Artikkelit

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Saara Kallio, suomen kielen ja viestinnän lehtori
saara.kallio (at) perho.fi

Yksi kaunis päivä päätin lähteä Nordeaan päivittämään tietojani finanssialasta. Mitä minä, suomen kielen ja viestinnän opettaja, opin harjoittelupäivieni aikana? Millaista oli työskennellä robottien kanssa?

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Miten digitalisaatio on muuttanut pankin asiakaspalvelua?
Mitkä ovat avaimet onnistuneeseen palvelukokemukseen?
Voiko robotti korvata ihmisen asiakaspalvelussa?
Mitkä ovat finanssialalle aikovan työntekijän tärkeimmät ominaisuudet ja taidot?

Muun muassa näitä kysymyksiä lähdin selvittämään, kun osallistuin opettajille tarkoitettuun FIT (finanssitietojen päivitys) -harjoitteluun Nordeassa. FIT-projektin tarkoitus on lisätä opettajien työelämätietoutta, ja siinä ohessa opettajat pääsevät jakamaan omaa asiantuntemustaan yrityksiin.

Tutustuminen oli järjestetty viimeistä piirtoa myöten hienosti. Nimetty yhteyshenkilöni Laura Niittyjoki kulki kanssani koko päivät, ja lukujärjestys oli tarkemmin laadittu kuin koulussa konsanaan. Punaisena lankana oli asiakasviestintä eri muodoissaan, konttorin tiskiltä sijoitusneuvontaan ja chattiin.

Tasalaatuista viestintää niin ihmiseltä kuin robotilta

Finanssialan harjoittelujaksosta oli mielestäni eniten hyötyä osaamisen päivittämisessä nykypäivään. Olen ollut Perho Liiketalousopistossa ja sitä edeltäneessä Helmi Liiketalousopistossa töissä kymmenen vuotta. Sinä aikana asiakasviestintä on kokenut huimia muutoksia. Mielestäni antoisinta oli tutustua digitalisaation vaikutukseen ja sen myötä nykyaikaiseen asiakasviestintään.

Pääsin mukaan ohjelmoimaan chat-robottia ja viilaamaan sähköisen sijoitusneuvojan vastauksia. Mietimme asiakaspalvelusta vastaavien kanssa yhdessä, millainen sävy sähköisten asiakasviestien vastauksissa tulisi olla, jotta asiakas saisi sopivan henkilökohtaista palvelua niin ihmisasiakaspalvelijalta kuin robotiltakin.

Huoliteltu kieli antaa kuvan vakuuttavasta yrityksestä

Pääsin myös lempipuuhaani eli viilaamaan pilkkua erilaisten tekstien kanssa. Pohdimme, miten oikeakielisyyden merkitys kasvaa entisestään, kun palvelu siirtyy verkkoon. Asiakasneuvojan ryhtiä ja hymyä tai vakuuttavia toimitiloja ei näy viestissä, ja siksi huolitellulla kielellä luodaan mielikuva luotettavasta yrityksestä. Liian kankeakaan ei saa olla, eli viestin pitää kuitenkin tulla ihmiseltä ihmiselle ja sopeutua asiakkaiden yhä vapaamuotoisemmaksi muuttuvaan viestintätyyliin.

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Yksi suurimmista oivalluksistani Nordean päivinä oli, miten paljon asiakaskokemuksen kehittäminen on nykyään tietojärjestelmien kehittämistä. Jos verkkopalvelu tökkää tai chat-robotti ei ymmärrä kysymystä tai vastaa väärin, asiakas turhautuu ja jättää pahimmillaan asian kokonaan hoitamatta. Ihmisten ja tietojärjestelmien yhteistyön tulisi olla saumatonta.

Päivitykset alan osaamisvaatimuksiin

Digitalisaatio vaikuttaa myös alalle aikovien työntekijöiden osaamisvaatimuksiin. Kun rutiiniasiat siirtyvät verkkoon, vastaavasti asiakaskohtaamisissa vaaditaan yhä syvempää oman osaamisalueen hallintaa.

Muuttuva työelämä vaatii substanssiosaamisen ohella yhä enemmän joustavuutta, rohkeutta, paineensietokykyä, tiedonhakutaitoja, tiimityötaitoja ja viestintätaitoja. Osaa näistä voidaan helposti opettaa koulussa, mutta voidaanko kaikkia? Tästä aiheesta käytiin lounaspöydässä monta hyvää keskustelua.

Työpaikalle vietäväksi päivistä jäi monta ajatusta siitä, millaisiin työtehtäviin alalle hakeutuvat opiskelijat sijoittuvat ja millaisia taitoja niissä juuri tänä päivänä tarvitaan.

Yhteistyö jatkuu

Minä ja nordealaiset olimme yhtä mieltä siitä, että tällaisesta harjoittelusta ja tietojen vaihdosta pitäisi ehdottomasti tehdä pysyvä toimintatapa. Kokemus oli molemmin puolin antoisa, ja saimme monta ideaa, miten jatkamme yhteistyötä.

Kuulemma moni nordealainenkin olisi tykännyt tällaisesta kierroksesta. Huomasimme, että tällainen tutustumisen toimintamalli toimisi paitsi opettajille myös oman talon porukalle, eri yksikköjen väliseen yhteistyön ja ymmärtämisen syventämiseen.

Varmasti menen FIT-harjoitteluunkin taas uudestaan, jos ja kun tilaisuus tarjoutuu. Juuri tällaisella oppilaitosten ja työelämän yhteyksillä varmistetaan tulevaisuuden osaajien koulutus.

Juttu julkaistu alunperin finanssialalle.fi:ssä >>

Kuvat: Nordea

Opetta­ja meni Nor­de­aan

Perholainen opettaja päätti mennä päivittämään tietojaan finanssialasta oikein täysipäiväisesti – ja löysi itsensä pian Nordeasta.

Opetta­ja meni Nor­de­aan

Harkkaripäiviensä aikana Perho Liiketalousopiston suomen kielen ja viestinnän lehtori Saara Kallio päivitti tietojaan finanssialasta – muun muassa siitä, mitä se paljon puhuttu digitalisoituminen käytännössä tarkoittaa – voivatko esimerkiksi robotit hoitaa asiakaspalvelua?!

Miten FIT-harjoittelu sujui – lue täältä:

Juttu löytyy myös perholaisista blogeista >>