Katriina ”Kati” Klén, koulutusalajohtaja, liiketoiminta
katriina.klen (at) perho.fi

Termi minäpystyvyys on läheistä sukua itsetuntemukselle, itseluottamukselle ja minäkäsitykselle.

Minäpystyvyys = itsetuntemus + itseluottamus + minäkäsitys + tulevaisuuden potentiaalin tunnistaminen

Viimeisen vuoden aikana olen osallistunut lukuisiin johtamisen ja esimiestyön kehittämishankkeisiin, lukenut uutta johtamiseen linkittyvää kirjallisuutta, ottanut haltuuni digitaalisen toimintaympäristön uusia työvälineitä esimiestyön tukena sekä tehnyt esimiestyötä jatkuvasti oppien lisää.

Näihin kokemuksiini pohjautuen, esitin itselleni kysymyksen. Mikä olisi ehdottoman tärkeä ominaisuus, joka jokaisen johtajan ja esimiehen tulee omata. Vastaus on selkeä, minäpystyvyys. Miksikö? Perustelen hieman vastaustani.

Minäpystyvyys

Termi minäpystyvyys on läheistä sukua itsetuntemukselle, itseluottamukselle ja minäkäsitykselle. Erottavana tekijänä termeissä on se, että minäpystyvyys kohdentuu myös tulevaisuuden potentiaalin näkemiseen. Siinä, missä vahvan itsetuntemuksen ja -luottamuksen omaava henkilö nojaa kokemukseen kyvyistään tai kykyjen tuomasta arvostuksesta, vahvan minäpystyvyyden omaavalla henkilöllä on kokemus myös tulevien haasteiden vaatimien kykyjen saavuttamisesta.

Johtajana minäpystyvä henkilö kykenee myymään asiat henkilöstölleen osoittaen esimerkiksi muutostilanteissa vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Tällöin korostuu johtajan kokemus omien kykyjensä hallinnasta suhteessa tavoiteltuun toimintaan. Hyvä stressinsietokyky, avoimuus ja epävarmuuden sietäminen ovat ominaisia piirteitä minäpystyvälle johtajalle.

Ilman minäpystyvyyttä johtaja ei uskalla kajota potentiaaliinsa. Ensikritiikki voi saada hänet perumaan aikomuksensa, sillä hän tarvitsee paljon hyväksyntää ympäristöltään. Kehittyminen ja mukautuvuus hidastuvat, jos minäpystyvyys ei vahvistu.

Asenteella vauhtiin

Minäpystyvyyttä voidaan vahvistaa työyhteisössä kolmella tasolla: yksilön, ryhmän tai tiimin sekä kokonaisen organisaation tasolla. Minäpystyvyys muodostuu ja vahvistuu kokemusten, palautteen, vuorovaikutuksen ja yksilöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. On tärkeää, että johtaja pystyy tarkastelemaan omia vuorovaikutusasenteitaan: Miten asennoidun muihin ihmisiin? Miten kohtaan ihmiset arjessa?

Esimiehen on myös pystyttävä antamaan nostavaa ja rakentavaa palautetta. Mitä toiveikkaammin johtaja katsoo omaa työyhteisöään, sitä enemmän ihmiset lähtevät tekemään. Kun ihminen voi luottaa, että häneen uskotaan ja että saa joskus myös epäonnistua, hän alkaa kokeilla, ottaa riskejä ja keksiä uusia asioita. Yksi tapa minäpystyvyyden kohentamiseen työyhteisössä on ryhtyä nostamaan esiin ja huomioimaan pieniä onnistuneita oppimisen hetkiä. Kaikki työyhteisössä voivat alkaa ”kytätä” hyviä oppimistilanteita ja sitten kiittää niistä.

Tavoitteet korkealla – tietysti, miksi eivät olisi?

Mitä korkeampi tunne minäpystyvyydestä johtajalla on, sitä korkeampi on tulosodotuskin. Odotukset kirittävät parempaan suoritukseen ja innovatiivisen työotteen vaikutus on valmis.Innovatiivinen työote tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pystytään käyttämään opittuja asioita uudella tavalla; kääntämään näkökulmaa tai ottamaan uusia ihmisiä mukaan toimintaan, jotta ei lokeroida henkilöitä osaamisen perusteella. Työelämässä tarvitaan ihmisiä, jotka ovat valmiita ylittämään rajoja ja rajojen ylittämiseen tarvitaan onnistunutta johtajuutta. Oleellista minäpystyvyydelle on oppiminen, usko omaan oppimiskykyyn ja siihen, ettei oppimisella ole rajaa.

Minäpystyvvä johtaja on luottojohtaja

Loppukiteytyksenä luonnehdinta minäpystyvästä johtajasta: minäpystyvä johtaja luottaa kykyihinsä ja taitoihinsa ja pystyy valjastamaan potentiaalinsa tulevaisuudenkin haasteisiin. Hän on toiveikas ja luottavainen ja kykenee asettamaan itselleen ja työyhteisölleen tavoitteita. Hän uskaltaa sukkuloida epämukavuusalueellaan, välillä paniikkialueellakin, kyeten silti vielä toimimaan.

Näin johtaja kehittyy jatkuvasti ja on luomassa koko työyhteisöönsä innovatiivista työotetta.

Jarmo Åke, lehtori, jarmo.ake (at) perho.fi
Juha Ojajärvi, rehtori ja toimitusjohtaja. juha.ojajarvi (at) perho.fi

Perho Liiketalousopistolle myönnettiin pe 21.12.2018 kestävän kehityksen oppilaitoksen sertifikaatti.

Sertifikaatin luovutus tapahtui molemmilla Perho Liiketalousopiston kampuksilla. Tässä ollaan Malmilla.

Kestävän kehityksen oppilaitoksen sertifikaatti voidaan myöntää OKKA-säätiön vahvistamat kestävän kehityksen kriteerit täyttävälle ja riippumattoman auditoinnin läpäisseelle oppilaitokselle. Sertifikaatti on ensimmäinen Perho Liiketalousopistolle, mutta taustalla on näyttöjä pitkäjänteisestä kestävän kehityksen työstä >>

Sertifikaatti kattaa vuonna 2017 yhdistyneen Perho Liiketalousopiston toiminnan koko laajuudessaan. Toimintamme ytimessä ovat ravintola-alan koulutuksen ohella pitkät juuret omaavat liiketoiminnan ja matkailualan ammatilliset tutkintokoulutukset. Olemme vastuullinen, innostava, palveleva ja edelläkävijä, jotka arvot jaamme yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Kestävän kehityksen ohjelmassaan Perho Liiketalousopisto on sitoutunut tu­kemaan hen­ki­lös­tön ja opis­ke­li­joi­den kas­vua kes­tä­vään elä­män­ta­paan. Olennaista on, että koulutamme vastuullista kestävän kehityksen ajattelua käytännönläheisesti kaikille Perho Liiketalousopiston opiskelijoille, tuleville ammattilaisille. Esimerkiksi ope­tus­keit­ti­ös­sämme kiin­ni­te­tään erityistä huo­mi­o­ta raa­ka-ai­nei­den han­kin­taan ja käyt­töön, ener­gi­an ja ve­den ku­lu­tuk­seen, kier­rä­tyk­seen sekä ruo­kien elin­kaa­reen. Kaikkien kouluttamiemme asi­a­kas­pal­ve­li­joiden tulee osata neu­voa asi­ak­kai­taan vas­tuul­lis­esti tuotettujen ja asianmukaiset jakeluketjut läpikäyneiden tuotteiden va­lin­nas­sa. Mat­kai­lualalla opitaan ohjaamaan asiakkaita tekemään vas­tuul­li­sia ja ekologisia valintoja esimerkiksi kohdemaita ja reittejä valitessaan.

Green City Farm ja Urban Food -hanke

Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella, Longinojan kupeessa tuotetaan puhdasta lähiruokaa ekologisesti kestävin menetelmin niin opetusravintolan, Ravintola Perhon käyttöön kuin kampusten lounasravintoloiden tarpeisiin.  Kesannolta uuteen loistoonsa hoidetulla pellolla lisätään osaltaan myös kaupungin monimuotoisuutta. Hävikkiruoan kertymistä seurataan ja mitataan päivittäin ja sitä hyödynnetään mm. pellon lannoittamisen raaka-aineina.

Kaupunkipellolla eri projekteissa työskenteleville opiskelijoille ruoan alkuperä, tuotanto ja logistinen ketju mullasta ruokapöytään tulevat tutuiksi useamman aistin kautta. Ruoan arvostus kasvaa, kun hahmottaa ruokatuotannon koko sen ketjun laajuudelta. Myös ruokatuotteiden laadun ja hinnan rakentuminen avautuu aivan uudella tapaa. Vuosittain järjestämämme sadonkorjuumarkkinat ja Kestävän gastronomian huippuseminaari >> ovat vaikuttavia myyntitapahtumia opiskelijoille ja lisäävät alueellisesti kaupunkilaisten tietoisuutta ekologisesti tuotetun lähiruoan merkityksestä kulutuksessamme.

Olemme sitoutuneet useisiin yhteiskehittämishankkeisiin, joiden tavoitteina on ekologisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen ja raaka-aineiden vastuullinen hankinta. Esimerkiksi tänä syksynä käynnistetyssä Urban Food -hankkeessa olemme mukana rakentamassa uusia yhteistyöverkostoja ja logistiikkaketjuja, jotta kotimainen, korkealaatuinen ja pientuotettu lähiruoka löytäisi helpommin tiensä ravintoloihin.

Opiskelijamme uskaltavat luvata ja asettaa omia arvoja

”Lupaan vältellä muovituotteita ja kierrättää, välttää vastuuttomasti toimivia yrityksiä. Lupaan äänestää. Lupaan, etten unohda kuvia viattomista eläimistä, jotka ovat kuolleet ihmisen käytöksen takia. Lupaan opettaa lapselleni kaiken edellä mainitun, sillä jokainen meistä voi vaikuttaa. Haluan parantaa kaikkien oloa sekä luvata tuleville sukupolville yrittäväni parhaani näissä muutoksissa.”

Kun opiskelijamme sitoutuvat tällaisiin henkilökohtaisiin arvolupauksiin, Perho Liiketalousopisto kokee olevansa oikealla tiellä ja ansainneensa oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatin. Kysymys ei kuitenkaan ole kertaalleen saavutetusta ”laatuleimasta”, vaan jatkuvasta sitoumuksesta toimia kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti.

Opiskelijoita ja rehtori  Green City Farmilla sadonkorjuussa.

Eivätkä kestävä gastronomia ja pedagogiikka ole ainoita konkreettisia tapoja toteuttaa kestävää kehitystä. Muun muassa Malmilla ja Töölössä sijaitsevien koulukiinteistöjemme sähkön ja veden kulutusta optimoidaan sekä uusia tapoja minimoida ruokahävikkiä jätekertymää kehitetään koko ajan ja hyvin tuloksin.

Ennen Helmi Liiketalousopiston ja Ravintolakoulu Perhon yhdistymistä Perho Liiketalousopistoksi >> Ravintolakoulu Perho oli saanut kestävän kehityksen sertifikaatin jo vuodesta 2012.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö
– OKKA-säätiö sr:n ylläpitämä järjestelmä. Sen kriteerit käsittelevät oppilaitoksen toiminnan ympäristönäkökohtia kuten materiaalien, energian ja veden käyttöä sekä jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Lisäksi ne koskettavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoja kuten turvallisuus, hyvinvointi, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, ravinto ja terveys sekä kulttuuriperintö ja monikulttuurisuus.