Artikkelit

#tunneruokasi feat. JUHANNUS 2020!

Carpe diem – se on kesä kerran vuodessa! Juhannuksena yö pakenee tykkänään, mitä suomalainen juhlistaa korkkaamalla pullon grillisytytysnestettä.

Mietitkö millä ekstra-hemmotella itseäsi ja lähipiiriäsi juhannuksena? Emme kysy tätä näin kesällä lämpimiksemme, vaan siksi, että meillä sattuu olemaan tässä hotti vinkki valmiina.

Ehdotamme suussa sulavaa #tunneruokasi-juhannusmenua eli sitruunalla ja Green City Farmin yrteillä maustettu grillattua siikaa Chimichurri-kastikeella ja sitruuna-balsamico-vinaigrettella heräteltyä GCF-tuoresalaattia.

Perho PROn koulutusasiantuntija Sami Rantanen, anna palaa:

Reseptit

Intro nähty. Katso seuraavaksi YouTubesta Samin #tunneruokasi-juhannusmenun ruokakohtaiset reseptit:


Oletko vannoutunut hiiligrillaaja?

Liiallinen sytytysnesteen käyttö hidastaa hiilloksen syntyä ja lopputuloksena on usein se, että grillattava ruoka laitetaan paistumaan aivan liian aikaisin. Seurauksena on epämiellyttävä sivumaku ja rankat päästöt.

Luomusti tehokkain tapa sytyttää hiilet on käyttää sytytysnesteen sijaan koivuntuohta. Jos tuohta ei ole saatavilla, hiilipussin paperi ajaa aivan hyvin saman asian. Hiluilla ei tässä pärjää.

Hiilten onnistuneen syttymisen voi varmistaa sillä, että grillistä nousee pientä savua ja hiilikasasta hehkuu käteen aavistus lämpöä; luomusti sytytetyt hiilet eivät meinaan roihua, vaan ne palavat hitaasti. Eli älä heti polta hihojasi, kyllä siellä grillissä tapahtuu, vaikkei lieskat nuolekkaan omenapuun latvaa.

Hiilloksen syntymistä voi auttaa hiilikekoon puhaltelemalla – lisähappi auttaa tulta leviämään – minkä toki jokainen takan tai puulieden käyttäjä jo tietääkin.

Grilli syttyy myös rypsiöljyllä

Jos ei ole tuohta, voi sytytyksen hoitaa rypsiöljylläkin: valele hiilille vähän öljyä, kasta vaikka hiiilisäkin paperipaloja öljyyn ja sytytä ne. Öljyinen paperi syttyy ja palaa hitaasti, mutta rypsiöljyä ei kannata laittaa hiilille liikaa. Grillaamaan ei pääse kuitenkaan alta nanosekunnin. Päin vastoin.


Herkullisen hyvää juhannusta &
erinomaisen makoisaa kesää!


 

#tunneruokasi feat. kuusenkerkkäsiirappi

Kuusenkerkkäsiirappi on suun messingille nostava lisuke esimerkiksi letuille, vohveleille ja jäätelölle. Tätä villiyrittien kuningasta voi käyttää myös vaikkapa juomien mausteena.

Kuusenkerkkien keruun kanssa ei pidä hötkyillä. Niiden keräämiseen jokamieskin tarvitsee maanomistajan luvan, sillä kerkät ovat kuusen vuosikasvua, nuoria versoja. Niinpä luvallakin niitä on soveliasta kerätä vain sieltä, täältä ja eri puista, ettei kuusikon kasvu jämähdä kerkkäsiirappiin.

Tällä videolla mennään metsään Perho PROn päällikkö Juha Turtiaisen kanssa, napsitaan kerkkiä sieltä täältä koriin – ja laitetaan siirappi tulolle:

…ja tässä siirapintekijälle ohjeet vielä perinteisesti:

Kuusenkerkkäsiirappi

  • 1 l kuusen kerkkiä
  • 1 l vettä
  • 500 g sokeria

Huuhtele kerkät ja laita likoamaan yön yli [vedessä] …ja laita sitten vasta kiehumaan. Tunnin keitinporinaa kuunneltuasi siivilöi ja ota keitinliemi talteen.

Lisää sokeri keitinliemeen ja keittele 2–3 tuntia, kunnes liemi muuttuu siirappimaiseksi. Jäähdytettele – ja valmista tuli!

HUOM!

  • Kerkät eivät sovi ravinnoksi henkilöille, joilla on astma tai hinkuyskä. Sen nauttiminen voi aiheuttaa allergisia reaktioita.
  • Havupuiden sisältämät hartsit lisäävät munuaisten toimintaa, ja siksi niitä ei kannata käyttää, jos on raskaana tai sairastaa munuaistautia.
  • Älä sekoita metsäkuusta koristekasvina käytettyyn euroopanmarjakuuseen (Taxus baccata) >>, joka on marjan siemenvaippaa lukuun ottamatta hyvin myrkyllinen.

 

#tunneruokasi feat. Onion

Luomusipulin siemenet laitettiin itämään tänäkin vuonna valoisassa Suomen keväässä. Ennen peltoon istutusta taimet saivat neljän viikon pimennys- eli lyhytpäiväkäsittelyn.

Kesän kynnyksen yli päästyä sipulien taimet istutettiin Green City Farmin pellolle jatkamaan kasvuaan. Pellolla niistä kehittyy rauhassa mutta farmarin valvovan silmän alla ei vain sipuleita tai edes ekologisia sipuleita vaan oikein

ekologisia gourmet-sipuleita!

Green City Farm’s ecological gourmet onions and Green City Farmin personal farmer Steven Lowndes – the stage is yours:

#tunneruokasi #feelthefarm #feelthefood


That Sometimes Happens

It sometimes happens the sun gets fed up to idle conversations and hides upstairs under the lacy crocheted blanket of clouds. It fluffs the pillow and turns over as a farmer keeps on knitting a thick blanket of soil trusting radiation will fall downstairs soon and, it sets fire to the fireplace when it is time the seedlings 

to leave their cradles and move in a patch under the sun – as well as rain and wind; all shifting fellows, those get fed up to idle conversations and hide upstairs under the lacy crocheted blankets of clouds, fluff the pillows, turn over, and shed tears when seeing onions cut that sometimes happens.


 

#tunneruokasi feat. biojäte feat. maanparannus

Komposti. Siellä se elämästä syntynyt orgaaninen jäte muhii, hajoaa ja lahoaa mikrobien sekä pieneliöiden toimesta.

Kun tuhina ja kuumottelu kompostissa on ohi, lopputuloksena on elämää ylläpitävä humus. Tämä eloperäinen musta maa-aineis toimii pohjana uudelle elämälle.

Pellolta peltoon on siis tiivistetty kuvaus elämän kiertokulusta. Annetaanpa multaspesialistien – Riitan, Heidin ja Juhan – kertoa:

Lainaaja palauttaa!

Ihmisten tehtävä on elää ihmisiksi ja tukea ihmisenä osaltaan luonnon toimintaa, ekosysteemipalveluita.

Elämä ja ruoan tuotanto maapallolla saavat parhaat mahdollisuudet jatkua, kun pidämme huolta muun muassa maan elinvoimasta kierrättämällä maahan takaisin sen, minkä sieltä olemme ottaneetkin.


bonusjuttu
Kompostoimalla laitetaan ravinteet kiertoon au naturel

Green City Farmilla viljellään ekologisesti ilman luomumerkkiä – ja pitkälti ilman takavetoista Massikkaakin!

Luonnonmukaisen kaltaiseen viljelymenetelmään kuuluu kompostointi, luonnonmukaisesti tuotetut siemenet, orgaaniset lisälannoitteet ja maaperän kasvukunnosta sekä terveydestä huolehtiminen. Lisäksi huomioidaan, ettei ravinteet rehevöitä vesistöjä ja että viljelymenetelmä on ilmastoystävällinen.

 

Vastuullinen Ravintola Perho

Kestävän kehityksen opas
Vastuullinen ravintola on enemmän kuin ravintola

Töölön kampuksen Ravintola Perho toimii opetusravintolana. Koko sen toiminta on ympäristömyönteistä.

Vastuullinen Ravintola Perho

Ravintola noudattaa ympäristövaatimuksia toiminnassaan esimerkiksi raaka-aineita ostettaessa ja käytettäessä. Ravintola täyttää sille asetettuja vaatimuksia energiankulutukselle ja jätehuollolle sekä kemiallisten tuotteiden käytölle ja osa elintarvikkeista on luomua. Henkilökunta ja opiskelijat ovat myös omalla työllään sitoutuneet ympäristötyöhön.


Portaat Luomuun

Ravintola Perho sekä Töölön kampuksen opiskelija- ja henkilöstöravintola Herkku saivat marraskuussa 2014 Portaat Luomuun diplomit.  Portaat Luomuun on ammattikeittiölle suunnattu ohjelma, jossa edistetään luomun käyttöä etenemällä viisivaiheista portaikkoa ylöspäin, jonka huippuna on tähtiporras. Vuonna 2018 Ravintola Perho ja Herkku saavuttivat tason viisi Portaat Luomuun ohjelmassa.


Hävikkimestari-sovellus

Ra­vin­to­la Per­ho otti syk­syl­lä 2018 käyt­töön­sä Hä­vik­ki­mes­ta­ri-so­vel­luk­sen. So­vel­luk­sel­la on help­po mi­ta­ta ra­vin­to­lan ruo­ka­hä­vik­kiä. Hä­vik­ki­mes­ta­ri ei auta vain tie­don ke­rää­mi­ses­sä, vaan ta­voit­tee­na on hyö­dyn­tää ke­rät­tyä tie­toa ruo­ka­hä­vi­kin en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä. So­vel­lus otettiin käyt­töön myös Töö­lön kam­puk­sen ope­tus­keit­ti­öi­ssä luku­vuo­den 2018–2019 ai­ka­na.

Ruo­ka­hä­vi­kin ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat nous­seet glo­baa­lik­si huo­len­ai­heek­si. Maa­pal­lon maa­pin­ta-alas­ta 50 % on ruo­an­tuo­tan­non käy­tös­sä. Puh­taas­ta ve­des­tä puo­les­taan 70 % ku­luu ruo­an­tuo­tan­toon ja 30 % il­mas­to­pääs­töis­tä syn­tyy juu­ri ruo­an­tuo­tan­nos­sa. Täl­lä het­kel­lä 1/3 tuo­te­tus­ta ruo­as­ta pää­tyy hä­vi­kik­si, mikä on kes­tä­mä­tön­tä maa­pal­lon kaik­kien mit­ta­rei­den ol­les­sa pu­nai­sel­la. YK:lla on­kin ta­voi­te vä­hen­tää ruo­ka­hä­vik­kiä 50 % vuo­teen 2030 men­nes­sä. Hä­vik­ki­mes­ta­rin avul­la ra­vin­to­lan hen­ki­lö­kun­ta on mu­ka­na rat­kai­se­mas­sa tätä haas­tet­ta. (Las­si­la & Ti­kan­oja 2018)


Viherseinä henkilöstö- ja opiskelijaruokala Perhon Herkussa

Perhon henkilöstö- ja opiskelijaruokala Herkku on hankkinut viherseinän, jolla saadaan aikaiseksi ekologinen ja puhdas ilma.

Vastuullinen Ravintola Perho ja viherseinä

Viherseinä puhkuu puhdasta sisäilmaa

Naava poistaa ilmasta haitallisia kemikaaleja ja optimoi ilmankosteuden, häivyttäen heikon ilmanlaadun aikaansaamia terveysongelmia sekä kohottaen tuottavuutta ja suorituskykyä.


Kompostori

Ravintola Perho otti käyttöön syksyllä 2019 kompostorin, joka toimii luonnonystävällisellä tekniikalla ja vähentää jätteiden määrää 90 %. Kompostorin mikro-organismien tehtävänä on pilkkoa kompostoriin syötetyt tuotteet noin 24–48 tunnin kuluessa maanparannusaineeksi.

Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla sitä

Lopputuote hygienisoidaan kuumentamalla tuote (+75 C°/1 tunti) EU-standardien mukaisesti.  Tätä myötä Perhossa otetaan haltuun kestävän ravinnontuotannon ympyrä ”Pellosta pöytään ja takaisin peltoon”. Biokompostoitava hävikki viedään biokompostoriin joka muuttaa hävikin maanparannusaineeksi. Maanparannusaine palautetaan takaisin Green CIty Farmin pellolle.

​Green Good -kompostoreiden käyttökapasiteetti on 5 kg–1500 kg/ päivässä. Nämä CE-hyväksynnän omaavat laitteet säästävät selvää rahaa ja vähentävät kierrätyksestä syntyviä kuluja.


Perhon panimo

Perhon Panimo on Helsingin vanhin toiminnassa oleva panimo. Panimo on opetuspanimo ja osa Perho Liiketalousopistoa.

Panimo on perustettu vuonna 1995 ja Ravintola Perhossa on nykyään neljä hanaa, joissa on vaihtuva kattaus oman talon oluita. Perhon Rohkea on ollut alusta alkaen myydyin olut ja se on jatkuvasti ravintolan valikoimassa. Ravintola Perho valmistaa myös kausioluita ja kokeilevat jatkuvasti uusia reseptejä. Ravintolalla on myös ulosmyyntioikeudet.


Perhon juustola

Perho Liiketalousopiston yksi arvo on Edelläkävijyys. Arvo haastaa meitä kaikkia miettimään, kuinka edelläkävijyys näkyy omassa työssä ja tekemisessä. Perhon juustolan perustaneet miettivät tätä yhdessä, ja tuloksena syntyi idea ryhtyä valmistamaan juustoja, joita harva koulu ja vielä harvempi ravintola Suomessa valmistaa. Juustoista saadaan hyvä myyntituote ravintola Perholle ja juustojen valmistuksesta hyvä koulutustuote Perho PROlle.


KEKE-opas – sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Green City Farm – Perhon pelto

Kestävän kehityksen opas
Kaupunki tuottaa lähiruokaa

Perho Liiketalousopiston Mal­min kam­puk­sen vie­res­sä sijaitseva Green City Farm rikastuttaa useiden satojen ravintola-alan, matkailun ja liiketoiminnan opiskelijoiden opiskelupolkuja.

Green City Farm banderolli pellonlaidassa

Green City Farm si­jait­see Perho Liiketalousopiston Mal­min kam­puk­sen yhteydessä

KEKE-opas: Green City FarmGreen City Farmilla, Perhon pellolla, kestävä kehitys yh­dis­te­tään eri tut­kin­non­o­siin työ­e­lä­mä­läh­töi­ses­ti. Pelto toimii ilmiömiöpohjaisena oppimisympäristönä ja tuo muun muassa kestävän viljelyn konkreettisesti opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat oppivat kestävän viljelyn ohella myös yrit­tä­jyyttä, markkinointia, tuo­te­ke­hi­tystä ja raa­ka-aine­tie­toi­suutta.

Ra­vin­to­la-, mat­kai­lu- ja lii­ke­toiminnan alojen opis­ke­li­jat tutustuvat siihen, mis­tä ruo­ka tu­lee, mi­ten se siir­tyy kes­tä­vän gast­ro­no­mi­an fi­lo­so­fi­an mu­kai­ses­ti pel­lol­ta keit­ti­öön ja asi­ak­kaan lau­ta­sel­le.


Luonnon monimuotoisuutta vaalivaa kumppanuusmaataloutta

En­sim­mäi­sen sato­kau­den vil­je­ly aloi­tet­tiin tou­ko­kuus­sa 2017 ja se pe­rus­tui enim­mäk­seen ns. maan­pa­ran­nus­vil­je­lyyn, jos­sa ta­voit­tee­na oli el­vyt­tää pel­to­a­lue­en maa­pe­rän ra­vin­to­ai­neet ja pien­e­li­öt luon­non­mu­kai­sin me­ne­tel­min. Vuosien 2018–2019 aikana kasvien ja yrttien viljelyä laajannettiin niin, että nykyisin pellolla kasvatetaan yli 30 erilaista lajia.



Vierailu pellolla

Voit tulla vierailemaan yksin tai ryhmäsi kanssa, ja tutustua ruoan alkuperään sekä pellon monimuotoiseen toimintaan.

Green City Farm >> on meidän perholaisten yhteinen pelto ja pihapiiri, matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyttä luova tila kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja myös kaupunkilaisille.

Voit vierailla pellolla arkisin ja viikonloppuisin ilman ajanvarausta. Jos kuitenkin haluat varata tutustumiskierroksen tai saada lisätietoa osallistumisesta pellolla työskentelyyn, voit soittaa ja va­ra­ta ajan.

Pel­lon toi­min­ta pe­rus­tuu ns. kump­pa­nuus­maa­ta­lous eli Com­mu­ni­ty Sup­por­ted Ag­ri­cul­tu­re -mal­lin ide­aan, joka tu­kee pienimuo­tois­ta ja luon­non­mu­kais­ta vil­je­ly­toi­min­taa, yh­dis­tä­en kau­pun­ki­lai­sia ja si­dos­ryh­miä.

Varaukset

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija 
040 150 4252

Ste­ven Lown­des, per­so­nal far­me­ril­ta
040 572 8991


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

#tunneruokasi feat. kestävä gastronomia

Kestävästi tuotetun ruoan matka asiakkaan lautaselle alkaa siemenestä jatkuen kasvualustan, kasvihuoneen, pellon sekä logistiikan kautta ravintolaan, kauppaan ja lopulta kuluttajan pöytään.

#tunneruokasi feat. kestävä gastronomia

kestavagastronomia.fi

Kestävä gastronomia on tietoisuutta valinnoista, joita tekee ruokaketjussa ja ruokajärjestelmässä. Perho Liiketalousopiston kaupunkipelto, Green City Farm, on ekosysteemiltään monipuolinen ympäristö kasvilajeineen ja eläimineen.

Luonnonmukaisessa viljelyssä pyrimme tukemaan luonnon ekosysteemipalveluita ja toimimaan luonnossa luonnon tavoin. Maaperän miljoonat mikrobit ovat pellon tärkeimpiä ekosysteemipalvelun työntekijöitä. Pellolla kasvatetaankin geeniperimältään terveitä kasveja.

Opiskelijat ja henkilöstö pääsevät pellolle tutustumaan luonnonmukaisesti tuotettuun ja laadukkaaseen ruokaan!

 

Arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä

Ei ne isot puheet vaan vaikuttavat teot. Mitäs tänään(-kin) tehtäisiin kestävän hyvää? Lajitellaan, kierrätetään – muun muassa – ja kasvetaan hiilikädenjälkeämme, kuten Arvolupauksemme lupaa!

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä Perho Liiketalousopisto

Kun esimerkiksi Perho Liiketalousopisto tuottaa hiilikädenjälkeä opiskelijoilleen, nämä pystyvät kestävän kehityksen tiedostamisen ja osaamisen myötä alentamaan omaansa sekä parhaimmassa tapauksessa myös työnantajayrityksensä hiilijalanjälkeä.

Perho Liiketalousopiston arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Rakennamme oppilaitosken arjessa kestävän kehityksen ratkaisuja tulevien ammattilaisten kanssa. Kasvatetaan yhdessä hiilikädenjälkeä 💚😊

Katso Perho Liiketalousopiston ja ARVO ry:n Arvolupaus-video ”Vastuu ympäristöstä”. Se kertoo kuinka Perho Liiketalousopistossa toteutuu etenkin lupaus pitää huolta ympäristöstä.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen – siis mihin?

  • Hiilijalanjälki on ympäristövaikutukseltaan negatiivinen. Hiilijalanjälkeä syntyy käytännössä kaikesta kulutuksesta, ja sitä mitataan sillä, missä määrin pilaamme ja saastutamme ympäristömme esimerkiksi päästöillä ja jätteillä. Se kaikkihan päätyy viime kädessä luontoon – maahan, ilmaan, järviin ja meriin sekä eläimiin – ja yhden tai useamman mutkan kautta sinne, mistä sai alkusysäyksensä: meihin ihmisiin.
  • Hiilikädenjälki on ympäristövaikutukseltaan positiivinen. Hiilikädenjälkeä saadaan aikaan esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, pienentämällä materiaalin käyttöä, tekemällä ilmastomyönteisiä raaka-ainevalintoja, kehittämällä tuotteiden kierrätettävyyttä, vähentämällä hukkamateriaalin määrää, pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja parantamalla niiden käytettävyyttä. Tästä kaikesta luonto ja muukin ympäristö kiittää!

Löydät ARVO-liiton sivuilla ke 10.3.2020 julkaistun arvolupauksemme myös täältä >>


Arvolupauksemme: ympäristön kunnioitus

ARVO ry on yhteiskunnallisten yritysten liitto. ARVO edistää arvopohjaisen ja vastuullisen liiketoiminnan menestystä Suomessa ja tukee jäseniään muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisessa ja kehittämisessä. ARVO-lupaus on ARVOn jäsenyritysten yhteinen sitoumus eettiseen toimintatapaan. Lupauksessa on viisi kohtaa: Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, Vastuullinen talous, Vastuu ympäristöstä, Avoimuus ja hyvä hallinto sekä Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä. Perho Liiketalousopisto on ARVOn jäsen.

 

Perhon hunaja paikallisyhdistysten parhaaksi

Perhon hunaja on valittu parhaaksi paikallisyhdistysten hunajaksi Suomen paras hunaja 2019 -kilpailussa.

Töölön kampuksen kattoterassilla tuotettu Perhon hunaja on valittu parhaaksi paikallisyhdistysten hunajaksi Suomen paras hunaja 2019 -kilpailussa

Perho Liiketalousopiston Töölön kampuksen kattoterassilla tuotettu Perhon hunaja on valittu kymmenen paikallisyhdistyksen näytteen joukosta parhaaksi. Valinta tehtiin Suomen paras hunaja 2019 -kilpailussa Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä 26.10.2019 järjestetyssä valtakunnallisessa hunajakilpailussa Porissa.

Suomen paras hunaja 2019 kilpailusarjojen voittajat

  • Suomen paras hunaja 2019: Vilma Jylkkä (Jämsä)
  • Paras paikallisyhdistysten hunaja: Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit: Perhon hunajaa (Perho Liiketalousopisto, Helsinki)
  • Paras laji- tai aluehunaja: Karri Pyhtilä, Kontion kotihunaja (Kontio)
  • Paras kiteytetty hunaja: Vilma Jylkkä (Jämsä)
  • Paras juokseva hunaja: Jorma Sahinaho (Saarijärvi) ja Kari Vääräkangas (Ylivieska)
  • Paras vapaasti kiteytyvä hunaja: Heikki Dubatscheff, Hietasaaren lähihunaja (Oulu)

Malmin kampuksen hunaja toiseksi lajihunajasarjassa

Merja-Riitta Laurila Stadin tarhaajjista osallistui kilpailuun Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen eli Green City Farmin >> hunajalla tullen toiseksi lajihunajasarjassa. Siis taitavia pörriäisiä: samat mehiläiset pölyttävät Green City Farm kasvimaat ja tuottavat oheistuotteena hopeamitalin arvoista hunajaa – tai just päinvastoin :)

155 hunajaa, joista jokainen on erilainen

Mehiläistarhauksen suosio on kasvussa, erilaisia hunajia arvostetaan ja lähiruoka kiinnostaa ihmisiä. Siitä kertoo kilpailun suurin osallistujamäärä koskaan – maisteltavana oli 155 hunajaa.

Yleisö äänesti esiraadin valitsemista hunajista kunkin sarjan voittajan. Lisäksi yleisö äänesti finalistien joukosta kaikkein parhaana pitämäänsä hunajaa.


Perhon hunaja paikallisyhdistysten parhaaksi – lisätiedot

MESILA & ISA AY
Merja-Riitta Laurila, mehiläistarhaaja
040 511 2052
merjis52 (at) gmail.com

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kestävän gastronomian huippis kiittää! Green City Farm -logo


Kiitos kaikille Kestävän gastronomian huippuseminaari  2019 osallistujille – vieraille, puhujille ja juontajille!

Aika: ti 24.9.2019
Paikka: Perho Liiketalousopisto/Malmin kampus
Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12), 00700 Helsinki

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Upea Green City Farm!

Perho Liiketalousopiston vuoden 2019 Kestävän gastronomian huippuseminaarissa vastuullisuus, ilmastoystävällisyys ja herkullinen lähiruoka kulkivat tiukasti käsi kädessä. Päivän ohjelman juonsivat ravintoloitsijat Sikke Sumari / Sikke’s >> ja Henri Alén / Ultima >>

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Toisilleen Kokkisota-ohjelmista tutut Sikke Sumari ja Henri Alén juonsivat seminaarin ja paneelikeskustelun

Muistiinpanoja seminaarista

Kestävä gastronomia ja kiertotalous

Restaurant AMASS >>
ravintoloitsija Matthew Orlando

Kööpenhaminassa toimivan innovatiivisen ravintola AMASSin valttina on kestävän gastronomian mukaiseen ruokatuotantoon ja kaupunkiviljelyyn sitoutunut henkilöstö.

AMASSin tarjoamista elintarvikkeita ja juomista suurin osa on orgaanisia ja torjunta-aineettomia. Ruokien ja tuotteiden raaka-aineet nostetaan kaupunkipuutarhasta ravintolan takaa. Hiilijalanjälkeä vähennetään merkittävästi käyttämällä ruoanvalmistuksen yhteydessä syntyviä sivutuotteita kekseliäästi. Esimerkiksi ylijääneistä kananmunanvalkuaisista on kehitystyön tuloksena syntynyt muun muassa ”soijakastiketta”.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Ravintola AMASSin valttina on kestävän gastronomian mukaiseen ruokatuotantoon ja kaupunkiviljelyyn sitoutunut henkilöstö sekä pomo, Matthew Orlando (vasemmalla)

Ruokavalio vaikuttaa terveyteen ja aivojen suorituskykyyn

FazerBrainhow >>
ravitsemusasiantuntija Iina Savenius

Usko tai älä, mutta ihmisen aivot tarvitsevat yhtä paljon huomiota kuin kehokin!

Aivoystävällisessä elämäntavassa yhdistyvät monipuolinen liikunta, fyysinen ja henkinen kuormitus, riittävä palautuminen ja monipuolinen ruoka. Päivittäinen säännöllinen ruokailu aamiaisesta iltapalaan pitää aivot virkeinä ja kylläisenä – aivoilla kun ei ole jenkkakahvoja, so. energiavarastoja.

Terveellisessä lautasannoksessa on sopivassa suhteessa muun muassa tummaa suklaata, hyviä rasvoja, kasviksia ja juureksia, siemeniä ja pähkinöitä, lihaa, kalaa, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Iina Savenius

Kestävän ruoankulutuksen käytännöt

Helsingin yliopisto >>
professori Mari Niva

Ruokavalioiden ilmastovaikutuksia tutkiva YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennustaa globaalin lihankulutuksen kasvavan 76 % vuodesta 2005/2007 vuoteen 2050.

Mitä voimme tehdä nyt osallistuaksemme lihan syönnin ja kasvihuonepäästöjen vähentämistalkoisiin?

Syödään vähähiilisemmin vähentämällä lihan ja maitotuotteiden osuutta, korvaamalla liha tai osan siitä vaihtoehtoisilla proteiineilla, syömällä sen minkä jaksamme eikä yhtään enempää, välttämällä ruokajätteen määrää ja käsittelemällä jäte oikein.

Syödään satokauden ruokaa, pellolla kasvatettuja kasviksia, ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa, tekemällä ruokaa useammalle aterialle energiaa säästävällä tavalla ja pakastamalla pahanpäivän varalle se mitä jää yli.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Mari Niva

Ruokaturva ja pientuotannon merkitys

Aalto-yliopisto >>
tutkija Galina Kallio

BIOS-tutkimusyksikkö >>
tutkija Ville Lähde

Ruokaturva rakentuu neljästä pilarista: ruokaa on oltava riittävästi saatavilla, ihmisillä täytyy olla mahdollisuus ja varallisuus hankkia sitä, ruokaa pitää olla saatavilla myös kriisien aikaan ja sen on oltava laadukasta, turvallista ja ravitsevaa.

Pienviljelijät tuottavat suurimman osan maailman ruoasta ja ovat avainasemassa etenkin köyhempien ruokaturvassa. Kun tuetaan pienimuotoista maataloutta, lisätään työllisyyttä ja laaja-alaista kehitystä köyhemmissä oloissa. Yksi keino pienimuotoisen maatalouden tukemiseen on kumppanuusmaatalous, jossa tutun viljelijän laadukkaat tuotteet ovat suoraan kuluttajan käytettävissä. Mikäli kuluttajat maksavat satotuotteista etukäteen, saa tuottaja varmuutta tuotteidensa menekkiin ja mahdollisuuden investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Ville Lähde ja Galina Kallio

Syö hyvin, jaksat enemmän

Lääkärikeskus Aava >>
ravitsemusasiantuntija Patrik Borg

Syömistä ei pidä miettiä liikaa, se on tehtävä helpoksi. Kehoa kuuntelemalla löytyy sopiva päivittäisen syömisen määrä ja tasainen ateriarytmi. Säännöllisellä ateriarytmillä verensokeri ei heilahtele, tiessään ovat syömisvajeesta johtuva väsymys ja keskittymiskyvyttömyys. Päivän ruokailut on hyvä keskittää aamupäivään ja lihottavaa iltasyömistä vähentää.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Patrik Borg

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kohti hiilineutraalia jalanjälkeä keskustelupaneelin puheenvuoroissa kuului innostus ja asiantuntijuus. Panelisteina oikealta: Matthew Orlando (AMASS), Carlos Henriques (Ravintola Nolla), Johanna Rajakangas-Tolsa (Haaga-Helia),  alumnit Ilias Kuntras ja Alma Kallio ja Green City Farmin maanviljelijä Steven Lowndes


Muuta päivän ohjelmaa

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kun maa on kunnossa, kasvit saavat sopivasti vettä ja ravinteita. Lounastauolla seminaarivieraat tutustuivat ekopellon toimintaan ja yksi- ja monivuotisiin viljelykasveihin.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun restonomiopintoja osana ravintola- ja catering-alan perustutkintoaan suorittavat perholaiset väyläopiskelijat saivat seminaarivierailta kehuja herkullisesta ja hyvännäköisestä lounasmenusta

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kestävän gastronomian huippuseminaari 2019 – lisätiedot

PERHO LIIKETALOUSOPISTO OY – Green City Farm
JUHA OJAJÄRVI, rehtori, toimitusjohtaja
0400 939 269
juha.ojajarvi (at) perho.fi

JARMO ÅKE, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
ruokakulttuurin ja viestinnän maisteri
040 147 8552
jarmo.ake (at) perho.fi


Pääyhteistyökumppanit

Kestävän gastronomian huippis 2019 kiittää!