Biodiversiteetti – luonnon monimuotoisuus
KEKE-opas
Luonnon hyvinvointi on lukemattomien osien summa
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemeitä, mikä on uhka myös ihmisen olemassaololle.
Luonnon monimuotoisuuden lyhyt oppimäärä
- ekosysteemit ylläpitävät ruoan, energian, lääkkeiden ja muiden keskeisten tuotteiden perusraaka-aineiden tuotantoa
- ekosysteemit säätelevät ilmastoa, tulvia, puhdistavat vettä sekä toimivat apuna vaarallisten aineiden hajottamisessa
- luonnon monimuotoisuus tarjoaa hengenravintoa ja esteettisiä elämyksiä ja toimii tieteellisten innovaatioiden lähteenä
- ekosysteemit tukevat monia valmistusprosesseja ylläpitäessään veden kiertoa, maaperän ravinteikkuutta sekä biomassan ja ruoantuotantoa
Monimuotoinen luonto on rikas luonto
Perho Liiketalousopisto on mukana suojelemssa luonnon monimuotoisuutta opettamalla sen merkitystä opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen.
Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia (2012–2020) pyrkii pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on strategian ja toimintaohjelman lähtökohta.
Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian päätavoitteet:
- Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa
- Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä
- Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
- Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille
- Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä
Ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
WWF:n mukaan ilmastonmuutos lisää lajien kuolemista sukupuuttoon, sillä se kuihduttaa elinympäristöjä.
Myös kulutus ja ruokavalinnat vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Kun laji häviää, se vaikuttaa suoraan myös koko elinympäristöön ja muiden lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisen tuotannon ja esimerkiksi kestävän kalakantojen valitseminen on tärkeää .
Luonnon monimuotoisuus voidaan jakaa
- geneettiseen biodiversiteettiin
- lajitason biodiversiteettiin
- ekosysteemin/maiseman biodiversiteettiin
Geneettinen biodiversiteetti
Muun muassa S. Gliessmannin (2011) mukaan yksi alkuperäislaji kuolee sukupuuttoon joka viikko ja 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta on jo menetetty.
Geneettistä biodiversiteettiä voidaan lisätä käyttämällä maatiais- ja avopölytteisiä lajikkeita, koska esimerkiksi vähän jalostetut maatiaslajit ovat geneettisesti monimuotoisia. Viljelykasvien jalostuksessa saatetaan menettää geneettistä monimuotoisuutta.
Lajitason biodiversiteetti
Lajitason biodiversiteetissä voimme lisätä viljeltäviä kasvilajeja, jolloin maisemastakin tulee heterogeenisempi.
Lajitason monimuotoisuutta lisää myös esimerkiksi eläin- ja kasvitilan yhdistäminen. Kun saamme eläintilalta lannan hyötykäyttöön, lisää tämä myös mikrobeja ja muita hajottajia maassa.
Esimerkiksi lantakuoriaiset ovat tärkeitä lannan hajottajia (Roslin ym. 2011). Lantakuoriaislajeista osa on kuollut sukupuuttoon, kun pienet eläintilat ovat hävinneet. Lantakuoriaisilla ei ole enää ollut lantaa, mitä piilottaa maahan.
Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetti
Ekosysteemiä voidaan ajatella maisemana eli ekosysteemien joukkona. Kestävän tuotannon tulee ylläpitää biologista monimuotoisuutta joka tasolla.
Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetillä tarkoitetaan, että maisema on heterogeeninen. Siellä voi olla esimerkiksi kosteikkoja, metsikköjä, pellon laitoja, erilaisia niittyjä ja erilaisia viljelyalueita. Monimuotoisuutta viljellylle alueelle lisäävät mm. rivivälinurmet, maanpeittokasvit, pensasistutukset, kaistaviljely ja viherlannos.
Erilaiset alueet houkuttelevat erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, jolloin maiseman monimuotoisuus lisääntyy.
Maaperän monimuotoisuuden suojelu
Maan monimuotoisuutta voi vaalia maaperän hoidolla eli palauttamalla mahdollisimman paljon orgaanista ainesta takaisin maahan. Tällöin myös maaperän eliöstö lisääntyy ja maaperä pysyy hedelmällisenä sekä elinvoimaisena.
Pitämällä maaperä kasvipeitteisenä, lisäämme maaperän elämää ja pidämme ravinteet pellossa. Lisäksi kasvimassan muokkaaminen maaperään lisää maaperän orgaanista ainesta ja näin myös maaperäeliöstön ravintoa. Toisaalta myös maan vähäinen häirintä, kuten kyntämättä jättäminen, lisää maaperän elämää.
Maaperän monimuotoisuudella on tärkeä tehtävä ekologisissa palveluissa, kuten ravinteiden kierrossa ja paikallisessa veden säätelyssä. Kun maaperä on terve ja monimuotoinen, kiertävät vesi- sekä ravinteet oikein. Tämä pitää maaperän, kasvien ja eläinten elämän tasapainossa. Tämä myös turvaa kasvukunnon ja ravinnon riittämisen kaikille nyt ja tulevaisuudessa.
Perhon Liiketalousopiston Green City Farm suojelee biodiversiteettiä
Yhteisellä pellolla, kuten kumppanuusmaatalouden pellolla tai paikallisella monimuotoisella maatilalla, on helppo säilyttää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.
Kumppanuusmaatalous lisää myös sosiaalista monimuotoisuutta. Pelto ja ympäristön monimuotoisuuden vaaliminen yhdistää eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä.
Monimuotoisuuden suojelemisesta hyvä esimerkki on Perho Liiketqlousopiston kaupunkipelto, Green City Farm. Terveestä maaperästä kasvaa terveet vihannekset, jotka ravitsevat ihmistä parhaiten. Green City Farm toimii myös kestävän kehityksen oppimistilana, jolloin se tarjoaa opetusta ja kokemuksia luonnonmonimuotoisuuden suojelemisesta ja säilyttämisestä.
KEKE-opas – sivunavigaatio
1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa
2. Vastuulliset koulutusalat
3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt
4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti
5. Lisätietoja/lähteitä
