – lisätiedot

Joonas Heino, hovimestari, kilpailuvalmentaja
joonas.heino (at) perho.fi

Opiskelija- ja uratarina-arkisto >>

 

Kokkiopiskelija Janita

Kielitaitoinen kokki

Opiskelija- ja uratarinat

Kuka #perholainen kokki

Janita, 17 v
helsinkiläinen ravintola- ja catering-alan opiskelija
uimari, ruoanlaittaja, ystävien kanssa hengailija, tv-sarjojen katselija

Suomea ja venäjää puhuva Janita opiskelee Perho Liiketalousopistossa kokiksi

Mitä nyt, JANITA?

Valmistun ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta kokiksi keväällä 2022. Äitini ja isoäitinikin ovat olleet kokkeja. Kokin ammatti kulkee siis suvussa.

Kun tutkinto on kädessä, haluan töihin à la carte -ravintolaan, missä taustalla soi rauhallinen musiikki.  Muutenkin haluan elää mahdollisimman hyvää elämää: saada ihanan oman kodin ja ansaita palkkaa, jolla tulen toimeen mukavasti.

Miksi/miten hakeuduit opiskelemaan Perho Liiketalousopistoon?

Peruskoulun yhdeksännellä luokalla mietin ja mietin ammatinvalintaani. Sitten päätin, että haluan opiskella kokiksi. Sellaiseksi, joka osaa valmistaa asiakkaan tyytyväiseksi tekevää ruokaa ja josta huokuu luottamusta herättävää karismaa – niin kuin työnsä osaavista ammattilaisista yleensä. Siis Perho Liiketalousopistoon!

Opiskelu Perho Liiketalousopistossa on ollut kivaa. Minulle sopii käytännönläheinen ja omaan tahtiin opiskelu. Ravintola-alalla hyvä kielitaito on eräänlainen diplomi. Minulla on äitini puolelta venäläiset sukujuuret ja osaankin sujuvasti venäjää, jonka taidon uskon olevan englannin kielen lailla tarpeellinen.

Stoorisi

Olen ikäni asunut Suomessa, mutta aitoon venäläiseen ruokaan ja ruoan säilöntään olen päässyt tutustumaan mummuni kotiseudulla Kurganinskissa.

Mummun luona kyläillessä on tullut syötyä venäläisiä perinneruokia laidasta laitaan. Voisin luetella kielen mennessään vieviä venäläisiä ruokia monia, mutta pelmenit, seljanka- ja borssikeitto ovat parhaita. Ja blinit. Räiskäleiden kokoisten ohuiden blinien kanssa tarjotaan venäläiseen tapaan mätiä ja smetanaa. Jos makeaa tekee mieli, suolaisen blinin päälle valutetaan kondensoitua maitoa ja makeannälkä on hoidettu.

Vuosikymmenten takaiseen tapaan mummuni kotikulmilla ollaan omavaraisia. Minunkin mummuni pihalla kasvaa marjapensaita, joiden marjoista mummot keittävät ”mummonhilloa” sekä mehua eli kompotia. Mehut pullotetaan neljän litran lasipulloihin, joista riittää C-vitaminipommitusta koko talveksi!

Kielitaitoinen kokki – lisätiedot

Sari Siltala, opettaja, uraohjaaja
040 773 3678
sari.siltala (at) perho.fi

Opiskelija- ja uratarina-arkisto >>