Artikkelit

Kaupan alan vuoden työpaikkaohjaaja 2022

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on valinnut Kaupan alan vuoden 2022 työpaikkaohjaajaksi Jaana Ritola-Pyykön, joka on erityisesti perholaisille liiketoiminnan opiskelijoille tuttu kasvo ja persoona.

Kaupan alan vuoden työpaikkaohjaaja 2022

Empaattinen, opiskelijalähtöinen ja tulevaisuuteen luotaava Kaupan alan vuoden työpaikkaohjaaja

Perholainen liiketoiminnan ope ajatteli taannoin ääneen sen, mitä opiskelijat ajattelevat:

K-Citymarket Malmin >> vapaa-ajan ja pukeutumisen osastopäällikkö Jaana Ritola-Pyykkö on kyllä erikoisen hyvä työpaikkaohjaaja!

Empaattinen ja opiskelijalähtöinen. Tehtävä asiaa myöten hallussa tulevaisuuden näkymiä myöten ym.

Kaupan alan vuoden 2022 työpaikkaohjaaja -valinta osui siis nappiin.

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus kävi kukittamassa Jaanan työpaikallaan Cittarissa. Mukana onnittelujoukoissa oli häntä kisaan ehdottanut sekä kisassa kannustanut Perho Liiketalousopisto, joka kouluttaa myös työpaikkaohjaajaksi >>

Onnittelut Jaanalle vielä kerran! Kiitos, että saamme tehdä töitä yhdessä 💐

Kaupan alan vuoden työpaikkaohjaaja 2022

Paikalta juhlapäivän kuvaan ”löytyi” eli tiedettiin etsiä myös kaksi työelämässäoppijaamme, markkinointiviestinnän harjoitteluaan Cittarissa suorittavat merkonomiopiskelijat Jonne ja Salomon. Muun mussa tavaratalojohtaja Ari Alanen kehui kaksikon vappupostausta!

Kaupan alan vuoden työpaikkaohjaaja 2022 – lisätiedot

Kati Saario, opettaja
040 680 0339
kati.saario (at) perho.fi


Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alansa toimijoita. Ohjausryhmänä toimii Kaupan liiton koulutusvaliokunta >> Mukana on tällä hetkellä noin 30 kaupan alan oppilaitosta sekä noin 30 vähittäis- ja tukkukaupan yritystä. Lisäksi mukana on kaupan alan koulutuksesta kiinnostuneita yhteisöjä.

 

Emilian kulturelli työelämäjakso

Tuho ja toivo -ilta työelämässä oppimisen lehterinä

Koskaan ei tiedä, millaiseksi työelämässä oppimisen jakso lopulta muovautuu  – ja koska/missä tulee toinen perholainen vastaan. Liiketoiminnan opiskelija Emilian kulturelli kirjastotoiminta ja tietopalvelut -harjoittelu on tästä vähän kuin kirjaesimerkki.

Emilian kulturelli mavi-jakso

Emilia suunnitteli muun muassa tapahtuman on- ja off-line -mainonnan. Klikkaa kuvaa suuremmaksi!

Perho Liiketalousopistossa merkonomiksi opiskeleva Emilia Tamminen lähti syksyllä 2021 suorittamaan kirjastotoiminnan ja tietopalvelun työelämässä oppimisen jaksoaan Arabianrannan kirjastoon. Jo paikan puoleen saattoi siis odottaa kulturellia rupeamaa.

Sellainen sieltä myös tuli.

Projektina markkinointiviestintää kirjaesittelylle

Emilian viiden kuukauden mittaisena ”kirjastoprojektina” oli muun muassa suunnitella ja toteuttaa sekä organisoida markkinointia tammikuussa 2022 järjestettävälle Tuho ja toivo -illalle. Lisäksi tehtävälistalla oli haastatella tapahtumassa Tuho ja toivo -kirjan tekijää, tietokirjailija ja toimittaja Elina Järveä sekä entistä huumeiden käyttäjä, lähihoitaja ja vertaistuki Petri Engblomia.

tietokirjailija Elina Järvi

Elina Järven tietokirja Tuho ja toivo katsoo Suomea huumeiden käyttäjien näkökulmasta eri vuosikymmenillä – kuva: Helmet

Kutsumattomat vieraat

Vauhdilla ja innolla alkanut projekti otti takapakkia, kun – muun muassa – koronarajoitukset iskivät, ja tilaisuutta jouduttiin siirtämään pariinkiin otteeseen ”myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan”.

Tammikuulle kaavaillun tilaisuuden järjestelyjen tuoksinnassa oli kuitenkin jo ehtinyt sattua ja tapahtua. Markkinointi oli osin jo käynnistynyt ynnä Emilia törmäsi projektin tiimoilta toiseen perholaiseenkin. Tapahtuman yhden esiintyjistä oli vielä tuolloin määrä olla Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa opiskeleva KoKoA ry:n >> tiedottaja Janika Torvinen, joka on Perho Liiketalousopiston liiketoiminnan alumni.

Tuho ja toivo -ilta 2.5.2022

Kun toukokuussa koronarajoituksista näkyivät enää punaiset takavalot, Tuho ja toivo -ilta päästiin järjestämään. Vaikka tapahtumassa ei ollut varsinaista tungosta (raskas aihe…), pienen mutta aktiivisen yleisön kysymykset ja kommentit täyttivät salin senkin edestä.


Emilian kulturelli mavi-jakso

Emilian mavi-työelämäjakso oli merkityksellinen sekä mielenkiintoinen

Emilian jo aiempaa tapahtuma-ajankohtaa varten tekemä markkinointikaan ei mennyt hukkaan, vaikka sitä pitikin päivittää ja viestirumpuja lyödä uudelleen.

– Ideoin, organisoin ja tein mainonnan – sattuneesta syystä vielä tuplasti – sekä haastattelin vieraita, kertoo Emilia tyytyväisenä panokseensa tapahtuman toteutuksessa 👍

Emilian kulturelli työelämäjakso – lisätiedot

Johanna Pyhälä, lehtori
040 714 4265
johanna.pyhala (at) perho.fi

 

uutiskirje: Ohjaus tavoittaa -hankkeen syysterveiset

Anne Maijala, lehtori, matkailuala
040 714 4276, anne.maijala (at) perho.fi

uutiskirje: Ohjaus tavoittaa! -hankkeen kesäterveisetOhjaus tavoittaa! -hankkeessa on mukana yksitoista ammatillista oppilaitosta eri puolilta Suomea. Hanke on yksi Oikeus osata -kehittämisohjelman hankkeista, ja sen punaisena lankana on verkko-ohjauksen kehittäminen haku- ja opiskeluvaiheessa sekä valmistumisen jälkeisessä ura- ja jatko-ohjauksessa.

Ohjaus tavoittaa! -hankeverkoston oppilaitoksissa kehittämistyö hyvässä vauhdissa!

Nyt kehitetään muun muassa www-sivuja hakijaystävällisemmiksi, suunnitellaan opiskelijaintraa, testataan ajanvarausjärjestelmiä ja erilaisia tapoja toteuttaa verkko-ohjausta sekä tehdään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa väyläopintojen kehittämisessä. Oppilaitosten tavoitteiden mukaisesti kehittämistyötä tehdään hakeutumisvaiheen ohjauksessa, opintojen aikaisessa ohjauksessa sekä opiskelijoiden ohjaamisessa toiselta asteelta jatko-opintoihin ja työelämään.

Hankeverkoston tapaamisissa on tutustuttu myös muihin ohjaukseen liittyviin hankkeisiin ja niissä hankkeissa tehtävään kehittämistyöhön. Keskeisenä asiana hankeverkoston tapaamisissa on ollut myös kehittämistyön pilotointien ja tulosten jakaminen vertaisoppimisen näkökulmasta.


Case Perho Liiketalousopisto

Prosessikuvaus erityisen tuen opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen hankkimisen tueksi oli aiemmin tapana järjestää työpaikkaohjaajakoulutuksia tai toimittaa ohjaajille materiaalipaketteja. Nämä toimintamallit eivät enää saavuta tai kokoa työelämän edustajia. Osaamisen hankkimisen siirtyessä yhä enemmän työpaikoille sekä opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeiden moninaisuus haastaavat kehittämään uudenlaisia yhteydenpitotapoja.

Digitaalisuutta hyödyntävissä yhteydenpidon menetelmissä yhdistyvät tieto ja pedagogiikka, jotka samalla monipuolistavat ja monimuotoistavat vuorovaikutusta. Tärkeää on myös tiedon molemminpuolinen ajantasaisuus sekä saavutettavuus.

Tästä tarpeesta syntyi ajatus työstää interaktiivinen kuva, jossa on äänitettynä sekä kirjoitettuna ohjeistus jokaiseen työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen jakson tueksi sekä opiskelijalle, ohjaajalle sekä opettajalle.

Kuvasta on linkit myös Opetushallituksen tutkinnon perusteisiin sekä videoidut ohjeet arviointilomakkeisiin ja niiden täyttämiseen.


Voit lukea koko uutiskirjeen täältä >>

 

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Saara Kallio, suomen kielen ja viestinnän lehtori
saara.kallio (at) perho.fi

Yksi kaunis päivä päätin lähteä Nordeaan päivittämään tietojani finanssialasta. Mitä minä, suomen kielen ja viestinnän opettaja, opin harjoittelupäivieni aikana? Millaista oli työskennellä robottien kanssa?

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Miten digitalisaatio on muuttanut pankin asiakaspalvelua?
Mitkä ovat avaimet onnistuneeseen palvelukokemukseen?
Voiko robotti korvata ihmisen asiakaspalvelussa?
Mitkä ovat finanssialalle aikovan työntekijän tärkeimmät ominaisuudet ja taidot?

Muun muassa näitä kysymyksiä lähdin selvittämään, kun osallistuin opettajille tarkoitettuun FIT (finanssitietojen päivitys) -harjoitteluun Nordeassa. FIT-projektin tarkoitus on lisätä opettajien työelämätietoutta, ja siinä ohessa opettajat pääsevät jakamaan omaa asiantuntemustaan yrityksiin.

Tutustuminen oli järjestetty viimeistä piirtoa myöten hienosti. Nimetty yhteyshenkilöni Laura Niittyjoki kulki kanssani koko päivät, ja työjärjestys oli tarkemmin laadittu kuin koulussa konsanaan. Punaisena lankana oli asiakasviestintä eri muodoissaan, konttorin tiskiltä sijoitusneuvontaan ja chattiin.

Tasalaatuista viestintää niin ihmiseltä kuin robotilta

Finanssialan harjoittelujaksosta oli mielestäni eniten hyötyä osaamisen päivittämisessä nykypäivään. Olen ollut Perho Liiketalousopistossa ja sitä edeltäneessä Helmi Liiketalousopistossa töissä kymmenen vuotta. Sinä aikana asiakasviestintä on kokenut huimia muutoksia. Mielestäni antoisinta oli tutustua digitalisaation vaikutukseen ja sen myötä nykyaikaiseen asiakasviestintään.

Pääsin mukaan ohjelmoimaan chat-robottia ja viilaamaan sähköisen sijoitusneuvojan vastauksia. Mietimme asiakaspalvelusta vastaavien kanssa yhdessä, millainen sävy sähköisten asiakasviestien vastauksissa tulisi olla, jotta asiakas saisi sopivan henkilökohtaista palvelua niin ihmisasiakaspalvelijalta kuin robotiltakin.

Huoliteltu kieli antaa kuvan vakuuttavasta yrityksestä

Pääsin myös lempipuuhaani eli viilaamaan pilkkua erilaisten tekstien kanssa. Pohdimme, miten oikeakielisyyden merkitys kasvaa entisestään, kun palvelu siirtyy verkkoon. Asiakasneuvojan ryhtiä ja hymyä tai vakuuttavia toimitiloja ei näy viestissä, ja siksi huolitellulla kielellä luodaan mielikuva luotettavasta yrityksestä. Liian kankeakaan ei saa olla, eli viestin pitää kuitenkin tulla ihmiseltä ihmiselle ja sopeutua asiakkaiden yhä vapaamuotoisemmaksi muuttuvaan viestintätyyliin.

Blogi: Opettaja meni Nordeaan (oppimaan)

Yksi suurimmista oivalluksistani Nordean päivinä oli, miten paljon asiakaskokemuksen kehittäminen on nykyään tietojärjestelmien kehittämistä. Jos verkkopalvelu tökkää tai chat-robotti ei ymmärrä kysymystä tai vastaa väärin, asiakas turhautuu ja jättää pahimmillaan asian kokonaan hoitamatta. Ihmisten ja tietojärjestelmien yhteistyön tulisi olla saumatonta.

Päivitykset alan osaamisvaatimuksiin

Digitalisaatio vaikuttaa myös alalle aikovien työntekijöiden osaamisvaatimuksiin. Kun rutiiniasiat siirtyvät verkkoon, vastaavasti asiakaskohtaamisissa vaaditaan yhä syvempää oman osaamisalueen hallintaa.

Muuttuva työelämä vaatii substanssiosaamisen ohella yhä enemmän joustavuutta, rohkeutta, paineensietokykyä, tiedonhakutaitoja, tiimityötaitoja ja viestintätaitoja. Osaa näistä voidaan helposti opettaa koulussa, mutta voidaanko kaikkia? Tästä aiheesta käytiin lounaspöydässä monta hyvää keskustelua.

Työpaikalle vietäväksi päivistä jäi monta ajatusta siitä, millaisiin työtehtäviin alalle hakeutuvat opiskelijat sijoittuvat ja millaisia taitoja niissä juuri tänä päivänä tarvitaan.

Yhteistyö jatkuu

Minä ja nordealaiset olimme yhtä mieltä siitä, että tällaisesta harjoittelusta ja tietojen vaihdosta pitäisi ehdottomasti tehdä pysyvä toimintatapa. Kokemus oli molemmin puolin antoisa, ja saimme monta ideaa, miten jatkamme yhteistyötä.

Kuulemma moni nordealainenkin olisi tykännyt tällaisesta kierroksesta. Huomasimme, että tällainen tutustumisen toimintamalli toimisi paitsi opettajille myös oman talon porukalle, eri yksikköjen väliseen yhteistyön ja ymmärtämisen syventämiseen.

Varmasti menen FIT-harjoitteluunkin taas uudestaan, jos ja kun tilaisuus tarjoutuu. Juuri tällaisella oppilaitosten ja työelämän yhteyksillä varmistetaan tulevaisuuden osaajien koulutus.

Juttu julkaistu alunperin finanssialalle.fi:ssä >>

Kuvat: Nordea

Opetta­ja meni Nor­de­aan

Perholainen opettaja päätti mennä päivittämään tietojaan finanssialasta oikein täysipäiväisesti – ja löysi itsensä pian Nordeasta.

Opetta­ja meni Nor­de­aan

Perho Liiketalousopiston suomen kielen ja viestinnän lehtori Saara Kallio osallistui opettajille tarkoitettuun FIT (finanssitietojen päivitys) -harjoitteluun Nordeassa. Harkkaripäiviensä aikana hän päivitti tietojaan finanssialasta muun muassa siitä, mitä se paljon puhuttu digitalisoituminen alalla tarkoittaa.

Miten FIT-harjoittelu sujui – lue täältä:

Juttu löytyy myös perholaisista blogeista >>

 

blogi: Onnellinen vanhuus

Kati Saario, opettaja, uraohjaaja
kati.saario (at) perho.fi

Seurana Oy sai marraskuun 2019 lopussa Perho Liiketalousopistosta kaksi upeaa nuorta, Idan ja Saran, työelämässä oppimaan.

blogi: Onnellinen vanhuus

Onnellinen vanhuus – niinkuin kaikki muutkin ikävaiheet – on muun muassa sitä, että on kaveri, jonka kanssa jakaa ilot, surut ja suunnitelmat

Kiitos Ida ja Sara, paljon onnea tulevaan – teidän asenteellanne pärjää!

Jakson ollessa loppuillaan, seranalaisilla oli jo ikävä näitä aktiivisia perholaisia, jotka olivat aina valmiina  ja innolla kokeilemaan ja oppimaan uutta.

Ja hep! Sara kirjoitti blogin työelämässäoppimisjaksoltaan; ajatuksia niin onnellisesta vanhuudesta kuin start-up yrittäjyydestä. Hyviä lukuhetkiä!

Perho Liiketalousopiston arvot: PALVELEVA INNOSTAVA VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ


Saran blogi:

Onnellisen vanhuuden tekeminen

Mielestäni onnellinen vanhuus on sitä, että et ole yksin. Vaikka terveys tai muita huolia olisi, on kaikki kenelle tahansa – ei pelkästään senioreille – helpompaa kun on tukemassa ja seurana läheisiä ja lämpimiä ihmisiä pitämässä seuraa ja tuomassa iloa. Eihän kukaan tässä maailmassa yksin pärjää.

Omille isovanhemmilleni toivoisin juurikin mahdollisuutta onnelliseen vanhuuteen. Siihen, että heidän ei tarvitse kärsiä yksinäisyydestä, vaikka olisin itse kiireinen – kuten kaikki ovat, sitä on elämä. Toivon että tulevaisuudessakin olisi Seuranan tarjoamia palveluita, ne ovat juuri sitä mitä omille läheisilleni tahtoisin, vaikka ei vielä tällä hetkellä ajankohtaisia olekaan. Toivoisin omille isovanhemmilleni sitä, että sen jälkeen kuinka paljon he ovat minulle tehneet ja merkinneet heidän ei tarvitsisi vanhuusaikoinaan huolehtia asioista, vain nauttia ja saada mahdollisuuksia sosiaalistumiseen ja seuraan loppuun asti, vaikka en sitä itse pystyisi tarjoamaan.

Itse olen kokenut Seuranan mission onnellisesta vanhuudesta sydäntä lämmittävänä. On ollut ihana huomata, miten maailmassa on ihmisiä kuten Mirka ja Seuralaiset, jotka vilpittömästi haluavat välittää iloa ja lämpöä senioreiden elämään ja tehdä hyvää. Mielestäni Seuranan missio toteutuu juuri kuin onkin tarkoitettu. Vanhukset pääsevät eroon yksinäisyydestä, ja omaisten ei tarvitse heistä huolestua tai kiireistään syyllistyä.

Työharjoittelussa mukavinta on ollut monipuolisuus ja käytännönläheisyys. Olen saanut luoda somejulkaisuja sekä virikepaketteja hoivakoteihin, mutta myös tavata Seuralaisia ja levittää Seuranan missiota joulumyyjäisissä. On myös ollut todella hienoa nähdä yrittäjän arkea, ja sitä miten paljon yrittäjyys oikeasti vaatii. Tätä kautta on oikeasti nähnyt millaista se on, ja mitä se vaatii, ja se on paljon.

Suosittelisin Seurana Oy:ta harjoittelupaikkana 100 %:sti kaikille, joita kiinnostaa hyvän tekeminen ja ihana työnantaja! Kuten kerroin, on ollut ihanan monipuolista ja mukavaa sekä silti opettavaa tekemistä viikkojen aikana. Mirka on antanut vapauksia ja vastuuta, josta tulee tunne, että sinuun luotetaan. Kuitenkin on aina annettu selvät ohjeet ja neuvot – eli juuri kuten asioiden pitääkin mennä.

Viikot Seuranassa ovat opettaneet minulle paljon start-up yrityksen toiminnasta. Olen oppinut markkinoinnin tärkeydestä ja siitä miten tärkeää on saada oma yritys nähdyksi. Olen oppinut miten paljon yrittäjyys vaatii, ja minkälainen moniosaaja yrittäjän on oltava. Pitää kyetä tekemään montaa asiaa saman aikaisesti ja hoitaa kaikkea yrityksen byrokratiasta asiakaspalautteisiin.


blogi: Onnellinen vanhuus
Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella toimiva Seurana Oy >> tarjoaa seuraa, virkistystä ja kiireettömiä kohtaamisia vanhuksen iloksi niin kotona kuin hoivakodissa.

blogi: Työelämä vie opiskelijaa

Juha Ojajärvi, rehtori, toimitusjohtaja
juha.ojajarvi (at) perho.fi

Kutsumme kaikkia opiskelijoita, meiltä valmistuneita sekä työelämän kumppaneitamme yhdessä pohtimaan ideoimaan, kuinka me parhaalla tavalla onnistuisimme korkealle nostetussa tavoitteessamme.


Perho Liiketalousopiston arvot: PALVELEVA INNOSTAVA VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ

blogi: Työelämä vie opiskelijaa

Maanantaina 1.1.2017 klo 00.00

Perho Liiketalousopisto aloitti toimitansa 1.1.2017, mutta sen taustayhtiöillä, Haaga Instituutti -säätiöllä ja Helmi Liiketalousopisto Oy:llä, on yhteenlaskettuna jo reilun 150 vuoden kokemus ammatillisen koulutuksen järjestämisestä.

Uuden vanhan oppilaitoksemme tavoitekentässä yksi asia menee muiden edelle. Olemme missiossamme määritelleet perustehtäväksemme kouluttaa ammattitaitoisia ja ennakkoluulottomia palvelualojen osaajia ja varmistaa heidän työllistymisensä ja urakehityksensä.

Mitäpä muuta ammatillisen kouluttajan tulisi tavoitella?

Niinpä niin ja mutta kun

Jos pureudutaan tavoitteeseen hieman syvällisemmin, huomaamme sen haastavuuden.

Tähän asti ammatilliset – ja ylipäätään kaikki muutkin koulutuksen järjestäjät – ovat olleet hyvinkin tyytyväisiä siihen, että opiskelijat ovat ylipäätään valmistuneet koulusta. Hurjimmissa tavoitteissa on tavoiteltu määräaikaista valmistumista. Juurikaan toisen asteen tai korkea-asteen koulujen kiinnostus ei ole riittänyt valmistumisen jälkeiseen aikaan. No – yliopistoissa toki alumnitoimintaa on tapailtu, mutta sen sisältö on ollut enemmänkin mukavaa yhdessä oloa ja vanhojen muistelua.

Varmistamme opiskelijoidemme työllistymisen ja urakehityksen

Perho Liiketalousopistolla elinkeinoelämän omistamana ammatillisena koulutuksen järjestäjänä on erinomaiset suhteet ja väylät työelämään. Teemme liki tuhat työelämässä oppimisen käyntiä vuosittain. Olemme yhteyksissä palvelualojen yrityksiin ja kehitämme ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen toimintaa.

Pääkaupunkiseudun työllisyystilanne alkaa elpyä ja se toimii veturina koko Suomen uuden taloudellisen kasvun käynnistymiselle. Innokkaimmat alkavat jo puhua työvoiman saatavuuden ongelmista.

Se, että voisimme varmistaa opiskelijoidemme työllistymisen, vaatii vielä paljon. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei anna meille mahdollisuuksia seurata valmistuneiden opiskelijoidemme uran kehittymistä. Silti uskomme, että tulevaisuudessa Perho Liiketalousopisto mielletään kumppaniksi, jonka kautta on saatu ensimmäinen alan työpaikka ja jonka kautta myös oma urakehitys voidaan varmistaa. Tätä tavoitetta Perho Liiketalousopisto ei voi saavuttaa yksin.

Ideariihi pystyyn ja talkoilla puimaan

Kuten jo alussa sanottua: kutsumme kaikkia opiskelijoita, meiltä valmistuneita sekä työelämän kumppaneitamme yhdessä pohtimaan ideoimaan, kuinka me parhaalla tavalla onnistuisimme korkealle nostetussa tavoitteessamme.

Perho Liiketalousopisto voi kokea onnistuneensa työssään vain, jos asiakkaamme, opiskelijat ja työelämä, kokevat meidän onnistuneen.