Artikkelit

Finanssipolku johti lakiopintoihin

Opiskelija- ja uratarinat – kokemuksia

Kuka #perholainen liiketoiminnan osatutkinto-opiskelija ja ylioppilas

Riikka Lyijynen
finanssialan alumni
oikeustieteiden maisteritutkinto-opiskelija

Finanssipolku johti lakiopintoihin

Mitä nyt, RIIKKA?

Suoritin Perho Liiketalousopistossa vuonna 2018 liiketoiminnan perustutkinnon finanssipolun opinnot ja nyt suoritan maisterin tutkintoa oikeustieteissä Hollannissa.

Osana finanssipalvelut tutkinnon osan opintojani suoritin myös työharjoittelun Uudenmaan Osuuspankissa (ent. OP Helsinki). Suuri erävoitto, jos minulta kysytään, sillä OP tarjosi harjoittelupaikan sekä määräaikaisen työsuhteen!

Stoorisi

Vasta muutamia vuosia lukion jälkeen ja erinäisten polkujen kautta päädyin opiskelemaan liiketoimintaa. Perho LTO tarjosi aikuisopiskelijoille finanssipolun, jonka joustavat ja käytännönläheiset opinnot tarjosivat eväät työelämään ja laajat mahdollisuudet verkostoitua finanssialan yritysten kanssa mm. yritysvierailuiden muodossa.

Työskennellessäni OP:ssa pääsin syvemmälle pankkimaailmaan. Tutustuin eri toimintoihin ja finanssi-instituutioiden rooliin yhteiskunnassa ja kiinnostuin erityisesti finanssimaailman juridisesta puolesta. Vm. ohjasi minut nykyiselle polulleni yliopistoon. Kiitos Perho Liiketalousopistolle: löysin oman intohimoni!

Finanssipolku

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi:

 Finassipalvelut -tutkinnon osan sisältöä

  • Syksyn orientoiva opiskelu – itsenäiset verkko-opinnot sekä Finanssipäivä etäTETissä
  • Lähiopetuksen intensiivijakso ja yritysvierailut
  • Työharjoittelu 4–5 kk finanssialan yrityksessä.

Lähiopetuksen intensiivijakson sisältö

  • Eläke-, henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä pankkien tehtävät sekä palvelut asiakkaille.
  • Valvonta, sääntely, ja regulaatio sekä hyvä pankki- ja vakuutustapa.
  • Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin tehtävät.
  • Keskeiset kansantalouden ilmiöt ja niiden vaikutukset finanssialaan.
  • Sijoittaminen ja säästäminen
  • Yritysvierailut, joissa verkostoidumme työnantajiin ja samalla kuulemme mielenkiintoisia luentoja.

Merkonomina finanssialalla – lisätiedot

Kirsi Kärki-Luoto, koulutuspäällikkö, liiketoiminta (jatkuva haku)
040 714 4264
kirsi.karki-luoto (at) perho.fi

 

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Saara Kallio, suomen kielen ja viestinnän lehtori
saara.kallio (at) perho.fi

Yksi kaunis päivä päätin lähteä Nordeaan päivittämään tietojani finanssialasta. Mitä minä, suomen kielen ja viestinnän opettaja, opin harjoittelupäivieni aikana? Millaista oli työskennellä robottien kanssa?

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Miten digitalisaatio on muuttanut pankin asiakaspalvelua?
Mitkä ovat avaimet onnistuneeseen palvelukokemukseen?
Voiko robotti korvata ihmisen asiakaspalvelussa?
Mitkä ovat finanssialalle aikovan työntekijän tärkeimmät ominaisuudet ja taidot?

Muun muassa näitä kysymyksiä lähdin selvittämään, kun osallistuin opettajille tarkoitettuun FIT (finanssitietojen päivitys) -harjoitteluun Nordeassa. FIT-projektin tarkoitus on lisätä opettajien työelämätietoutta, ja siinä ohessa opettajat pääsevät jakamaan omaa asiantuntemustaan yrityksiin.

Tutustuminen oli järjestetty viimeistä piirtoa myöten hienosti. Nimetty yhteyshenkilöni Laura Niittyjoki kulki kanssani koko päivät, ja työjärjestys oli tarkemmin laadittu kuin koulussa konsanaan. Punaisena lankana oli asiakasviestintä eri muodoissaan, konttorin tiskiltä sijoitusneuvontaan ja chattiin.

Tasalaatuista viestintää niin ihmiseltä kuin robotilta

Finanssialan harjoittelujaksosta oli mielestäni eniten hyötyä osaamisen päivittämisessä nykypäivään. Olen ollut Perho Liiketalousopistossa ja sitä edeltäneessä Helmi Liiketalousopistossa töissä kymmenen vuotta. Sinä aikana asiakasviestintä on kokenut huimia muutoksia. Mielestäni antoisinta oli tutustua digitalisaation vaikutukseen ja sen myötä nykyaikaiseen asiakasviestintään.

Pääsin mukaan ohjelmoimaan chat-robottia ja viilaamaan sähköisen sijoitusneuvojan vastauksia. Mietimme asiakaspalvelusta vastaavien kanssa yhdessä, millainen sävy sähköisten asiakasviestien vastauksissa tulisi olla, jotta asiakas saisi sopivan henkilökohtaista palvelua niin ihmisasiakaspalvelijalta kuin robotiltakin.

Huoliteltu kieli antaa kuvan vakuuttavasta yrityksestä

Pääsin myös lempipuuhaani eli viilaamaan pilkkua erilaisten tekstien kanssa. Pohdimme, miten oikeakielisyyden merkitys kasvaa entisestään, kun palvelu siirtyy verkkoon. Asiakasneuvojan ryhtiä ja hymyä tai vakuuttavia toimitiloja ei näy viestissä, ja siksi huolitellulla kielellä luodaan mielikuva luotettavasta yrityksestä. Liian kankeakaan ei saa olla, eli viestin pitää kuitenkin tulla ihmiseltä ihmiselle ja sopeutua asiakkaiden yhä vapaamuotoisemmaksi muuttuvaan viestintätyyliin.

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Yksi suurimmista oivalluksistani Nordean päivinä oli, miten paljon asiakaskokemuksen kehittäminen on nykyään tietojärjestelmien kehittämistä. Jos verkkopalvelu tökkää tai chat-robotti ei ymmärrä kysymystä tai vastaa väärin, asiakas turhautuu ja jättää pahimmillaan asian kokonaan hoitamatta. Ihmisten ja tietojärjestelmien yhteistyön tulisi olla saumatonta.

Päivitykset alan osaamisvaatimuksiin

Digitalisaatio vaikuttaa myös alalle aikovien työntekijöiden osaamisvaatimuksiin. Kun rutiiniasiat siirtyvät verkkoon, vastaavasti asiakaskohtaamisissa vaaditaan yhä syvempää oman osaamisalueen hallintaa.

Muuttuva työelämä vaatii substanssiosaamisen ohella yhä enemmän joustavuutta, rohkeutta, paineensietokykyä, tiedonhakutaitoja, tiimityötaitoja ja viestintätaitoja. Osaa näistä voidaan helposti opettaa koulussa, mutta voidaanko kaikkia? Tästä aiheesta käytiin lounaspöydässä monta hyvää keskustelua.

Työpaikalle vietäväksi päivistä jäi monta ajatusta siitä, millaisiin työtehtäviin alalle hakeutuvat opiskelijat sijoittuvat ja millaisia taitoja niissä juuri tänä päivänä tarvitaan.

Yhteistyö jatkuu

Minä ja nordealaiset olimme yhtä mieltä siitä, että tällaisesta harjoittelusta ja tietojen vaihdosta pitäisi ehdottomasti tehdä pysyvä toimintatapa. Kokemus oli molemmin puolin antoisa, ja saimme monta ideaa, miten jatkamme yhteistyötä.

Kuulemma moni nordealainenkin olisi tykännyt tällaisesta kierroksesta. Huomasimme, että tällainen tutustumisen toimintamalli toimisi paitsi opettajille myös oman talon porukalle, eri yksikköjen väliseen yhteistyön ja ymmärtämisen syventämiseen.

Varmasti menen FIT-harjoitteluunkin taas uudestaan, jos ja kun tilaisuus tarjoutuu. Juuri tällaisella oppilaitosten ja työelämän yhteyksillä varmistetaan tulevaisuuden osaajien koulutus.

Juttu julkaistu alunperin finanssialalle.fi:ssä >>

Kuvat: Nordea

Opetta­ja meni Nor­de­aan

Perholainen opettaja päätti mennä päivittämään tietojaan finanssialasta oikein täysipäiväisesti – ja löysi itsensä pian Nordeasta.

Opetta­ja meni Nor­de­aan

Perho Liiketalousopiston suomen kielen ja viestinnän lehtori Saara Kallio osallistui opettajille tarkoitettuun FIT (finanssitietojen päivitys) -harjoitteluun Nordeassa. Harkkaripäiviensä aikana hän päivitti tietojaan finanssialasta muun muassa siitä, mitä se paljon puhuttu digitalisoituminen alalla tarkoittaa.

Miten FIT-harjoittelu sujui – lue täältä:

Juttu löytyy myös perholaisista blogeista >>