Maailmanlaajuista kestävän kehityksen työtä ohjaava Agenda 2030 on valittu Perho Liiketalousopiston opintovuoden 2021–2022 kestävän kehityksen teemaksi.
Agenda2030 ja 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals):
YK:n seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals) sisältävä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 tähtää kehitykseen, joka tapahtuu tasapuolisesti ympäristön, eläinten, talouden ja ihmisen hyväksi.
Tavoitteissa onnistuminen edellyttää saumatonta toimintaa maatasolla sekä globaalisti: yhteiskunnat osallistavaa yhteistyötä ja vuoropuhelua maan ylimmästä johdosta kaikkiin kansalaisiin ikään, sukupuoleen, varallisuuteen ja vakaumukseen katsomatta.
YK-kouluverkosto on kaikille kouluille ja oppilaitoksille avoin tuki- ja yhteistyöverkosto YK-teemojen, ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden aihekokonaisuuksien sekä kestävän kehityksen teemojen näkyväksi tekemiseen osana koulujen opetusta ja toimintakulttuuria.
Perho Liiketalousopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista koottu kestävän tulevaisuuden työryhmä >> vastaa kestävän kehityksen toiminnan suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta sekä vuosittaisten teemojen valinnasta, toteuttamisesta ja kehittämisestä yhdessä muiden perholaisten kanssa.
Opintovuoden 2020–2021 kestävän kehityksen teemana on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi.
Perho Liiketalousopiston opintovuoden 2019–2020 kestävän kehityksen teemana oli perholaisuus – kannustava, kohtelias, luotettava, rohkea, avoin ja muiden työtä arvostava ylpeästi #perholainen.
#perholainen ekosysteemin rakennustyö alkaa vastauksista kysymyksiin
Nyt elokuussa alkaneena opintovuotena jatkamme viime vuoden #perholainen -teemaa nostamalla pöydälle Perho Liiketalousopiston ekosysteemin aineksia kuten yhteisön, yhdessä tekemisen ja verkostot. Etsimme yhdessä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi ja mikä on roolimme osana ympäröivää ekosysteemiä?
Mikä on toiminnallinen kokonaisuutemme?
Miten toimimme yhdessä perholaisina sekä laajemmin osana kestävästi toimivaa yhteiskuntaa?
Mitä pitää ottaa huomioon, kun toimimme vuorovaikutuksessa luonnon ja toistemme kanssa?
Mietinnän tueksi luvassa on muun muassa tietoiskuja, työpajoja ja luentoja sekä yhteisiä tapahtumia.
Toimintaympäristömme on yhdenlainen #perholainen ekosysteemi
Jos sinulla on heti kättelyssä ideoita tai ajatuksia teemaan liittyen, laita viestiä KEKE-työryhmälle
keke (at) perho.fi
KEKE-työryhmän käsialaa on muun muassa Kestävän kehityksen KEKE-opas, johon voit tutustua tästä:
Kestävän kehityksen opas Kestävä kehitys kuuluu ammatilliseen osaamiseen
Perho Liiketalousopisto on kestävän kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos. Kestävä kehitys sisältyy koulutustemme osaamistavoitteisiin ja on osa työelämän kehitys- ja innovaatiotoimintaamme.
Opiskelijoita ohjataan kantamaan vastuuta ympäristöstään ja ymmärtämään luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta
Kestävän kehityksen mukana olo perholaisessa arjessa tukee henkilöstön ja opiskelijoiden kasvua kestävään elämäntapaan. Kestävä kehitys on kaikkien yhteinen asia ja kehitämme muun muassa sertifioinnin avulla oppimisympäristöjämme yhdessä kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteita tukevaksi.
Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti
Perho Liiketalousopisto Oy:lle myönnettiin vuonna 2018 Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti.
Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti luovutettiin perholaisille sekä Töölön että Malmin kampuksella
Tärkein osoitus pitkäjänteisestä työstä kestävän kehityksen edistämiseksi on OKKA-säätiön myöntämä kestävän kehityksen sertifikaatti. Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti myönnettiin Perho Liiketalousopisto Oy:lle 21.12.2018. Sertifikaatti kattaa vuonna 2017 yhdistyneen Perho Liiketalousopiston toiminnan koko laajuudessaan.
Sertifioinnin tärkeimpänä tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjän kestävän kehityksen työtä. Sertifioinnin avulla kehitetään opetusta ja oppimisympäristöjä kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteita tukevaksi. Koko oppilaitoksen kestävän kehityksen itsearviointi tehdään toistamiseen lukuvuoden 2020–2021 aikana.
Vastuullisuusraportti (GRI)
Perho Liiketalousopisto teetti vuoden 2019 aikana laajan Global Reporting Initiative -vastuullisuusraportin (GRI) voidakseen kehittää toimintaansa vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin myös opetuksen ja ohjauksen osalta.
Vastuullisuusraporttia hyödynnetään muun muassa opetuksen ja toimintatapojen kehittämistyössä sekä tulevassa kestävän kehityksen itsearvioinnissa ja sertifioinnissa, määritellyn vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.
Perho Liiketalousopistossa on laadittu kestävän kehityksen ohjelma, jonka pohjana on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiön ylläpitämä kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmä.
Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on tukea henkilöstömme ja opiskelijoidemme kasvua vastuulliseen elämäntapaan. Heitä kannustetaan löytämään arvokkuutta omasta ihmisyydestään sekä saamaan merkityksellisyyttä ja elämäniloa yhteydestä toisiin ihmisiin; opimme kantamaan vastuuta toisista ihmisistä ja ympäristöstä sekä ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta.
Kestävän kehityksen teemat
Perho Liiketalousopiston kestävän tulevaisuuden työryhmä ehdottaa opintovuosittain kestävän kehityksen teemoja, joista henkilökunta ja opiskelijat tekevät valinnan. Teema ohjaa päivittäistä vastuullisuustyötämme ja ottaa opiskelijat mukaan sen kehittämiseen. Teemoja käsitellään monipuolisesti opintovuoden aikana muun muassa viestinnässä, koulutuksessa ja erilaisissa tapahtumissa. Teemoista nousevat hyvät toimintatavat tuodaan osaksi opetusta, koulun arkea ja toimintakulttuuria.
Opintovuoden 2019–2020 kestävän kehityksen teemana oli perholaisuus. Perholainen on kannustava, kohtelias, luotettava, rohkea, avoin, arvostaa muiden työtä sekä on ylpeästi perholainen.
2020–2021 jatkamme #perholainen -teemasta pohtimalla Perho Liiketalousopiston ekosysteemiä eli miten perholainen yksilö toimii yhteisöissä ja rakentaa yhteisöllistä vastuullista tapaa toimia – millaisia olemme yhdessä.
Tulemme etsimään yhdessä vastauksia muun muassa kysymyksiin
mikä on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi ja miten olemme osana ympäröivää ekosysteemiä?
mikä on Perho Liiketalousopiston toiminnallinen kokonaisuus?
kuinka voimme yhdessä toimia sekä perholaisina että laajemmin osana kestävämpää yhteiskuntaa?
“Ekosysteemi tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.”
KEKE-teemoja
Lukuvuosi 2016–2017
Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi
Jätteiden lajittelu ja kierrätys
Lukuvuosi 2017–2018
Ravinto ja terveys
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus
Kestävän kehityksen opas Kestävä kehitys on kaikkien perholaisten opintoja
Kestävä kehitys on osa Perho Liiketalousopiston ja sen lisä- ja täydennyskoulutusyksikkö Perho PROn opetussuunnitelmaa ollen monella tapaa mukana opetuksessa myös eri oppimisympäristöissä.
Ammattiosaaja kiinnittää huomiota vastuullisten raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, energian ja veden kulutukseen, kierrätykseen sekä ruoan elinkaareen
Perho Liiketalousopiston kaikessa toiminnassa korostuvat kestävä kehitys, yhteisvastuu ja yhdenvertaisuus. Edellytämme jokaiselta työntekijältämme ja yhteistyökumppaniltamme vastuullisuutta, jota opetamme ja peräänkuulutamme myös opiskelijoiltamme.
Kestävää kehitystä opiskellaan niin verkossa kuin kasvotusten sekä koulussa että urbaanissa ympäristössä. Yhä useampi työssäoppimispaikka, jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, panostaa vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.
Opetusta ja ohjausta kestävän kehityksen periaatteista käytäntöihin
Kaikki perholaiset opiskelijat suorittavat “Kestävän kehityksen edistäminen”-tutkinnonosan.
Sen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ottaa huomioon elinkaariajattelun periaatteet ja pohtia ratkaisuja eettisestä näkökulmasta. Lukuvuodesta 2021 alkaen hyödynnämme ”Ammattilaisen kädenjälki” -palvelua, jossa voi suorittaa eri aloille suunnattuja kestävän kehityksen opintoja.
Ravintola-ala Koulutamme kestävän gastronomian ja villiruoan osaavia kokkeja ja tarjoilijoita. He osaavat käyttää metsiemme, peltojemme ja vesiemme resursseja viisaasti sekä toimia raaka-ainetta ja luontoa kunnioittavasti. Opiskelijat tutustuvat erityisesti raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, ruokien elinkaareen liittyviin tekijöihin sekä Suomen hyvälaatuiseen ja hyvänmakuiseen hanaveteen. Lisäksi tutustutaan sekä kansainvälisiin, lähi- että paikallisruokiin ruoantuottajia unohtamatta.
Matkailuala Koulutamme vastuullisia matkailualan ammattilaisia, jotka osaavat kehittää kestäviä matkailupalveluja. Opiskelijat oppivat tekemään vastuullisia valintoja kaikissa matkailun suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijat oppivat kunnioittamaan ja hyödyntämään paikallisuutta, valitsemaan vähiten ympäristöä rasittavia vaihtoehtoja sekä viemään matkailijoita sinne, missä luonto ja ympäristö kestävät matkailusta aiheutuvan kulutuksen. Matkailukoulutuksessa korostuvat metsä ja Suomen puhtaat luonnonvedet.
Liiketoiminta Koulutamme vastuullisia liiketoiminnan osaajia, jotka neuvovat myös asiakkaita vastuullisissa valinnoissa. Opiskelijat oppivat tunnistamaan ja ymmärtämään vastuulliseen yritykseen toimintamallit. Opinnoissa korostuu lisäksi eri kulttuurien tuntemus asiakaspalvelun näkökulmasta. Koulutuksen myötä opiskelijat ymmärtävät kiertotalouden jatkuvasti kasvavan merkityksen kaikessa liiketoiminnassa.
Asiakaspalveluosaaja osaa auttaa myös vastuullisten tuotteiden valinnassa
Opetuksessa huomioidaan sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu
Perho Liiketalousopistossa opiskelijat tutustuvat sekä lähialueen kulttuuriin että muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin. Matkailuopiskelijat harjoittelevat opastamista, ravintolapuolella tutustutaan kansainvälisiin ruokiin ja liiketaloudessa eri kulttuureita tarkastellaan asiakaspalvelun näkökulmasta.
Kansainvälisyys kuuluu luontevasti kaikkien opiskelijoidemme arkeen myös vieraiden kielten ja kulttuurien opintoina, kansainvälisinä työelämäjaksoina, monialaisina hankkeina ja projekteina sekä opintomatkoina. Lisäksi järjestämme kansainvälisiä teemapäiviä ja osallistumme kansainvälisiin kilpailuihin. Ulkomaiset vierailijat ja vaihto-opiskelijat sekä monikulttuuriset opiskelijaryhmät auttavat opiskelijoitamme saamaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan kansainvälistyvässä maailmassa.
Yksi näkyvimmistä vastuullisuuden saavutuksista on Perho Liiketalousopiston oman kaupunkipellon, Malmin Longinojalla toimivan Green City Farmin, toiminnan vakiinnuttaminen sekä Kestävän gastronomian osaamiskeskuksen rakentaminen.
Green City Farm rikastuttaa kaikkien koulutusalojemme opiskelijoiden opiskelupolkuja. Pellon avulla eri tutkinnonosiin yhdistetään työelämälähtöisesti ja osana todellista maailmaa kestävä kehitys, yrittäjyys, tuotekehitys ja raaka-ainetietoisuus.
Opiskelijat pääsevät käytännönläheisesti näkemään ja kokemaan kestävän viljelyn ja miten ruoka siirtyy kestävän gastronomian filosofian mukaisesti pellolta keittiöön ja lautaselle muun muassa Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen mukaisesti toimivaan opetusavintola Perhoon. Ravintolan yhteydestä löydät myös Perhon juustolan ja Perhon panimon.
Yksi tärkeistä oppimisympäristöistämme on verkkokampus iPerho. Verkkokampus mahdollistaa opintojen saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta ja vähentää esimerkiksi paperinkulutusta ja tarvetta liikkua opintojen perässä.
Green City Farm toimii ilmiöpohjaisen oppimisen ympäristönä sadoille ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen opiskelijoillemme
Perho PRO
Perho PRO on osa Perho Liiketalousopistoa ja sen vastuulla on yrityksen lisä- ja täydennyskoulutus
PROssa on mahdollista opiskella ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen ammatti- tai erikoisammattitutkintoja joustavasti työn ohessa. Perho PROn järjestää myös Perho Liiketalousopiston työvoimakoulutuksia yhteistyössä TE-palveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.
Kestävän kehityksen opas Vastuullinen ravintola-ala on tehokas
Ravintola-alan ammattietiikassa korostuvat asiakkaan kunnioittaminen, tasavertainen kohtaaminen ihmisenä ja tasa-arvoinen palvelu sekä asiakassuhteen luottamuksellisuus.
Vastuullisuus ravintola-alalla edellyttää, että toiminta on sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti kestävää.
Vastuullinen ravintola-alan yritys parantaa jatkuvasti resurssitehokkuuttaan ja minimoi toimintansa kielteiset ympäristövaikutukset. Se huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja toimii vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan.
Vastuullinen ravintola-alan ammattilainen
Vastuullinen ammattilainen arvostaa omaa ja toisten työtä sekä kansallista kulttuuria ja kulttuurista erilaisuutta. Hän tuntee vastuuta asiakkaista, turvallisuudesta, ympäristöstä, työtovereista sekä työnsä ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Ravintola-alan ammattietiikassa korostuvat asiakkaan kunnioittaminen, tasavertainen kohtaaminen ihmisenä ja tasa-arvoinen palvelu sekä asiakassuhteen luottamuksellisuus.
Ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen kannalta oleellista on, että ravintola-alalla kiinnitetään huomiota ruoan ympäristövaikutuksiin, materiaalien ja energian säästöön ja vältetään jätteiden syntymistä. Asiakaspalvelussa on huomioitava, että asiakkaat ovat yhä ympäristötietoisempia ja heille tulee tiedottaa ympäristö- ja turvallisuusasioista.
Vastuullinen ravintola-alan yritys
parantaa jatkuvasti resurssitehokkuuttaan ja minimoi toimintansa kielteiset ympäristövaikutukset
huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja toimii vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan.
Vastuullinen ravintola-alan ammattilainen
arvostaa omaa ja toisten työtä, kansallista kulttuuria sekä kulttuurista erilaisuutta
tuntee vastuuta asiakkaista, turvallisuudesta, ympäristöstä, työtovereista sekä työnsä ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä.
Kiertotalous ravintola-alalla
Kiertotaloudessa lähtökohtana on luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrään vähentäminen. Laajuudeltaan kiertotalous on kattavampi käsite kuin kierrtäys. Kiertotalous on uusi talousmalli, joka korostaa aineettoman kulutuksen ja palveluiden merkitystä. Esimerkiksi ostamisen sijaan, tavaroita voi saada käyttöönsä myös erilaisten digitaalisten jakelupalveluiden kautta.
Koska maapallon luonnonvarat ovat rajalliset ja väestö kasvaa, ihmisten aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan kokonaan uusia ratkaisuja. Kiertotaloudessa energia tuotetaan uusiutuvilla muodoilla ja tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi. Niihin tarvitut raaka-aineet ja materiaalit voidaan käyttää uudelleen. Tällöin uuden materiaalin tarve vähenee, eikä jätettä synny, koska ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille tuottajille.
Ravintola-alalla kiertotaloutta voidaan toteuttaa mm.
kompostoimalla biojäte ja kierrättämällä ravinteet
vähentämällä ruokahävikkiä ja hävikkiruoan hyödyntämisellä
lyhentämällä kuljetusketjuja ja vähentämällä pakkauksia/käyttämällä kestopakkauksia
hukkalämmön talteenotolla ja hyödyntämisellä lämmityksessä
hankinnoissa, esim. kierrätysmateriaaleista tehdyt työvaatteet ja kalusteet
Ympäristöystävällinen toiminta ammattikeittiössä – ympäristön kuormitusta ruokapalveluissa voidaan vähentää mm.
käyttämällä raaka-aineita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset
vähentämällä ruoan hävikkiä varastoinnissa, valmistuksessa, tarjoilussa ja lautaselta
vähentämällä keittiössä energian, veden ja kemikaalien kulutusta
vähentämällä jätteiden syntyä ja kuljetuksia
ohjaamalla asiakkaita valitsemaan ja kokoamaan ympäristövastuullisia aterioita
Ympäristöystävällinen toiminta ammattikeittiössä
Ympäristön kuormitusta ruokapalveluissa voidaan vähentää mm.
käyttämällä raaka-aineita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset
vähentämällä ruoan hävikkiä varastoinnissa, valmistuksessa, tarjoilussa ja lautaselta
vähentämällä keittiössä energian, veden ja kemikaalien kulutusta
vähentämällä jätteiden syntyä ja kuljetuksia
ohjaamalla asiakkaita valitsemaan ja kokoamaan ympäristövastuullisia aterioita
Ympäristöystävällinen ruoka ja ruokalistasuunnittelu
Ruualla on suuret ympäristövaikutukset. Se mitä syömme vaikuttaa niin ilman ja veden laatuun, luonnon monimuotoisuuteen, tuotantoeläinten hyvinvointiin kuin ruuan tuotannon sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Ruoan ympäristövaikutukset syntyvät suurelta osin elintarvikkeiden tuotannossa, mutta myös elintarvikkeiden kuljetus ja ruokajäte kuormittavat ympäristöä ja aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Ammattikeittiöt voivat vaikuttaa ruuan alkutuotannon ja jalostuksen erilaisiin vaikutuksiin vastuullisilla raaka-ainevalinnoilla eli hankinnoilla. Ruokalistasuunnittelulla on siis välillisesti suuri merkitys.
Ruokalistan suunnittelussa pitää huomioida seuraavat periaatteet:
lisätään kasvisten määrää
proteiinin lähteenä käytetään erityisesti palkokasveja
vähennetään lihan ja maitotuotteiden käyttöä
suositaan luomuraaka-aineita
suositaan kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa
huomioidaan sesongit
kiinnitetään huomiota raaka-aineiden säilyvyyteen
suositaan lyhyen tuotantoketjun ja pienemmän jalostusasteen raaka-aineita
suunnitellaan ruokalistakierto siten, että raaka-aineita on mahdollista hyödyntää seuraavilla aterioilla
Ruokahävikki
Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat nousseet globaaliksi huolenaiheeksi. Onneksi jokainen ravintola-alan ammattilainen voi vaikuttaa hävikin pienentämiseen. Ensimmäinen askel hävikin vähentämisessä on sen punnitseminen ja seuranta. On tiedettävä missä ja kuinka paljon hävikkiä syntyy ja minkälaista hävikki on. Punnitustulosten perusteella päästään pohtimaan hävikin syitä ja keinoja vähentää hävikkiä.
On olemassa erilaisia sovelluksia hävikin mittaamiseen. Sovellukseen kirjataan päivittäin, mitä on heitetty pois ja miksi. Sovellus auttaa visualisoimaan hävikin määrän kehittymistä ja kerätyn tiedon avulla on helpompi suunnitella toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi.
Ravintola Perho otti syksyllä 2018 käyttöönsä Hävikkimestari-sovelluksen. Sovelluksella on helppo mitata ravintolan ruokahävikkiä. Hävikkimestari ei auta vain tiedon keräämisessä, vaan tavoitteena on, että kerättyä tietoa hyödynnetään ruokahävikin ennaltaehkäisemisessä. Sovellus otettiin käyttöön myös Töölön kampuksen opetuskeittiöissä tammikuussa 2019.
Turvallisuudesta huolehtiminen on osa vastuullisuutta
Ravintolassa tapahtuu helposti työtapaturmia. Tapaturman riskiä lisäävät työssä käytettävät terävät, leikkaavat, sekoittavat ja murskaavat työvälineet ja koneet. Työvälineiden, ruuan ja höyryn kuumuus lisäävät palovammojen mahdollisuutta. Lattialla oleva rasva, neste ja epäpuhtaus saattavat aiheuttaa liukastumisia ja kaatumisia. Asiakkaan päihtymys voi johtaa väkivaltaan sekä siisteyden ja järjestyksen ongelmiin.
Turvallisuudesta huolehtiminen onkin tärkeä osa vastuullisuutta ravintola-alalla. Turvallisuus koskee niin työ-, henkilö-, ympäristö-, tieto-, omaisuus- ja tuoteturvallisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palo- ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Turvallisuusohjeiden noudattaminen, siisteys ja järjestys sekä terveen järjen käyttö ovat parhaat tavat ehkäistä turvallisuusongelmia.
Miten voin itse vaikuttaa turvallisuuteen?
tutustun turvallisuusohjeisiin ja noudatan niitä
huolehdin tilojen siisteydestä ja järjestyksestä koko työvuoroni ajan
laitan tavarat ja välineet omille paikoilleen, kun en käytä niitä
poistan lattioilta roskat, vesi ja rasvatahrat
varmistan, että käyttämäni koneet ja laitteet ovat ehjiä
katkaisen virran, ennen kuin vedän pistokkeen pois pistorasiasta
pesen veitset välittömästi käytön jälkeen
kuljetan veistä aina terä alaspäin
tarkistan, että käyttämäni patakintaat ovat ehjiä ja kuivia
Perho Liiketalousopiston vastuullisen ravintola-alan koulutuksessa korostuvat lisäksi kansainvälinen sekä lähi- ja paikallisruoka tuottajineen. Kestävän gastronomian ja villiruoan taitavat kokit ja tarjoilijat osaavat hyödyntää metsiemme, peltojemme ja vesiemme resursseja viisaasti sekä toimia raaka-ainetta ja luontoa kunnioittavasti. Opinnoissa tutustutaan erityisesti raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, ruokien elinkaareen liittyviin tekijöihin sekä Suomen hyvälaatuiseen ja -makuiseen hanaveteen.
#perholainen vastuullinen ravintola-alan ammattilainenTule siksi, mikä haluat olla.
Kestävän kehityksen opas Jokaisella teolla on väliä
”I have learned you are never too small to make a difference.” (Greta Thunberg, 2018)
Yhteiskuntamme monimuotoistuu, pysy mukana! Hanki eri uskonnoista ja kulttuureista tulleita ystäviä. Kuuntele ja opi muilta. Sinun totuutesi ei ole ainut totuus.
Toimi ja osallistu
Kyse ei ole luopumisesta, vaan uudesta alusta. Voit yhä nauttia sinulle mielekkäistä asioista, tee se vain vastuullisemmin. Moni nuori kertookin, että vastuullisemmat valinnat ovat tuoneet hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä eikä tekemiseen ole liittynyt luopumisen tunnetta.
Isot linjaukset tehdään Euroopan parlamentissa, eduskunnassa ja kaupungin- ja kunnanvaltuustoissa. Sinä päätät, kuka päättää!
Yritä yhdessä
Vastuullisuudessa ja kiertotaloudessa on valtavasti taloudellista potentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Älä jää ideasi kanssa yksin, vaan etsi tueksi muita innostuneita tyyppejä. Monet startupit lähtevät liikkeelle juurikin alle kolmekymppisten ihmisten raikkaista ajatuksista. Ole rohkea ja pyydä apua, verkostoidu.
Valitse työ- tai harjoittelupaikkasi huolella
Selvitä, miten työ- tai harjoittelupaikkasi pitää huolta ihmisistä ja ympäristöstä. Muista, että työhaastattelu on kaksisuuntainen tilaisuus, jossa myös sinä arvioit, sopiiko yritys työnantajaksesi. Valitse omiin arvoihisi sopiva työpaikka, joka toimii vastuullisesti. Aikasi on arvokasta, käytä se huolella.
Vietä vapaa-aikasi vastuullisesti
Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi vastuullisesti matkaillen, joka ei tarkoita vain lentokilometreissä säästämistä.
Valitse kohde vastuullisesti ja pohdi, miten majoitut, mitä syöt, mitä siellä teet ja miten liikut. Matkailu hyödyttää monia maita ja paikallisia yrittäjiä, mutta jotkut kohteet eivät valitettavasti enää kestä turistimassoja. Vastuullinen valinta on tällöin toinen valinta. Tutustu avoimin mielin ympäristöön, kulttuuriin ja kunnioita paikallisia.
Älä osta mitään harkitsematta kahdesti. On hyvä määritellä tarpeet ja turhakkeet. Impulssiostokset ilahduttavat usein vain hetken, mutta ne rasittavat luontoa pitkällä aikavälillä.
Uusi ei ole aina paras. Lainaa, osta käytettynä, kierrätä.
Suosi lähellä tuotettuja satokauden tuotteita.
Mikäli tuote ei ole vastuullinen, kannattaa se hankkia jostain muualla.
Vaadi vastuulisuutta ja laatua.
Varmista että:
tuote on pitkäikäinen, kestävä ja monikäyttöinen
tuotteen tuotantoketju on jäljitettävissä: kuka tuotteen on valmistanut, mistä materiaaleista, millaisissa olosuhteissa, miten tuote on päätynyt myyjälle
tuotteen tuotantoketju on vastuullinen: ei ole kulutettu liikaa energiaa, vettä ja kemikaaleja. Työntekijöillä on asialliset työolot. Esimerkiksi yksien farkkujen valmistamiseen käytetään noin 10 000 litraa vettä.
tuote on huollettavissa ja päivitettävissä.
Ehkäise ruokahävikkiä
Osta ruokaa suunnitelmallisesti ja tarpeeseen. Tuunaamalla tähteistäkin saa hyvää ruokaa.
Hyödynnä hävikkiruoan yhteisöalustoja, esim. Lunchie Market ja ResQ Club
Lajittele jätteet oikein
Lajittele jätteet oikein. Kun lajittelu ja hyötykäyttö toimivat kunnolla, edistät samalla kiertotaloutta. Huolellinen lajittelu säästää luonnonvaroja, koska jätemateriaaleja voidaan käyttää uudelleen raaka-aineina ja hyödyntää energiana.
Esikäsittele jäte ennen jäteastiaan laittoa
huuhtele kaikki pakkaukset, purkit ja pullot
litistä pakkaukset
valuta liiat nesteet biojätteeseen menevistä ruoantähteistä ja muista maatuvista jätteistä
pakkaa kasvi- ja eläinrasvat sekä -öljyt tyhjiin säilytysastioihin ja kierrätä
Kestävän kehityksen opas Vastuullinen ravintola on enemmän kuin ravintola
Töölön kampuksen Ravintola Perho toimii opetusravintolana. Koko sen toiminta on ympäristömyönteistä.
Ravintola noudattaa ympäristövaatimuksia toiminnassaan esimerkiksi raaka-aineita ostettaessa ja käytettäessä. Ravintola täyttää sille asetettuja vaatimuksia energiankulutukselle ja jätehuollolle sekä kemiallisten tuotteiden käytölle ja osa elintarvikkeista on luomua. Henkilökunta ja opiskelijat ovat myös omalla työllään sitoutuneet ympäristötyöhön.
Portaat Luomuun
Ravintola Perho sekä Töölön kampuksen opiskelija- ja henkilöstöravintola Herkku saivat marraskuussa 2014 Portaat Luomuun diplomit. Portaat Luomuun on ammattikeittiölle suunnattu ohjelma, jossa edistetään luomun käyttöä etenemällä viisivaiheista portaikkoa ylöspäin, jonka huippuna on tähtiporras. Vuonna 2018 Ravintola Perho ja Herkku saavuttivat tason viisi Portaat Luomuun ohjelmassa.
Hävikkimestari-sovellus
Ravintola Perho otti syksyllä 2018 käyttöönsä Hävikkimestari-sovelluksen. Sovelluksella on helppo mitata ravintolan ruokahävikkiä. Hävikkimestari ei auta vain tiedon keräämisessä, vaan tavoitteena on hyödyntää kerättyä tietoa ruokahävikin ennaltaehkäisemisessä. Sovellus otettiin käyttöön myös Töölön kampuksen opetuskeittiöissä lukuvuoden 2018–2019 aikana.
Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat nousseet globaaliksi huolenaiheeksi. Maapallon maapinta-alasta 50 % on ruoantuotannon käytössä. Puhtaasta vedestä puolestaan 70 % kuluu ruoantuotantoon ja 30 % ilmastopäästöistä syntyy juuri ruoantuotannossa. Tällä hetkellä 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi, mikä on kestämätöntä maapallon kaikkien mittareiden ollessa punaisella. YK:lla onkin tavoite vähentää ruokahävikkiä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Hävikkimestarin avulla ravintolan henkilökunta on mukana ratkaisemassa tätä haastetta. (Lassila & Tikanoja 2018)
Viherseinä henkilöstö- ja opiskelijaruokala Perhon Herkussa
Perhon henkilöstö- ja opiskelijaruokala Herkku on hankkinut viherseinän, jolla saadaan aikaiseksi ekologinen ja puhdas ilma.
Viherseinä puhkuu puhdasta sisäilmaa
Naava poistaa ilmasta haitallisia kemikaaleja ja optimoi ilmankosteuden, häivyttäen heikon ilmanlaadun aikaansaamia terveysongelmia sekä kohottaen tuottavuutta ja suorituskykyä.
Kompostori
Ravintola Perho otti käyttöön syksyllä 2019 kompostorin, joka toimii luonnonystävällisellä tekniikalla ja vähentää jätteiden määrää 90 %. Kompostorin mikro-organismien tehtävänä on pilkkoa kompostoriin syötetyt tuotteet noin 24–48 tunnin kuluessa maanparannusaineeksi.
Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla sitä
Lopputuote hygienisoidaan kuumentamalla tuote (+75 C°/1 tunti) EU-standardien mukaisesti. Tätä myötä Perhossa otetaan haltuun kestävän ravinnontuotannon ympyrä ”Pellosta pöytään ja takaisin peltoon”. Biokompostoitava hävikki viedään biokompostoriin joka muuttaa hävikin maanparannusaineeksi. Maanparannusaine palautetaan takaisin Green CIty Farmin pellolle.
Green Good -kompostoreiden käyttökapasiteetti on 5 kg–1500 kg/ päivässä. Nämä CE-hyväksynnän omaavat laitteet säästävät selvää rahaa ja vähentävät kierrätyksestä syntyviä kuluja.
Perhon panimo
Perhon Panimo on Helsingin vanhin toiminnassa oleva panimo. Panimo on opetuspanimo ja osa Perho Liiketalousopistoa.
Panimo on perustettu vuonna 1995 ja Ravintola Perhossa on nykyään neljä hanaa, joissa on vaihtuva kattaus oman talon oluita. Perhon Rohkea on ollut alusta alkaen myydyin olut ja se on jatkuvasti ravintolan valikoimassa. Ravintola Perho valmistaa myös kausioluita ja kokeilevat jatkuvasti uusia reseptejä. Ravintolalla on myös ulosmyyntioikeudet.
Perhon juustola
Perho Liiketalousopiston yksi arvo on Edelläkävijyys. Arvo haastaa meitä kaikkia miettimään, kuinka edelläkävijyys näkyy omassa työssä ja tekemisessä. Perhon juustolan perustaneet miettivät tätä yhdessä, ja tuloksena syntyi idea ryhtyä valmistamaan juustoja, joita harva koulu ja vielä harvempi ravintola Suomessa valmistaa. Juustoista saadaan hyvä myyntituote ravintola Perholle ja juustojen valmistuksesta hyvä koulutustuote Perho PROlle.
Kestävän kehityksen opas Kaupunki tuottaa lähiruokaa
Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen vieressä sijaitseva Green City Farm rikastuttaa useiden satojen ravintola-alan, matkailun ja liiketoiminnan opiskelijoiden opiskelupolkuja.
Green City Farm sijaitsee Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen yhteydessä
Green City Farmilla, Perhon pellolla, kestävä kehitys yhdistetään eri tutkinnonosiin työelämälähtöisesti. Pelto toimii ilmiömiöpohjaisena oppimisympäristönä ja tuo muun muassa kestävän viljelyn konkreettisesti opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat oppivat kestävän viljelyn ohella myös yrittäjyyttä, markkinointia, tuotekehitystä ja raaka-ainetietoisuutta.
Ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen opiskelijat tutustuvat siihen, mistä ruoka tulee, miten se siirtyy kestävän gastronomian filosofian mukaisesti pellolta keittiöön ja asiakkaan lautaselle.
Luonnon monimuotoisuutta vaalivaa kumppanuusmaataloutta
Ensimmäisen satokauden viljely aloitettiin toukokuussa 2017 ja se perustui enimmäkseen ns. maanparannusviljelyyn, jossa tavoitteena oli elvyttää peltoalueen maaperän ravintoaineet ja pieneliöt luonnonmukaisin menetelmin. Vuosien 2018–2019 aikana kasvien ja yrttien viljelyä laajannettiin niin, että nykyisin pellolla kasvatetaan yli 30 erilaista lajia.
Voit tulla vierailemaan yksin tai ryhmäsi kanssa, ja tutustua ruoan alkuperään sekä pellon monimuotoiseen toimintaan.
Green City Farm >> on meidän perholaisten yhteinen pelto ja pihapiiri, matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyttä luova tila kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja myös kaupunkilaisille.
Voit vierailla pellolla arkisin ja viikonloppuisin ilman ajanvarausta. Jos kuitenkin haluat varata tutustumiskierroksen tai saada lisätietoa osallistumisesta pellolla työskentelyyn, voit soittaa ja varata ajan.
Pellon toiminta perustuu ns. kumppanuusmaatalous eli Community Supported Agriculture -mallin ideaan, joka tukee pienimuotoista ja luonnonmukaista viljelytoimintaa, yhdistäen kaupunkilaisia ja sidosryhmiä.
KEKE-opas Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät
Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.
Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Perholaiset pörriäiset
Perho Liiketalousopiston oma mehiläistarhaus aloitettiin Töölön kampuksen koulurakennuksen 5. kerroksen terassilla keväällä 2013.
Kahden mehiläisyhdyskunnan mehiläiset sekä kuningattaret saapuivat pesiinsä 13.5.2013. Kesällä 2014 saimme kaksi uutta mehiläisyhdyskuntaa. Tällä hetkellä Perholla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.
Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.
Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?
Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.
Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.
Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle
Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.
Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.
Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.
Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa
Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.
Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..
Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!
Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.
Jos ja kun jätettä kuitenkin syntyy, lajittele se oikein ja laita kiertoon. Luonto ja kiertotalous kiittävät!
Jätteiden syntyä voidaan vähentää materiaalitehokkuudella eli materiaalien säästäväisellä käytöllä ja ympäristövastuullisilla hankinnoilla, jolloin kierrätettävyys on monesti huomioitu jo tuotteen suunnittelussa.
Jätteen synnyn kannalta olennaiset valinnat tehdään tuotteiden hankintavaiheessa. Silloin ratkaistaan, halutaanko kertakäyttö- vai kestotuotteita, yksittäispakattuja vai suurissa erissä toimitettavia tuotteita, kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita ja niin edelleen. Pakkausjätettä voi vähentää esimerkiksi hankkimalla tuotteita suuremmissa erissä tai suosimalla tuotteita, joiden pakkaukset palautetaan maahantuojalle tai tukkuun uudelleenkäyttöä varten.
Perho Liiketalousopistossa jätteet lajitellaan kahdeksaan jätejakeeseen. Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on sitoutunut koko henkilökunta ja opiskelijat.
Osallistuthan sinäkin periaatteidemme mukaisesti jätteiden lajitteluun ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn!
Voit suurentaa kuvia klikkaamalla niitä, jolloin kuva aukeaa uuteen ikkunaan.
Energia-/sekajäte
Energiajätteen voi nykyisin laittaa suoraan sekajätteeseen, joka poltetaan lämpövoimaloissa tai teollisuuslaitoksissa. Energia-/sekajäte koostuu muun muassa muovipakkauksista ja -kasseista, kertakäyttöastioista, styroksijätteistä ja cd-/dvd-levyistä. Perho Liiketalousopiston Töölön ja Malmin kampuksilla keräämme vain sekajätettä.
Keräyspaperi
Puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia kuten sanomalehdet, aikakausilehdet, mainokset, kirjekuoret, kopiopaperit ja pehmeäkantiset kirjat. Ominaisuuksien ja kuitujen mukaan erilaisia lopputuotteita, esim. munakennoja, pehmopaperituotteita ja sanoma- ja kirjekuoripaperia.
Keräyspahvi
Puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista pahvia, kartonkia ja voimapaperia kuten kartonkipakkaukset, pahvit, paperipussit, voimapaperit ja kopion kääreet. Kierrätetystä pahvista valmistetaan uusiopahvia, hylsykartonkia, kirjansidontakartonkia sekä mappipahvia.
Biojäte
Eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on biologisesti hajoavaa kiinteää ja myrkytöntä jätettä: ruokajäte, luut, hedelmien ja kasvisten kuoret, suodatinpaperit ja teepussit, talouspaperit ja lautasliinat. Kompostoinnin yhteydessä syntyneestä kompostihumuksesta valmistetaan multaa viljelyyn ja viherrakentamiseen.
Kasvi- ja eläinrasvat sekä -öljy
Pakataan tyhjiin säilytysastioihin ja kierrätetään jätekatoksessa sijaitsevan säiliöön. Rasvat ja öljyt toimitetaan Suomen Kasviöljyt Oy:n kierrätykseen.
Keräysmetalli
Käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metalliromua kuten metalliputket, tyhjät metalliastiat, sifoni-patruunat. Metalli käytetään raaka-aineina uusien metallituotteiden valmistuksessa.
Keräyslasi
Pantittomat pullot ja muu lasitavara kuten kirkkaat ja värilliset lasit, purkit ja pullot. Muistathan viedä pantilliset pullot kierrätykseen! Keräilylasia käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen pakkauslasi- ja lasivillateollisuudessa. Käytöstä poistettuja pantittomia pulloja ja muuta lasitavaraa: kirkkaat ja värilliset lasit, purkit ja pullot. Muistathan viedä pantilliset pullot kierrätykseen! Keräilylasia käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen pakkauslasi- ja lasivillateollisuudessa.
Pantilliset palautuspullot ja tölkit
Perho Liiketalousopiston Töölön kampuksella käytävillä on palautuspulloille omat keräyspisteet ja Ravintola Perhossa erikseen omat pantilliset keräyskorit. Kierrätyksestä huolehtii PALPA, Suomen Palautuspakkaus Oy
Ongelmajäte
Kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavat jätteet toimitetaan asianmukaisten ympäristölupien mukaisesti toimiviin ongelmajätteitä käsitteleviin ja hyödyntäviin laitoksiin. Käytetyt paristot kerätään Töölön ja Malmin kampuksilla niihin kuuluviin keräysastioihin.
Liiketalousopisto on tänä vuonna myös YK-koulu
