Artikkelit

Perholainen agenda vuodelle 2030

/in /by

Sustainable Development Goals

Maailmanlaajuista kestävän kehityksen työtä ohjaava Agenda 2030 on valittu Perho Liiketalousopiston opintovuoden 2021–2022 kestävän kehityksen teemaksi.

Agenda2030 ja 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals):

YK:n seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals) sisältävä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 tähtää kehitykseen, joka tapahtuu tasapuolisesti ympäristön, eläinten, talouden ja ihmisen hyväksi.

Tavoitteissa onnistuminen edellyttää saumatonta toimintaa maatasolla sekä globaalisti: yhteiskunnat osallistavaa yhteistyötä ja vuoropuhelua maan ylimmästä johdosta kaikkiin kansalaisiin ikään, sukupuoleen, varallisuuteen ja vakaumukseen katsomatta.

Agenda2030

Perho Liiketalousopisto on YK-kouluLiiketalousopisto on tänä vuonna myös YK-koulu

YK-kouluverkosto on kaikille kouluille ja oppilaitoksille avoin tuki- ja yhteistyöverkosto YK-teemojen, ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden aihekokonaisuuksien sekä kestävän kehityksen teemojen näkyväksi tekemiseen osana koulujen opetusta ja toimintakulttuuria.

Suomen YK-liitto

Perholainen agenda vuodelle 2030 – lisätiedot

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
050 5351 001
maria.runonen (at) perho.fi

Tutustu KEKE-oppaseemme

Perho Liiketalousopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista koottu kestävän tulevaisuuden työryhmä >> vastaa kestävän kehityksen toiminnan suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta sekä vuosittaisten teemojen valinnasta, toteuttamisesta ja kehittämisestä yhdessä muiden perholaisten kanssa.

 

Millaisia olemme yhdessä?

/in /by

Opintovuoden 2020–2021 kestävän kehityksen teemana on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi.

Perho Liiketalousopiston opintovuoden 2019–2020 kestävän kehityksen teemana oli perholaisuus – kannustava, kohtelias, luotettava, rohkea, avoin ja muiden työtä arvostava ylpeästi #perholainen.

#perholainen ekosysteemin rakennustyö alkaa vastauksista kysymyksiin

Nyt elokuussa alkaneena opintovuotena jatkamme viime vuoden #perholainen -teemaa nostamalla pöydälle Perho Liiketalousopiston ekosysteemin aineksia kuten yhteisön, yhdessä tekemisen ja verkostot. Etsimme yhdessä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi ja mikä on roolimme osana ympäröivää ekosysteemiä?
  • Mikä on toiminnallinen kokonaisuutemme?
  • Miten toimimme yhdessä perholaisina sekä laajemmin osana kestävästi toimivaa yhteiskuntaa?
  • Mitä pitää ottaa huomioon, kun toimimme vuorovaikutuksessa luonnon ja toistemme kanssa?

Millaisia olemme yhdessä?

Mietinnän tueksi luvassa on muun muassa tietoiskuja, työpajoja ja luentoja sekä yhteisiä tapahtumia.

Toimintaympäristömme on yhdenlainen #perholainen ekosysteemi

Millaisia olemme yhdessä?

Jos sinulla on heti kättelyssä ideoita tai ajatuksia teemaan liittyen, laita viestiä KEKE-työryhmälle

keke (at) perho.fi

KEKE-työryhmän käsialaa on muun muassa Kestävän kehityksen KEKE-opas, johon voit tutustua tästä:

Kestävän kehityksen opas 2020–2021
Sustainable development guide 2020–2021

Tutustu myös oppilaitoksemme Vastuullisuus raporttiin:

GRI-vastuullisuusraportti/Global Reporting Initiative 2017–2019

Rakennetaan yhdessä kestävää elämäntapaa!

Lisätietoja KEKE-työryhmästä >>

#yhdessä #millaisiaolemmeyhdessä #perhonekosysteemi

 

Kestävän kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Kestävä kehitys kuuluu ammatilliseen osaamiseen

Perho Liiketalousopisto on kestävän kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos. Kestävä kehitys sisältyy kou­lu­tustemme osaa­mis­ta­voit­tei­siin ja on osa työ­e­lä­män ke­hi­tys- ja in­no­vaa­ti­o­toi­min­taamme.

merkonomista tradenomiksi

Opis­ke­li­joi­ta oh­ja­taan kan­ta­maan vas­tuu­ta ym­pä­ris­tös­tään ja ym­mär­tä­mään luon­non ja kult­tuu­rien moni­muo­toi­suut­ta

Kestävän kehityksen mukana olo perholaisessa arjessa tukee hen­ki­lös­tön ja opis­ke­li­joi­den kas­vua kes­tä­vään elä­män­ta­paan. Kes­tä­vä ke­hi­tys on kaik­kien yh­tei­nen asia ja ke­hi­täm­me muun muassa sertifioinnin avulla op­pi­mis­ym­pä­ris­töjäm­me yhdessä kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kas­va­tuk­sen ta­voit­tei­ta tu­ke­vak­si.

Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti

Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­to Oy:lle myön­net­tiin vuonna 2018 Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti.

Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti luovutettiin perholaisille sekä Töölön että Malmin kampuksella

Tärkein osoitus pitkäjänteisestä työstä kestävän kehityksen edistämiseksi on OKKA-säätiön myöntämä kestävän kehityksen sertifikaatti. Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti myön­net­tiin Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­to Oy:lle 21.12.2018. Sertifikaatti kattaa vuonna 2017 yhdistyneen Perho Liiketalousopiston toiminnan koko laajuudessaan.

Ser­ti­fi­oin­nin tär­keim­pä­nä tavoit­tee­na on tu­kea kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jän kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen työ­tä. Ser­ti­fi­oin­nin avul­la ke­hi­te­tään ope­tus­ta ja op­pi­mis­ym­pä­ris­töjä kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kas­va­tuk­sen ta­voit­tei­ta tu­ke­vak­si. Koko oppilaitoksen kestävän kehityksen itsearviointi tehdään toistamiseen lukuvuoden 2020–2021 aikana.

Vastuullisuusraportti (GRI)

Perho Liiketalousopisto teetti vuoden 2019 aikana laajan Global Reporting Initiative -vastuullisuusraportin (GRI) voidakseen kehittää toimintaansa vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin myös opetuksen ja ohjauksen osalta.

Vastuullisuusraporttia hyödynnetään muun muassa opetuksen ja toimintatapojen kehittämistyössä sekä tulevassa kestävän kehityksen itsearvioinnissa ja sertifioinnissa, määritellyn vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

Kestävän kehityksen sitoumus

Kestävän kehityksen ohjelma

Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­tossa on laadittu kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen oh­jel­ma, jonka poh­ja­na on Ope­tus-, kas­va­tus- ja kou­lu­tus­a­lo­jen sää­tiö – OKKA-sää­ti­ön yllä­pi­tä­mä kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ser­ti­fi­oin­ti­jär­jes­tel­mä.

Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen oh­jel­man ta­voit­tee­na on tu­kea hen­ki­lös­tömme ja opis­ke­li­joi­demme kas­vua vastuulliseen elä­män­ta­paan. Heitä kannustetaan löytämään arvokkuutta omasta ihmisyydestään sekä saamaan merkityksellisyyttä ja elämäniloa yhteydestä toisiin ihmisiin; opimme kantamaan vastuuta toisista ihmisistä ja ympäristöstä sekä ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta.

Kestävän kehityksen teemat

Perho Liiketalousopiston kestävän tulevaisuuden työryhmä ehdottaa opintovuosittain kestävän kehityksen teemoja, joista henkilökunta ja opiskelijat tekevät valinnan. Teema ohjaa päivittäistä vastuullisuustyötämme ja ottaa opiskelijat mukaan sen kehittämiseen. Teemoja käsitellään monipuolisesti opintovuoden aikana muun muassa viestinnässä, koulutuksessa ja erilaisissa tapahtumissa. Teemoista nousevat hyvät toimintatavat tuodaan osaksi opetusta, koulun arkea ja toimintakulttuuria.

Opintovuoden 2019–2020 kestävän kehityksen teemana oli perholaisuus. Perholainen on kannustava, kohtelias, luotettava, rohkea, avoin, arvostaa muiden työtä sekä on ylpeästi perholainen.

2020–2021 jatkamme #perholainen -teemasta pohtimalla Perho Liiketalousopiston ekosysteemiä eli miten perholainen yksilö toimii yhteisöissä ja rakentaa yhteisöllistä vastuullista tapaa toimia – millaisia olemme yhdessä.

Tulemme etsimään yhdessä vastauksia muun muassa kysymyksiin

  • mikä on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi ja miten olemme osana ympäröivää ekosysteemiä?
  • mikä on Perho Liiketalousopiston toiminnallinen kokonaisuus?
  • kuinka voimme yhdessä toimia sekä perholaisina että laajemmin osana kestävämpää yhteiskuntaa?

“Ekosysteemi tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.”

KEKE-teemoja

Lukuvuosi 2016–2017

  • Hen­ki­lös­tön ja opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­ti
  • Jät­tei­den la­jit­te­lu ja kier­rä­tys

Lukuvuosi 2017–2018

  • Ra­vin­to ja ter­veys
  • Moni­kult­tuu­ri­suus ja kan­sain­vä­li­syys
  • Vas­tuul­li­set han­kin­nat ja kes­tä­vä ku­lu­tus

Lukuvuosi 2018–2019

  • Green City Farm

Lukuvuosi 2019–2020

  • #per­ho­lai­nen

Lukuvuosi 2020–2021

  • Perho Liiketalousopiston ekosysteemi
Lisätietoa/lähteitä

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Kestävä kehitys opetuksessa

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Kestävä kehitys on kaikkien perholaisten opintoja

Kestävä kehitys on osa Perho Liiketalousopiston ja sen lisä- ja täydennyskoulutusyksikkö Perho PROn opetussuunnitelmaa ollen monella tapaa mukana opetuksessa myös eri oppimisympäristöissä.

Ammattiosaaja kiinnittää huomiota vastuullisten raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, energian ja veden kulutukseen, kierrätykseen sekä ruoan elinkaareen

Perho Liiketalousopiston kaikessa toiminnassa korostuvat kestävä kehitys, yhteisvastuu ja yhdenvertaisuus. Edellytämme  jokaiselta työntekijältämme ja yhteistyökumppaniltamme vastuullisuutta, jota opetamme ja peräänkuulutamme myös opiskelijoiltamme.

Kestävää kehitystä opiskellaan niin verkossa kuin kasvotusten sekä koulussa että urbaanissa ympäristössä. Yhä useampi työssäoppimispaikka, jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, panostaa vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.

Opetusta ja ohjausta kestävän kehityksen periaatteista käytäntöihin

Kaikki perholaiset opiskelijat suorittavat “Kestävän kehityksen edistäminen”-tutkinnonosan.

Sen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ottaa huomioon elinkaariajattelun periaatteet ja pohtia ratkaisuja eettisestä näkökulmasta. Lukuvuodesta 2021 alkaen hyödynnämme ”Ammattilaisen kädenjälki” -palvelua, jossa voi suorittaa eri aloille suunnattuja kestävän kehityksen opintoja.

Ravintola-ala
Koulutamme kestävän gastronomian ja villiruoan osaavia kokkeja ja tarjoilijoita. He osaavat käyttää metsiemme, peltojemme ja vesiemme resursseja viisaasti sekä toimia raaka-ainetta ja luontoa kunnioittavasti. Opiskelijat tutustuvat erityisesti raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, ruokien elinkaareen liittyviin tekijöihin sekä Suomen hyvälaatuiseen ja hyvänmakuiseen hanaveteen. Lisäksi tutustutaan sekä kansainvälisiin, lähi- että paikallisruokiin ruoantuottajia unohtamatta.

Matkailuala
Koulutamme vastuullisia matkailualan ammattilaisia, jotka osaavat kehittää kestäviä matkailupalveluja. Opiskelijat oppivat tekemään vastuullisia valintoja kaikissa matkailun suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijat oppivat kunnioittamaan ja hyödyntämään paikallisuutta, valitsemaan vähiten ympäristöä rasittavia vaihtoehtoja sekä viemään matkailijoita sinne, missä luonto ja ympäristö kestävät matkailusta aiheutuvan kulutuksen. Matkailukoulutuksessa korostuvat metsä ja Suomen puhtaat luonnonvedet. 

Liiketoiminta
Koulutamme vastuullisia liiketoiminnan osaajia, jotka neuvovat myös asiakkaita vastuullisissa valinnoissa. Opiskelijat oppivat tunnistamaan ja ymmärtämään vastuulliseen yritykseen toimintamallit. Opinnoissa korostuu lisäksi eri kulttuurien tuntemus asiakaspalvelun näkökulmasta. Koulutuksen myötä opiskelijat ymmärtävät kiertotalouden jatkuvasti kasvavan merkityksen kaikessa liiketoiminnassa.

Asiakaspalveluosaaja osaa auttaa myös vastuullisten tuotteiden valinnassa

Opetuksessa huomioidaan sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu

Perho Liiketalousopistossa opiskelijat tutustuvat sekä lähialueen kulttuuriin että muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin. Matkailuopiskelijat harjoittelevat opastamista, ravintolapuolella tutustutaan kansainvälisiin ruokiin ja liiketaloudessa eri kulttuureita tarkastellaan asiakaspalvelun näkökulmasta.

Kansainvälisyys kuuluu luontevasti kaikkien opiskelijoidemme arkeen myös vieraiden kielten ja kulttuurien opintoina, kansainvälisinä työelämäjaksoina, monialaisina hankkeina ja projekteina sekä opintomatkoina. Lisäksi järjestämme kansainvälisiä teemapäiviä ja osallistumme kansainvälisiin kilpailuihin. Ulkomaiset vierailijat ja vaihto-opiskelijat sekä monikulttuuriset opiskelijaryhmät auttavat opiskelijoitamme saamaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan kansainvälistyvässä maailmassa.

Lue lisää: Sosiaalinen kestävyys

Innovatiiviset oppimisympäristöt

Yksi näkyvimmistä vastuullisuuden saavutuksista on Perho Liiketalousopiston oman kaupunkipellon, Malmin Longinojalla toimivan Green City Farmin, toiminnan vakiinnuttaminen sekä Kestävän gastronomian osaamiskeskuksen rakentaminen.

Green City Farm rikastuttaa kaikkien koulutusalojemme opiskelijoiden opiskelupolkuja. Pellon avul­la eri tut­kin­non­o­siin yh­dis­te­tään  työ­e­lä­mä­läh­töi­ses­ti ja osa­na to­del­lis­ta maa­il­maa kes­tä­vä ke­hi­tys, yrit­tä­jyys, tuo­te­ke­hi­tys ja raa­ka-aine­tie­toi­suus.

Opiskelijat pääsevät käytännönläheisesti näkemään ja kokemaan kestävän viljelyn ja miten ruoka siirtyy kestävän gastronomian filosofian mukaisesti pellolta keittiöön ja lautaselle muun muassa Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen mukaisesti toimivaan opetusavintola Perhoon. Ravintolan yhteydestä löydät myös Perhon juustolan ja Perhon panimon.

Yksi tärkeistä oppimisympäristöistämme on verkkokampus iPerho. Verkkokampus mahdollistaa opintojen saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta ja vähentää esimerkiksi paperinkulutusta ja tarvetta liikkua opintojen perässä.

Green City Farm toi­mii il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mi­sen ym­pä­ris­tö­nä sadoille ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen opiskelijoillemme

Perho PRO 

Perho PRO on osa Perho Liiketalousopistoa ja sen vastuulla on yrityksen lisä- ja täydennyskoulutus

PROssa on mahdollista opiskella ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen ammatti- tai erikoisammattitutkintoja joustavasti työn ohessa. Perho PROn järjestää myös Perho Liiketalousopiston työvoimakoulutuksia yhteistyössä TE-palveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Lue lisää: Vastuullinen koulutus Perho PROssa
Lisätietoa/lähteitä

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Vastuullinen ravintola-ala

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Vastuullinen ravintola-ala on tehokas

Ra­vin­to­la-alan am­mat­ti­e­tiikassa ko­ros­tu­vat asi­ak­kaan kun­ni­oit­ta­mi­nen, tasa­ver­tai­nen koh­taa­mi­nen ih­mi­se­nä ja tasa-ar­voi­nen pal­ve­lu sekä asi­a­kas­suh­teen luot­ta­muk­sel­li­suus.

Vastuullisuus ravintola-alalla edellyttää, että toiminta on sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti kestävää.

Vastuullinen ravintola-alan yritys parantaa jatkuvasti resurssitehokkuuttaan ja minimoi toimintansa kielteiset ympäristövaikutukset. Se huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja toimii vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan.

Vastuullinen ravintola-alan ammattilainen 

Vastuullinen am­mat­ti­lai­nen ar­vos­taa omaa ja tois­ten työ­tä sekä kan­sal­lis­ta kult­tuu­ria ja kult­tuu­ris­ta eri­lai­suut­ta. Hän tun­tee vas­tuu­ta asi­ak­kais­ta, tur­val­li­suu­des­ta, ym­pä­ris­tös­tä, työ­to­ve­reis­ta sekä työn­sä ja am­mat­ti­tai­ton­sa jat­ku­vas­ta ke­hit­tä­mi­ses­tä. Ra­vin­to­la-alan am­mat­ti­e­tiikassa ko­ros­tu­vat asi­ak­kaan kun­ni­oit­ta­mi­nen, tasa­ver­tai­nen koh­taa­mi­nen ih­mi­se­nä ja tasa-ar­voi­nen pal­ve­lu sekä asi­a­kas­suh­teen luot­ta­muk­sel­li­suus.

Eko­lo­gi­sen ja ta­lou­del­li­sen kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta oleel­lis­ta on, että ra­vin­to­la-alal­la kiin­ni­te­tään huo­mi­o­ta ruoan ympäristövaikutuksiin, ma­te­ri­aa­lien ja ener­gi­an sääs­töön ja väl­te­tään jät­tei­den syn­ty­mis­tä. Asi­a­kas­pal­ve­lus­sa on huo­mi­oi­ta­va, että asi­ak­kaat ovat yhä ym­pä­ris­tö­tie­toi­sem­pia ja heil­le tu­lee tie­dot­taa ym­pä­ris­tö- ja tur­val­li­suus­a­si­ois­ta.

Vastuullinen ravintola-alan yritys

  • parantaa jatkuvasti resurssitehokkuuttaan ja minimoi toimintansa kielteiset ympäristövaikutukset
  • huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja toimii vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan.

Vastuullinen ravintola-alan am­mat­ti­lai­nen

  • ar­vos­taa omaa ja tois­ten työ­tä, kan­sal­lis­ta kult­tuu­ria sekä kult­tuu­ris­ta eri­lai­suut­ta
  • tun­tee vas­tuu­ta asi­ak­kais­ta, tur­val­li­suu­des­ta, ym­pä­ris­tös­tä, työ­to­ve­reis­ta sekä työn­sä ja am­mat­ti­tai­ton­sa jat­ku­vas­ta ke­hit­tä­mi­ses­tä.

Kiertotalous ravintola-alalla

Kiertotaloudessa lähtökohtana on luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrään vähentäminen. Laajuudeltaan kiertotalous on kattavampi käsite kuin kierrtäys. Kiertotalous on uusi talousmalli, joka korostaa aineettoman kulutuksen ja palveluiden merkitystä. Esimerkiksi ostamisen sijaan, tavaroita voi saada käyttöönsä myös erilaisten digitaalisten jakelupalveluiden kautta.

Koska maapallon luonnonvarat ovat rajalliset ja väestö kasvaa, ihmisten aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan kokonaan uusia ratkaisuja. Kiertotaloudessa energia tuotetaan uusiutuvilla muodoilla ja tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi. Niihin tarvitut raaka-aineet ja materiaalit voidaan käyttää uudelleen. Tällöin uuden materiaalin tarve vähenee, eikä jätettä synny, koska ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille tuottajille.

Ravintola-alalla kiertotaloutta voidaan toteuttaa mm.

  • kompostoimalla biojäte ja kierrättämällä ravinteet
  • vähentämällä ruokahävikkiä ja hävikkiruoan hyödyntämisellä
  • lyhentämällä kuljetusketjuja ja vähentämällä pakkauksia/käyttämällä kestopakkauksia
  • hukkalämmön talteenotolla ja hyödyntämisellä lämmityksessä

hankinnoissa, esim. kierrätysmateriaaleista tehdyt työvaatteet ja kalusteet

Ympäristöystävällinen toiminta ammattikeittiössä – ympäristön kuormitusta ruokapalveluissa voidaan vähentää mm.  

  • käyt­tä­mäl­lä raa­ka-ai­nei­ta, joi­den ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat vä­häi­set
  • vä­hen­tä­mäl­lä ruo­an hä­vik­kiä va­ras­toin­nis­sa, val­mis­tuk­ses­sa, tar­joi­lus­sa ja lau­ta­sel­ta
  • vä­hen­tä­mäl­lä keit­ti­ös­sä ener­gi­an, ve­den ja ke­mi­kaa­lien ku­lu­tus­ta
  • vä­hen­tä­mäl­lä jät­tei­den syn­tyä ja kul­je­tuk­sia
  • oh­jaa­mal­la asi­ak­kai­ta va­lit­se­maan ja ko­ko­a­maan ym­pä­ris­tö­vas­tuul­li­sia ate­ri­oi­ta

Ympäristöystävällinen toiminta ammattikeittiössä

Ympäristön kuormitusta ruokapalveluissa voidaan vähentää mm.

  • käyt­tä­mäl­lä raa­ka-ai­nei­ta, joi­den ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat vä­häi­set
  • vä­hen­tä­mäl­lä ruo­an hä­vik­kiä va­ras­toin­nis­sa, val­mis­tuk­ses­sa, tar­joi­lus­sa ja lau­ta­sel­ta
  • vä­hen­tä­mäl­lä keit­ti­ös­sä ener­gi­an, ve­den ja ke­mi­kaa­lien ku­lu­tus­ta
  • vä­hen­tä­mäl­lä jät­tei­den syn­tyä ja kul­je­tuk­sia
  • oh­jaa­mal­la asi­ak­kai­ta va­lit­se­maan ja ko­ko­a­maan ym­pä­ris­tö­vas­tuul­li­sia ate­ri­oi­ta

Ympäristöystävällinen ruoka ja ruokalistasuunnittelu

Ruu­alla on suuret ympäristövai­ku­tuk­set. Se mitä syömme vaikuttaa niin ilman ja veden laatuun, luonnon monimuotoisuuteen, tuotantoeläinten hyvinvointiin kuin ruuan tuotannon sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Ruoan ympäristövaikutukset syn­ty­vät suurelta osin elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­nos­sa, mutta myös elin­tar­vik­kei­den kul­je­tus ja ruo­ka­jäte kuormittavat ympäristöä ja aiheuttavat hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä. Ammattikeittiöt voivat vaikuttaa ruuan alkutuotannon ja jalostuksen erilaisiin vaikutuksiin vastuullisilla raaka-ainevalinnoilla eli hankinnoilla. Ruokalistasuunnittelulla on siis välillisesti suuri merkitys.

Ruokalistan suunnittelussa pitää huomioida seuraavat periaatteet:

  • lisätään kasvisten määrää
  • proteiinin lähteenä käytetään erityisesti palkokasveja
  • vähennetään lihan ja maitotuotteiden käyttöä
  • suositaan luomuraaka-aineita
  • suositaan kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa
  • huomioidaan sesongit
  • kiinnitetään huomiota raaka-aineiden säilyvyyteen
  • suositaan lyhyen tuotantoketjun ja pienemmän jalostusasteen raaka-aineita
  • suunnitellaan ruokalistakierto siten, että raaka-aineita on mahdollista hyödyntää seuraavilla aterioilla

Ruokahävikki

Ruo­ka­hä­vi­kin ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat nous­seet glo­baa­lik­si huo­len­ai­heek­si. Onneksi jokainen ravintola-alan ammattilainen voi vaikuttaa hävikin pienentämiseen. Ensimmäinen askel hävikin vähentämisessä on sen punnitseminen ja seuranta. On tiedettävä missä ja kuinka paljon hävikkiä syntyy ja minkälaista hävikki on. Punnitustulosten perusteella päästään pohtimaan hävikin syitä ja keinoja vähentää hävikkiä.

On olemassa erilaisia sovelluksia hävikin mittaamiseen. Sovellukseen kirjataan päivittäin, mitä on heitetty pois ja miksi. Sovellus auttaa visualisoimaan hävikin määrän kehittymistä ja kerätyn tiedon avulla on helpompi suunnitella toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi.

Ra­vin­to­la Per­ho otti syk­syl­lä 2018 käyt­töön­sä Hä­vik­ki­mes­ta­ri-so­vel­luk­sen. So­vel­luk­sel­la on help­po mi­ta­ta ra­vin­to­lan ruo­ka­hä­vik­kiä. Hä­vik­ki­mes­ta­ri ei auta vain tie­don ke­rää­mi­ses­sä, vaan ta­voit­tee­na on, että ke­rät­tyä tie­toa hyödynnetään ruo­ka­hä­vi­kin en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä. So­vel­lus otet­tiin käyt­töön myös Töö­lön kam­puk­sen ope­tus­keit­ti­öi­ssä tam­mi­kuus­sa 2019.

Turvallisuudesta huolehtiminen on osa vastuullisuutta

Ravintolassa tapahtuu helposti työtapaturmia. Tapaturman riskiä lisäävät työssä käytettävät terävät, leikkaavat, sekoittavat ja murskaavat työvälineet ja koneet. Työvälineiden, ruuan ja höyryn kuumuus lisäävät palovammojen mahdollisuutta. Lattialla oleva rasva, neste ja epäpuhtaus saattavat aiheuttaa liukastumisia ja kaatumisia. Asiakkaan päihtymys voi johtaa väkivaltaan sekä siisteyden ja järjestyksen ongelmiin.

Turvallisuudesta huolehtiminen onkin tärkeä osa vastuullisuutta ravintola-alalla. Turvallisuus koskee niin työ-, henkilö-, ympäristö-, tieto-, omaisuus- ja tuoteturvallisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palo- ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Tur­val­li­suus­oh­jei­den nou­dat­ta­mi­nen, siis­teys ja jär­jes­tys sekä ter­veen jär­jen käyt­tö ovat par­haat ta­vat eh­käis­tä turvallisuusongelmia.

Miten voin itse vaikuttaa turvallisuuteen?

  • tutustun turvallisuusohjeisiin ja noudatan niitä
  • huo­leh­din ti­lo­jen siis­tey­des­tä ja jär­jes­tyk­ses­tä koko työ­vuo­roni ajan
  • lai­tan ta­va­rat ja vä­li­neet omil­le pai­koil­leen, kun en käy­tä nii­tä
  • pois­tan lat­ti­oil­ta ros­kat, vesi ja ras­va­tah­rat
  • var­mis­tan, että käyt­tä­mä­ni ko­neet ja lait­teet ovat eh­jiä
  • kat­kai­sen vir­ran, en­nen kuin ve­dän pis­tok­keen pois pis­to­ra­si­as­ta
  • pesen veit­set vä­lit­tö­mäs­ti käy­tön jäl­keen
  • kul­je­tan veis­tä aina terä alas­päin
  • tar­kis­tan, että käyt­tä­mä­ni pata­kin­taat ovat eh­jiä ja kui­via
  • va­roi­tan työ­to­ve­rei­ta­ni kuu­mis­ta as­ti­ois­ta
  • en juok­se keit­ti­ös­sä tai ra­vin­to­la­ti­lois­sa
  • pidän poistumistiet vapaana
  • mi­kä­li ha­vait­sen uh­kaa­van tai vaa­ral­li­sen ti­lan­teen, varoitan muita ja il­moi­tan sii­tä vä­lit­tö­mäs­ti esimiehelleni
Lisätietoa/lähteitä

Perho Liiketalousopiston vastuullisen ravintola-alan koulutuksessa korostuvat lisäksi kansainvälinen sekä lähi- ja paikallisruoka tuottajineen. Kestävän gastronomian ja villiruoan taitavat kokit ja tarjoilijat osaavat hyödyntää metsiemme, peltojemme ja vesiemme resursseja viisaasti sekä toimia raaka-ainetta ja luontoa kunnioittavasti. Opinnoissa tutustutaan erityisesti raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, ruokien elinkaareen liittyviin tekijöihin sekä Suomen hyvälaatuiseen ja -makuiseen hanaveteen.

#perholainen vastuullinen ravintola-alan ammattilainenTule siksi, mikä haluat olla.

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja

 

Jokaisella teolla on väliä

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Jokaisella teolla on väliä

”I have learned you are never too small to make a difference.” (Greta Thunberg, 2018)

Yh­teis­kun­tam­me moni­muo­tois­tuu, pysy mu­ka­na! Han­ki eri us­kon­nois­ta ja kult­tuu­reis­ta tul­lei­ta ys­tä­viä. Kuun­te­le ja opi muil­ta. Si­nun to­tuutesi ei ole ai­nut to­tuus.

Toi­mi ja osal­lis­tu

Kyse ei ole luopumisesta, vaan uudesta alusta. Voit yhä nauttia sinulle mielekkäistä asioista, tee se vain vastuullisemmin. Moni nuori kertookin, että vastuullisemmat valinnat ovat tuoneet hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä eikä tekemiseen ole liittynyt luopumisen tunnetta.

Ole ennakkoluuloton

Mie­ti, min­kä asi­oi­den edis­tä­mi­nen on si­nul­le tär­ke­ää. Mene mu­kaan näi­den jär­jes­tö­jen toi­min­taan. Osoi­ta miel­tä­si. Edis­tä ym­pä­ris­tö­si viih­tyi­syyt­tä. Sii­voa ros­kat. Moik­kaa naa­pu­ria, auta mum­moa, huo­leh­di ys­tä­väs­tä.

Ää­nes­tä

Isot lin­jauk­set teh­dään Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, edus­kun­nas­sa ja kau­pun­gin- ja kun­nan­val­tuus­tois­sa. Sinä pää­tät, kuka päät­tää!

Yritä yhdessä

Vastuullisuudessa ja kiertotaloudessa on valtavasti taloudellista potentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia.  Älä jää ideasi kanssa yksin, vaan etsi tueksi muita innostuneita tyyppejä.  Monet startupit lähtevät liikkeelle juurikin alle kolmekymppisten ihmisten raikkaista ajatuksista. Ole rohkea ja pyydä apua, verkostoidu.

Va­lit­se työ- tai har­joit­te­lu­paik­ka­si huo­lel­la

Sel­vi­tä, mi­ten työ- tai har­joit­te­lu­paik­ka­si pi­tää huol­ta ih­mi­sis­tä ja ym­pä­ris­tös­tä. Muis­ta, että työ­haas­tat­te­lu on kak­si­suun­tai­nen tilaisuus, jos­sa myös sinä ar­vi­oit, so­pii­ko yri­tys työn­an­ta­jak­se­si. Valitse omiin arvoihisi sopiva työpaikka, joka toimii vastuullisesti. Ai­ka­si on ar­vo­kas­ta, käy­tä se huo­lel­la.

Vietä vapaa-aikasi vastuullisesti

Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi vastuullisesti matkaillen, joka ei tarkoita vain lentokilometreissä säästämistä.

Valitse kohde vastuullisesti ja pohdi, miten majoitut, mitä syöt, mitä siellä teet ja miten liikut. Matkailu hyödyttää monia maita ja paikallisia yrittäjiä, mutta jotkut kohteet eivät valitettavasti enää kestä turistimassoja.  Vastuullinen valinta on tällöin toinen valinta. Tutustu avoimin mielin ympäristöön, kulttuuriin ja kunnioita paikallisia.

Vastuulliset arjen valinnat

Har­kit­se han­kin­to­ja­si – ku­lu­ta koh­tuu­del­la

  • Älä osta mitään harkitsematta kahdesti. On hyvä mää­ri­tel­lä tar­peet ja tur­hak­keet. Im­puls­si­os­tok­set ilah­dut­ta­vat usein vain het­ken, mut­ta ne ra­sit­ta­vat luon­toa pit­källä aikavälillä.
  • Uusi ei ole aina pa­ras. Lai­naa, osta käy­tet­ty­nä, kier­rä­tä.
  • Suosi lähellä tuotettuja satokauden tuotteita.
  • Mikäli tuo­te ei ole vas­tuul­li­nen, kan­nat­taa se hank­kia jos­tain muu­al­la.

Vaa­di vastuulisuutta ja laatua.

       Varmista että:
  • tuo­te on pit­kä­i­käi­nen, kes­tä­vä ja moni­käyt­töi­nen
  • tuot­teen tuo­tan­to­ket­ju on jäl­ji­tet­tä­vis­sä: kuka tuot­teen on val­mis­ta­nut, mis­tä ma­te­ri­aa­leis­ta, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa, mi­ten tuo­te on pää­ty­nyt myy­jäl­le
  • tuot­teen tuo­tan­to­ket­ju on vas­tuul­li­nen: ei ole ku­lu­tet­tu lii­kaa ener­gi­aa, vet­tä ja ke­mi­kaa­le­ja. Työn­te­ki­jöil­lä on asi­al­li­set työ­olot. Esi­mer­kik­si yk­sien fark­ku­jen val­mis­ta­mi­seen käytetään noin 10 000 lit­raa vet­tä.
  • tuo­te on huol­let­ta­vis­sa ja päi­vi­tet­tä­vis­sä.

Eh­käi­se ruokahä­vik­kiä

  • Osta ruo­kaa suunnitelmallisesti ja tar­pee­seen. Tuu­naa­mal­la täh­teis­tä­kin saa hy­vää ruo­kaa.
  • Hyödynnä hävikkiruoan yhteisöalustoja, esim. Lunchie Market ja ResQ Club

La­jit­te­le jät­teet oi­kein

  • La­jit­te­le jät­teet oi­kein. Kun la­jit­te­lu ja hyö­ty­käyt­tö toi­mi­vat kun­nol­la, edistät samalla kiertotaloutta. Huolellinen lajittelu sääs­tää luon­non­va­ro­ja, kos­ka jäte­ma­te­ri­aa­le­ja voi­daan käyt­tää uu­del­leen raa­ka-ai­nei­na ja hyö­dyn­tää ener­gi­ana.

Esikäsittele jäte ennen jäteastiaan laittoa

  • huuh­te­le kaikki pakkaukset, purkit ja pullot
  • li­tis­tä pak­kauk­set
  • va­lu­ta lii­at nes­teet bio­jät­tee­seen me­ne­vis­tä ruo­an­täh­teis­tä ja muis­ta maa­tu­vis­ta jät­teis­tä
  • pakkaa kas­vi- ja eläin­ras­vat sekä -öl­jyt tyh­jiin säi­ly­tys­as­ti­oi­hin ja kier­rä­tä
  • muis­ta jät­tää pan­til­li­siin pul­loi­hin kor­kit

Säästä sähköä

Li­sään­ty­nyt tek­no­lo­gia on kas­vat­ta­nut ener­gi­an ku­lu­tus­ta.  Ener­gi­an jär­ke­vä käyt­tö ja ener­gi­an­sääs­tö ovat tär­kei­tä ym­pä­ris­tö­te­ko­ja il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä.

  • jos et tar­vit­se va­lo­ja, sam­mu­ta ne
  • sam­mu­ta lait­teet ko­ko­naan, kun ne ei­vät ole käy­tös­sä, esim. tie­to­kone, tv jne.
  • irrota laturit pistorasiasta

Säästä vettä

Mo­net päi­vit­täi­set tuot­teem­me si­säl­tä­vät niin sa­not­tua pii­lo­vet­tä. Pii­lo­vesi on voi­tu ku­lut­taa mais­sa, jois­sa ve­des­tä on pu­laa. Esi­mer­kik­si ku­pil­li­nen kah­via si­säl­tää kah­vin tuo­tan­toon ku­lu­nut­ta pii­lo­vet­tä jopa 140 lit­raa.

”Näkyvää” vettä säästät muun muassa näin:

  • käy­tä vet­tä har­ki­ten, älä­kä juok­su­ta sitä tur­haan
  • sul­je ha­nat aina käy­tön jäl­keen
Lisätietoja

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja

 

Vastuullinen Ravintola Perho

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Vastuullinen ravintola on enemmän kuin ravintola

Töölön kampuksen Ravintola Perho toimii opetusravintolana. Koko sen toiminta on ympäristömyönteistä.

Vastuullinen Ravintola Perho

Ravintola noudattaa ympäristövaatimuksia toiminnassaan esimerkiksi raaka-aineita ostettaessa ja käytettäessä. Ravintola täyttää sille asetettuja vaatimuksia energiankulutukselle ja jätehuollolle sekä kemiallisten tuotteiden käytölle ja osa elintarvikkeista on luomua. Henkilökunta ja opiskelijat ovat myös omalla työllään sitoutuneet ympäristötyöhön.

Portaat Luomuun

Ravintola Perho sekä Töölön kampuksen opiskelija- ja henkilöstöravintola Herkku saivat marraskuussa 2014 Portaat Luomuun diplomit.  Portaat Luomuun on ammattikeittiölle suunnattu ohjelma, jossa edistetään luomun käyttöä etenemällä viisivaiheista portaikkoa ylöspäin, jonka huippuna on tähtiporras. Vuonna 2018 Ravintola Perho ja Herkku saavuttivat tason viisi Portaat Luomuun ohjelmassa.

Hävikkimestari-sovellus

Ra­vin­to­la Per­ho otti syk­syl­lä 2018 käyt­töön­sä Hä­vik­ki­mes­ta­ri-so­vel­luk­sen. So­vel­luk­sel­la on help­po mi­ta­ta ra­vin­to­lan ruo­ka­hä­vik­kiä. Hä­vik­ki­mes­ta­ri ei auta vain tie­don ke­rää­mi­ses­sä, vaan ta­voit­tee­na on hyö­dyn­tää ke­rät­tyä tie­toa ruo­ka­hä­vi­kin en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä. So­vel­lus otettiin käyt­töön myös Töö­lön kam­puk­sen ope­tus­keit­ti­öi­ssä luku­vuo­den 2018–2019 ai­ka­na.

Ruo­ka­hä­vi­kin ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat nous­seet glo­baa­lik­si huo­len­ai­heek­si. Maa­pal­lon maa­pin­ta-alas­ta 50 % on ruo­an­tuo­tan­non käy­tös­sä. Puh­taas­ta ve­des­tä puo­les­taan 70 % ku­luu ruo­an­tuo­tan­toon ja 30 % il­mas­to­pääs­töis­tä syn­tyy juu­ri ruo­an­tuo­tan­nos­sa. Täl­lä het­kel­lä 1/3 tuo­te­tus­ta ruo­as­ta pää­tyy hä­vi­kik­si, mikä on kes­tä­mä­tön­tä maa­pal­lon kaik­kien mit­ta­rei­den ol­les­sa pu­nai­sel­la. YK:lla on­kin ta­voi­te vä­hen­tää ruo­ka­hä­vik­kiä 50 % vuo­teen 2030 men­nes­sä. Hä­vik­ki­mes­ta­rin avul­la ra­vin­to­lan hen­ki­lö­kun­ta on mu­ka­na rat­kai­se­mas­sa tätä haas­tet­ta. (Las­si­la & Ti­kan­oja 2018)

Viherseinä henkilöstö- ja opiskelijaruokala Perhon Herkussa

Perhon henkilöstö- ja opiskelijaruokala Herkku on hankkinut viherseinän, jolla saadaan aikaiseksi ekologinen ja puhdas ilma.

Vastuullinen Ravintola Perho ja viherseinä

Viherseinä puhkuu puhdasta sisäilmaa

Naava poistaa ilmasta haitallisia kemikaaleja ja optimoi ilmankosteuden, häivyttäen heikon ilmanlaadun aikaansaamia terveysongelmia sekä kohottaen tuottavuutta ja suorituskykyä.

Kompostori

Ravintola Perho otti käyttöön syksyllä 2019 kompostorin, joka toimii luonnonystävällisellä tekniikalla ja vähentää jätteiden määrää 90 %. Kompostorin mikro-organismien tehtävänä on pilkkoa kompostoriin syötetyt tuotteet noin 24–48 tunnin kuluessa maanparannusaineeksi.

Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla sitä

Lopputuote hygienisoidaan kuumentamalla tuote (+75 C°/1 tunti) EU-standardien mukaisesti.  Tätä myötä Perhossa otetaan haltuun kestävän ravinnontuotannon ympyrä ”Pellosta pöytään ja takaisin peltoon”. Biokompostoitava hävikki viedään biokompostoriin joka muuttaa hävikin maanparannusaineeksi. Maanparannusaine palautetaan takaisin Green CIty Farmin pellolle.

​Green Good -kompostoreiden käyttökapasiteetti on 5 kg–1500 kg/ päivässä. Nämä CE-hyväksynnän omaavat laitteet säästävät selvää rahaa ja vähentävät kierrätyksestä syntyviä kuluja.

Perhon panimo

Perhon Panimo on Helsingin vanhin toiminnassa oleva panimo. Panimo on opetuspanimo ja osa Perho Liiketalousopistoa.

Panimo on perustettu vuonna 1995 ja Ravintola Perhossa on nykyään neljä hanaa, joissa on vaihtuva kattaus oman talon oluita. Perhon Rohkea on ollut alusta alkaen myydyin olut ja se on jatkuvasti ravintolan valikoimassa. Ravintola Perho valmistaa myös kausioluita ja kokeilevat jatkuvasti uusia reseptejä. Ravintolalla on myös ulosmyyntioikeudet.

Perhon juustola

Perho Liiketalousopiston yksi arvo on Edelläkävijyys. Arvo haastaa meitä kaikkia miettimään, kuinka edelläkävijyys näkyy omassa työssä ja tekemisessä. Perhon juustolan perustaneet miettivät tätä yhdessä, ja tuloksena syntyi idea ryhtyä valmistamaan juustoja, joita harva koulu ja vielä harvempi ravintola Suomessa valmistaa. Juustoista saadaan hyvä myyntituote ravintola Perholle ja juustojen valmistuksesta hyvä koulutustuote Perho PROlle.

Lisätietoa/lähteitä

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Green City Farm – Perhon pelto

/in /by

Kestävän kehityksen opas
Kaupunki tuottaa lähiruokaa

Perho Liiketalousopiston Mal­min kam­puk­sen vie­res­sä sijaitseva Green City Farm rikastuttaa useiden satojen ravintola-alan, matkailun ja liiketoiminnan opiskelijoiden opiskelupolkuja.

Green City Farm banderolli pellonlaidassa

Green City Farm si­jait­see Perho Liiketalousopiston Mal­min kam­puk­sen yhteydessä

KEKE-opas: Green City FarmGreen City Farmilla, Perhon pellolla, kestävä kehitys yh­dis­te­tään eri tut­kin­non­o­siin työ­e­lä­mä­läh­töi­ses­ti. Pelto toimii ilmiömiöpohjaisena oppimisympäristönä ja tuo muun muassa kestävän viljelyn konkreettisesti opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat oppivat kestävän viljelyn ohella myös yrit­tä­jyyttä, markkinointia, tuo­te­ke­hi­tystä ja raa­ka-aine­tie­toi­suutta.

Ra­vin­to­la-, mat­kai­lu- ja lii­ke­toiminnan alojen opis­ke­li­jat tutustuvat siihen, mis­tä ruo­ka tu­lee, mi­ten se siir­tyy kes­tä­vän gast­ro­no­mi­an fi­lo­so­fi­an mu­kai­ses­ti pel­lol­ta keit­ti­öön ja asi­ak­kaan lau­ta­sel­le.

Luonnon monimuotoisuutta vaalivaa kumppanuusmaataloutta

En­sim­mäi­sen sato­kau­den vil­je­ly aloi­tet­tiin tou­ko­kuus­sa 2017 ja se pe­rus­tui enim­mäk­seen ns. maan­pa­ran­nus­vil­je­lyyn, jos­sa ta­voit­tee­na oli el­vyt­tää pel­to­a­lue­en maa­pe­rän ra­vin­to­ai­neet ja pien­e­li­öt luon­non­mu­kai­sin me­ne­tel­min. Vuosien 2018–2019 aikana kasvien ja yrttien viljelyä laajannettiin niin, että nykyisin pellolla kasvatetaan yli 30 erilaista lajia.

Kumppanuusmaatalous
Luonnon monimuotoisuus
Mehiäistarhaus

Vierailu pellolla

Voit tulla vierailemaan yksin tai ryhmäsi kanssa, ja tutustua ruoan alkuperään sekä pellon monimuotoiseen toimintaan.

Green City Farm >> on meidän perholaisten yhteinen pelto ja pihapiiri, matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyttä luova tila kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja myös kaupunkilaisille.

Voit vierailla pellolla arkisin ja viikonloppuisin ilman ajanvarausta. Jos kuitenkin haluat varata tutustumiskierroksen tai saada lisätietoa osallistumisesta pellolla työskentelyyn, voit soittaa ja va­ra­ta ajan.

Pel­lon toi­min­ta pe­rus­tuu ns. kump­pa­nuus­maa­ta­lous eli Com­mu­ni­ty Sup­por­ted Ag­ri­cul­tu­re -mal­lin ide­aan, joka tu­kee pienimuo­tois­ta ja luon­non­mu­kais­ta vil­je­ly­toi­min­taa, yh­dis­tä­en kau­pun­ki­lai­sia ja si­dos­ryh­miä.

Varaukset

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija 
040 150 4252

Ste­ven Lown­des, per­so­nal far­me­ril­ta
040 572 8991

Lisätietoa/lähteitä

Kestävän kehityksen opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja

 

Mehiläistarhaus

/in /by

KEKE-opas
Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät

Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Perholaiset pörriäiset 

Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­ton oma me­hi­läis­tar­haus aloitettiin Töö­lön kam­puk­sen kou­lu­ra­ken­nuk­sen 5. ker­rok­sen te­ras­sil­la ke­vääl­lä 2013.

Kah­den me­hi­läis­yh­dys­kun­nan me­hi­läi­set sekä ku­nin­gat­ta­ret saa­pui­vat pe­siin­sä 13.5.2013. Ke­säl­lä 2014 saim­me kak­si uut­ta me­hi­läis­yh­dys­kun­taa. Täl­lä het­kel­lä Per­holla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.

Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.

Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.

Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.

Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.

Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.

Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa

Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.

Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..

Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!

Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Green City Farm

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Jätteensynnyn ehkäisy ja kierrätys

/0 Comments/in /by

KEKE-opas
Paras jäte on syntymätön jäte

Jos ja kun jätettä kuitenkin syntyy, lajittele se oikein ja laita kiertoon. Luonto ja kiertotalous kiittävät!

Jätteiden syntyä voidaan vähentää materiaalitehokkuudella eli materiaalien säästäväisellä käytöllä ja ympäristövastuullisilla hankinnoilla, jolloin kierrätettävyys on monesti huomioitu jo tuotteen suunnittelussa.

Jätteen synnyn kannalta olennaiset valinnat tehdään tuotteiden hankintavaiheessa. Silloin ratkaistaan, halutaanko kertakäyttö- vai kestotuotteita, yksittäispakattuja vai suurissa erissä toimitettavia tuotteita, kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita ja niin edelleen. Pakkausjätettä voi vähentää esimerkiksi hankkimalla tuotteita suuremmissa erissä tai suosimalla tuotteita, joiden pakkaukset palautetaan maahantuojalle tai tukkuun uudelleenkäyttöä varten.

Perho Liiketalousopistossa jätteet lajitellaan kahdeksaan jätejakeeseen. Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on sitoutunut koko henkilökunta ja opiskelijat.

Osallistuthan sinäkin periaatteidemme mukaisesti jätteiden lajitteluun ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn!

Voit suurentaa kuvia klikkaamalla niitä, jolloin kuva aukeaa uuteen ikkunaan.

Ener­gi­a-/seka­jäte

Ener­gi­a-/seka­jäte

Ener­gi­a­jät­teen voi nykyisin lait­taa suo­raan seka­jät­teeseen, joka pol­te­taan läm­pö­voi­ma­lois­sa tai te­ol­li­suus­lai­tok­sis­sa. Ener­gi­a-/seka­jäte koos­tuu muun mu­as­sa muo­vi­pak­kauk­sis­ta ja -kasseista, ker­ta­käyt­tö­as­ti­ois­ta, sty­rok­si­jät­teis­tä ja cd-/dvd-le­vyistä. Perho Liiketalousopiston Töö­lön ja Mal­min kam­puk­sil­la ke­rääm­me vain seka­jä­tet­tä.

Ke­räys­pa­pe­ri

Ke­räys­pa­pe­riPuh­das­ta ja kui­vaa käy­tös­tä pois­tet­tua ke­räys­kel­pois­ta pa­pe­ria kuten sa­no­ma­leh­det, aika­kau­si­leh­det, mai­nok­set, kir­je­kuo­ret, ko­pi­o­pa­pe­rit ja peh­me­ä­kan­ti­set kir­jat. Omi­nai­suuk­sien ja kui­tu­jen mu­kaan eri­lai­sia lop­pu­tuot­tei­ta, esim. muna­ken­no­ja, peh­mo­pa­pe­ri­tuot­tei­ta ja sa­no­ma- ja kir­je­kuo­ri­pa­pe­ria.

Ke­räys­pah­vi

Ke­räys­pah­viPuh­das­ta ja kui­vaa käy­tös­tä pois­tet­tua ke­räys­kel­pois­ta pah­via, kar­ton­kia ja voi­ma­pa­pe­ria kuten kar­ton­ki­pak­kauk­set, pah­vit, pa­pe­ri­pus­sit, voi­ma­pa­pe­rit ja ko­pi­on kää­reet. Kier­rä­te­tys­tä pah­vis­ta val­mis­te­taan uu­si­o­pah­via, hyl­sy­kar­ton­kia, kir­jan­si­don­ta­kar­ton­kia sekä map­pi­pah­via.

Bio­jäte

Bio­jäteElo­pe­räis­tä elin­tar­vi­ke- ja puu­tar­ha­jä­tet­tä, joka on bi­o­lo­gi­ses­ti ha­jo­a­vaa kiin­te­ää ja myr­ky­tön­tä jä­tet­tä: ruo­ka­jäte, luut, he­del­mien ja kas­vis­ten kuo­ret, suo­da­tin­pa­pe­rit ja tee­pus­sit, ta­lous­pa­pe­rit ja lau­tas­lii­nat. Kom­pos­toin­nin yh­tey­des­sä syn­ty­nees­tä kom­pos­ti­hu­muk­ses­ta val­mis­te­taan mul­taa vil­je­lyyn ja vi­her­ra­ken­ta­mi­seen.

Kas­vi- ja eläin­ras­vat sekä -öl­jy

Kas­vi- ja eläin­ras­vat sekä -öl­jyPa­ka­taan tyh­jiin säi­ly­tys­as­ti­oi­hin ja kier­rä­te­tään jäte­ka­tok­ses­sa si­jait­se­van säi­li­öön. Ras­vat ja öl­jyt toi­mi­te­taan Suo­men Kas­vi­öl­jyt Oy:n kier­rä­tyk­seen.

Ke­räys­me­tal­li

Ke­räys­me­tal­liKäy­tös­tä pois­tet­tua pak­kaus­me­tal­lia ja muu­ta me­tal­li­ro­mua kuten me­tal­li­put­ket, tyh­jät me­tal­li­as­ti­at, si­fo­ni-pat­ruu­nat. Me­tal­li käy­te­tään raa­ka-ai­nei­na uu­sien me­tal­li­tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa.

Keräyslasi

KeräyslasiPan­tit­to­mat pul­lo­t ja muu­ lasi­ta­va­ra kuten kirk­kaat ja vä­ril­li­set la­sit, pur­kit ja pul­lot. Muis­tat­han vie­dä pan­til­li­set pul­lot kier­rä­tyk­seen!  Ke­räi­ly­la­sia käy­te­tään uu­sien tuot­tei­den val­mis­ta­mi­seen pak­kaus­lasi- ja lasi­vil­la­te­ol­li­suu­des­sa. Käy­tös­tä pois­tet­tu­ja pan­tit­to­mia pul­lo­ja ja muu­ta lasi­ta­va­raa: kirk­kaat ja vä­ril­li­set la­sit, pur­kit ja pul­lot. Muis­tat­han vie­dä pan­til­li­set pul­lot kier­rä­tyk­seen!  Ke­räi­ly­la­sia käy­te­tään uu­sien tuot­tei­den val­mis­ta­mi­seen pak­kaus­lasi- ja lasi­vil­la­te­ol­li­suu­des­sa.

Pan­til­li­set pa­lau­tus­pul­lot ja töl­kit

PALPA – pan­til­li­set pa­lau­tus­pul­lot ja töl­kitPer­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­ton Töö­lön kam­puk­sel­la käy­tä­vil­lä on pa­lau­tus­pul­loil­le omat ke­räys­pis­teet ja Ra­vin­to­la Per­hos­sa erik­seen omat pan­til­li­set ke­räys­ko­rit. Kierrätyksestä huolehtii PALPA, Suomen Palautuspakkaus Oy

Ongelmajäte

ongelmajätetunnusKemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavat jätteet toimitetaan asianmukaisten ympäristölupien mukaisesti toimiviin ongelmajätteitä käsitteleviin ja hyödyntäviin laitoksiin.  Käytetyt paristot kerätään Töölön ja Malmin kampuksilla niihin kuuluviin keräysastioihin.

Palaa sivulle Kestävä kulutus ja vastuulliset hankinnat