Kestävän kehityksen opas Kaupunki tuottaa lähiruokaa
Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen vieressä sijaitseva Green City Farm rikastuttaa useiden satojen ravintola-alan, matkailun ja liiketoiminnan opiskelijoiden opiskelupolkuja.
Green City Farm sijaitsee Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen yhteydessä
Green City Farmilla, Perhon pellolla, kestävä kehitys yhdistetään eri tutkinnonosiin työelämälähtöisesti. Pelto toimii ilmiömiöpohjaisena oppimisympäristönä ja tuo muun muassa kestävän viljelyn konkreettisesti opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat oppivat kestävän viljelyn ohella myös yrittäjyyttä, markkinointia, tuotekehitystä ja raaka-ainetietoisuutta.
Ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen opiskelijat tutustuvat siihen, mistä ruoka tulee, miten se siirtyy kestävän gastronomian filosofian mukaisesti pellolta keittiöön ja asiakkaan lautaselle.
Luonnon monimuotoisuutta vaalivaa kumppanuusmaataloutta
Ensimmäisen satokauden viljely aloitettiin toukokuussa 2017 ja se perustui enimmäkseen ns. maanparannusviljelyyn, jossa tavoitteena oli elvyttää peltoalueen maaperän ravintoaineet ja pieneliöt luonnonmukaisin menetelmin. Vuosien 2018–2019 aikana kasvien ja yrttien viljelyä laajannettiin niin, että nykyisin pellolla kasvatetaan yli 30 erilaista lajia.
Voit tulla vierailemaan yksin tai ryhmäsi kanssa, ja tutustua ruoan alkuperään sekä pellon monimuotoiseen toimintaan.
Green City Farm >> on meidän perholaisten yhteinen pelto ja pihapiiri, matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyttä luova tila kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja myös kaupunkilaisille.
Voit vierailla pellolla arkisin ja viikonloppuisin ilman ajanvarausta. Jos kuitenkin haluat varata tutustumiskierroksen tai saada lisätietoa osallistumisesta pellolla työskentelyyn, voit soittaa ja varata ajan.
Pellon toiminta perustuu ns. kumppanuusmaatalous eli Community Supported Agriculture -mallin ideaan, joka tukee pienimuotoista ja luonnonmukaista viljelytoimintaa, yhdistäen kaupunkilaisia ja sidosryhmiä.
KEKE-opas Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät
Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.
Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Perholaiset pörriäiset
Perho Liiketalousopiston oma mehiläistarhaus aloitettiin Töölön kampuksen koulurakennuksen 5. kerroksen terassilla keväällä 2013.
Kahden mehiläisyhdyskunnan mehiläiset sekä kuningattaret saapuivat pesiinsä 13.5.2013. Kesällä 2014 saimme kaksi uutta mehiläisyhdyskuntaa. Tällä hetkellä Perholla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.
Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.
Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?
Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.
Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.
Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle
Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.
Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.
Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.
Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa
Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.
Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..
Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!
Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.
Kestävän kehityksen opas Kestävä hyvinvointi syntyy vastuullisista valinnoista
Materiaalitehokkuus ja vastuulliset hankinnat ovat kestävää kulutusta, jolla jätteiden syntyä voidaan vähentää ja kulutuksen vaikutuksia ympäristöön pienentää.
Sekä ekotehokkuutta että kohtuutta voi jokainen edistää omilla kulutusvalinnoilla. Pienilläkin teoilla saavutetaan vuositasolla isoja ekologisia ja taloudellisia säästöjä.
Muutos omissa kulutustavoissa ei tarkoita paluuta aikaan ennen sähkölampun keksimistä. Päinvastoin se voi olla muutos kohti uudenlaista hyvinvointia ja parempaa elämän laatua.
Vastuulliset hankinnan periaatteet – näin pyrimme toimimaan Perho Liiketalousopistossa
Materiaali- ja tarvikehankintojen tarjouspyyntöihin sisällytetään pyyntö käyttää ympäristövaatimukset täyttävää materiaalia tai ympäristömerkin saanutta materiaalia (laatu, ekologisuus ja kestävyys).
Suosimme ympäristömerkittyjä tuotteita, palveluita sekä uusiotuotteita.
Käytössä on kestotuotteita ja -astioita kertakäyttöisten sijaan. PVC- sekä yksittäispakattuja tuotteita vältetään (voinappi, annosjogurtit, kapseliespressot).
Ongelmajätettä vähennetään mm. käyttämällä ladattavia paristoja ja akkuja.
Kestävän kehityksen opas Vastuullinen matkailuala on kasvava elinkeino
Maailman matkailujärjestö UNWTO uutisoi kansainvälisen matkailijamäärän vuonna 2019 ylittäneen 1,5 miljardia matkailijaa.
Suomessa matkailun merkitys vientialana ja tärkeänä työllistäjänä on tunnustettu. Vuonna 2019 Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin yli 23 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 7,1 miljoonaa oli ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä.
Matkailun kasvu vaatii kestävää kehittämistä ja vastuullista toimintaa
Vastuullinen toiminta on punainen lanka ja luonnollinen osa matkailualan toimintaa.
Matkailijat voivat tehdä kestävämpiä valintoja muun muassa lentämällä harvemmin ja pidemmäksi aikaa matkakohteisiin
Kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa tominnassa on palvelumuotoilua.
Kaikissa matkailun suunnittelun, kehittämisen ja toiminnan vaiheissa tehdään mahdollisimman vastuullisia valintoja, joilla säästetään energiaa ja vettä, rasitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän.
Aina ei ole pakko lentää
Lentoliikenne on suurennuslasin alla ja lentoyhtiöt vastaavat niille asetettuun haasteeseen kehittämällä uutta teknologiaa hyödyntäviä energiatehokkaita ratkaisuja ja puhtaampaa polttoainetta. Matkailijat voivat tehdä kestävämpiä valintoja lentämällä harvemmin ja pidemmäksi aikaa matkakohteisiin ja käyttämällä junaa aina silloin, kun se on mahdollista. Vastuullinen matkailija myös suosii ei-motorisoituja ajoneuvoja matkakohteessa liikkuessaan.
Jokainen meistä voi myös hyvittää omasta matkustamisesta aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä: esimerkiksi osa lentoyhtiöistä tarjoaa tilaisuuden vapaaehtoiseen päästöjen kompensointiin, ja hyvittäminen on mahdollista myös monien muiden toimijoiden kautta.
Paikallisuutta arvostavia valintoja
Erityisen tärkeää matkailun toimialalla on kunnioittaa paikallisuutta ja toimia siis sosiokulttuurisesti vastuullisella tavalla.
Paikallisuuden kunnioittamisella ja sosiokulttuurisella vastuullisuudella tarkoitetaan sitä, että paikalliset otetaan mukaan matkailupalvelujen suunnitteluun ja että matkailu tuottaa [myös] heille taloudellista hyötyä. Matkailijoita viedään sinne, missä luonto ja ympäristö kestävät matkailusta aiheutuvan kulutuksen samalla sekä matkakohteiden paikalliset arvot, kulttuuri ja ympäristöt säilyvät mahdollisimman koskemattomina.
Voimme ja meidän pitää tehdä vastuullisia valintoja myös matkailijoina. Matkailija-kuluttajan näkökulmasta paikallisuuden kunnioittaminen tarkoittaa, että hän käyttää paikallisia yrityksiä, majoittuu paikallisten ylläpitämissä majoituspaikoissa, suosii paikallisia ravintoloita ja tuotteita sekä osallistuu paikallisten tarjoamiin elämyspalveluihin.
Kulttuurin kaveri
Matkailijat arvostavat kaiken aikaa enemmän paikallisia elämyksiä ja tämä trendi edistääkin erinomaisesti matkailun vastuullisuutta.
Parhaimmillaan matkailu voi olla häviämässä olevan kulttuurin vahvistamista ja säilyttämistä. Näin on käynyt jossain määrin esimerkiksi Suomen Lapissa, jossa saamelaiset ovat viimein saaneet ansaittua näkyvyyttä omalle kulttuurilleen.
Turvallisuus osana vastuullista toimintaa
Suomi on tilastoitu maailmanlaajuisissa julkaisuissa yhdeksi maailman turvallisimmista maista; rikollisuutta, terrorismia ja luonnonmullistuksia on vähän, jos ollenkaan.
Turvallisuus on noussut tärkeäksi matkailualan vetovoimatekijäksi Suomessa. Turvallisuus on oleellinen osa laadukkaita matkailupalveluja. Emme voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että Suomi olisi ulkona globaaleista muutoksista, vaan mahdollisiin uhkiin on suhtauduttava ennakoiden ja realistisesti.
Riskianalyysi ja turvasuunnitelma
Matkailijoita palvelevat lukuisat eri yritykset ja toimijat ja jokaisen näistä on omalta osaltaan huolehdittava matkailijoiden ja työntekijöiden turvallisuudesta. Kaupungeilla ja kunnilla on omat turvallisuusstrategiat ja -suunnitelmat. Niissä on kuvattu mm. vastuut erilaisissa poikkeustilanteissa; kuka tiedottaa ja mitä viestintäkanavia käytetään, missä on kokoontumispaikat ja miten vastuut on jaettu. Matkailualan ohjelmapalveluyrityksillä on velvollisuus laatia turvallisuusasiakirja sekä palvelukohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joihin on kirjattu ohjeet yksittäisten toimijoiden ja suorituspaikkojen osalta.
Myös muut matkailualan yritykset tekevät riskianalyysejä ja turvallisuus- ja kriisisuunnitelmia varmistaakseen asiakkaan turvallisen palveluketjun. Ulkomaille matkoja järjestävien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien edustajien tulee reagoida matkalla mahdollisesti tapahtuviin poikkeustilanteisiin ja kriiseihin. Näihin asioihin on alettu kiinnittää erityistä huomiota vuoden 2001 New Yorkin kaksoistornien romahduksen ja vuonna 2004 Thaimaata ravisuttaneen Tsunamin jälkeen.
Turvallisuus suunnittelussa ja toiminnassa – osa ammatillisuutta
Turvallisuuden ennakointi, huomioiminen ja turvallisesti toimiminen sisältyvät kaikkiin matkailualan ammatillisiin tutkintoihin. Turvallisuuteen viitataan matkailupalvelujen suunnittelussa ja käytännön toiminnassa. Tutkinnon perusteiden mukaisesti tulevan matkailualan ammattilaisen tulee osata toimia poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin kun asiakas sairastuu tai kohdataan poikkeuksellisesti käyttäytyvä asiakas, kun palvelun toimintaympäristössä eletään poikkeuksellisissa sääolosuhteissa tai käytettävät välineet voivat rikkoutua. Myös omasta työturvallisuudesta tulee huolehtia. Matkailualan ammattilaisen tulee toimia esimerkkinä ja ohjata asiakkaita toimimaan turvallisesti mm. liikenteessä, luonnossa, ajoneuvojen käsittelyssä tai eläinten kanssa toimiessa.
Matkailualan opintojen aikana suositellaan turvallisuuskoulutuksen suorittamista. Oppilaitoksemme on ollut mukana kehittämässä Matkailualan turvallisuuskoulutuksen verkkokurssia, joka on tarjolla opiskelijoille keväästä 2020 alkaen. Kurssi antaa edellytykset myös riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman laatimiselle. Joissakin tutkinnon osissa edellytetään myös EA1-kurssin suorittamista tai vastaavien ensiaputaitojen hankkimista muulla tavalla. Jos tutkinnon osissa vaaditaan puolestaan ruuan valmistamista tai käsittelyä, suoritetaan Hygieniapassi-koulutus ja -testi. Hygieniaosaaminenkin on osa turvallisuutta – väärin käsitelty ruoka tai pilaantuneen ruuan tarjoaminen on terveysriski.
Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.
Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja
Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa
Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.
Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.
Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän
Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.
Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.
Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.
Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt
Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.
Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.
biodiversiteetin lisääntyminen
ruokajätteen minimointi
pienviljelyn tukeminen
ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
tiedon lisääntyminen
kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
ympäristöstä huolehtiminen
ravinteiden kierrätys
Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju
Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.
Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.
Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.
Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa
Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.
Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.
Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.
Perho Liiketalousopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista koottu kestävän tulevaisuuden työryhmä vastaa kestävän kehityksen toiminnan suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta sekä yhdessä muiden perholaisten kanssa vuosittaisten teemojen valinnasta, toteuttamisesta ja kehittämisestä.
Lisäksi kestävän tulevaisuuden työryhmä vastaa oppilaitoksen kestävän kehityksen itsearviointiprosessista, tuloksien tiedottamisesta sekä auditoinnissa esille nousseiden kehittämiskohteiden työstämisestä. Työryhmä toimii kokokoonpanollaan vuoden.
Kestävän tulevaisuuden työryhmän yhteystiedot
keke (at) perho.fi
Maria Runonen, Kestävän kehityksen asiantuntija +358 50 5351 001 maria.runonen(at)perho.fi
https://perho.fi/wp-content/uploads/2020/04/keke-tiimi-2019-2020.jpg6281200Jonna Ordninghttps://perho.fi/wp-content/uploads/2019/10/perhoLTO_logo_turkoosi-300x117-300x117.pngJonna Ordning2020-04-24 22:47:322022-01-12 11:38:51Perho Liiketalousopiston kestävän tulevaisuuden työryhmä
KEKE-opas Luonnon hyvinvointi on lukemattomien osien summa
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemeitä, mikä on uhka myös ihmisen olemassaololle.
Luonnon monimuotoisuuden lyhyt oppimäärä
ekosysteemit ylläpitävät ruoan, energian, lääkkeiden ja muiden keskeisten tuotteiden perusraaka-aineiden tuotantoa
ekosysteemit säätelevät ilmastoa, tulvia, puhdistavat vettä sekä toimivat apuna vaarallisten aineiden hajottamisessa
luonnon monimuotoisuus tarjoaa hengenravintoa ja esteettisiä elämyksiä ja toimii tieteellisten innovaatioiden lähteenä
ekosysteemit tukevat monia valmistusprosesseja ylläpitäessään veden kiertoa, maaperän ravinteikkuutta sekä biomassan ja ruoantuotantoa
Monimuotoinen luonto on rikas luonto
Perho Liiketalousopisto on mukana suojelemssa luonnon monimuotoisuutta opettamalla sen merkitystä opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen.
Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia (2012–2020) pyrkii pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on strategian ja toimintaohjelman lähtökohta.
Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian päätavoitteet:
Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa
Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä
Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille
Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä
Ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
WWF:n mukaan ilmastonmuutos lisää lajien kuolemista sukupuuttoon, sillä se kuihduttaa elinympäristöjä.
Myös kulutus ja ruokavalinnat vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Kun laji häviää, se vaikuttaa suoraan myös koko elinympäristöön ja muiden lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisen tuotannon ja esimerkiksi kestävän kalakantojen valitseminen on tärkeää .
Luonnon monimuotoisuus voidaan jakaa
geneettiseen biodiversiteettiin
lajitason biodiversiteettiin
ekosysteemin/maiseman biodiversiteettiin
Geneettinen biodiversiteetti
Muun muassa S. Gliessmannin (2011) mukaan yksi alkuperäislaji kuolee sukupuuttoon joka viikko ja 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta on jo menetetty.
Geneettistä biodiversiteettiä voidaan lisätä käyttämällä maatiais- ja avopölytteisiä lajikkeita, koska esimerkiksi vähän jalostetut maatiaslajit ovat geneettisesti monimuotoisia. Viljelykasvien jalostuksessa saatetaan menettää geneettistä monimuotoisuutta.
Lajitason biodiversiteetti
Lajitason biodiversiteetissä voimme lisätä viljeltäviä kasvilajeja, jolloin maisemastakin tulee heterogeenisempi.
Lajitason monimuotoisuutta lisää myös esimerkiksi eläin- ja kasvitilan yhdistäminen. Kun saamme eläintilalta lannan hyötykäyttöön, lisää tämä myös mikrobeja ja muita hajottajia maassa.
Esimerkiksi lantakuoriaiset ovat tärkeitä lannan hajottajia (Roslin ym. 2011). Lantakuoriaislajeista osa on kuollut sukupuuttoon, kun pienet eläintilat ovat hävinneet. Lantakuoriaisilla ei ole enää ollut lantaa, mitä piilottaa maahan.
Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetti
Ekosysteemiä voidaan ajatella maisemana eli ekosysteemien joukkona. Kestävän tuotannon tulee ylläpitää biologista monimuotoisuutta joka tasolla.
Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetillä tarkoitetaan, että maisema on heterogeeninen. Siellä voi olla esimerkiksi kosteikkoja, metsikköjä, pellon laitoja, erilaisia niittyjä ja erilaisia viljelyalueita. Monimuotoisuutta viljellylle alueelle lisäävät mm. rivivälinurmet, maanpeittokasvit, pensasistutukset, kaistaviljely ja viherlannos.
Erilaiset alueet houkuttelevat erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, jolloin maiseman monimuotoisuus lisääntyy.
Maaperän monimuotoisuuden suojelu
Maan monimuotoisuutta voi vaalia maaperän hoidolla eli palauttamalla mahdollisimman paljon orgaanista ainesta takaisin maahan. Tällöin myös maaperän eliöstö lisääntyy ja maaperä pysyy hedelmällisenä sekä elinvoimaisena.
Pitämällä maaperä kasvipeitteisenä, lisäämme maaperän elämää ja pidämme ravinteet pellossa. Lisäksi kasvimassan muokkaaminen maaperään lisää maaperän orgaanista ainesta ja näin myös maaperäeliöstön ravintoa. Toisaalta myös maan vähäinen häirintä, kuten kyntämättä jättäminen, lisää maaperän elämää.
Maaperän monimuotoisuudella on tärkeä tehtävä ekologisissa palveluissa, kuten ravinteiden kierrossa ja paikallisessa veden säätelyssä. Kun maaperä on terve ja monimuotoinen, kiertävät vesi- sekä ravinteet oikein. Tämä pitää maaperän, kasvien ja eläinten elämän tasapainossa. Tämä myös turvaa kasvukunnon ja ravinnon riittämisen kaikille nyt ja tulevaisuudessa.
Perhon Liiketalousopiston Green City Farm suojelee biodiversiteettiä
Yhteisellä pellolla, kuten kumppanuusmaatalouden pellolla tai paikallisella monimuotoisella maatilalla, on helppo säilyttää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.
Kumppanuusmaatalous lisää myös sosiaalista monimuotoisuutta. Pelto ja ympäristön monimuotoisuuden vaaliminen yhdistää eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä.
Monimuotoisuuden suojelemisesta hyvä esimerkki on Perho Liiketqlousopiston kaupunkipelto, Green City Farm. Terveestä maaperästä kasvaa terveet vihannekset, jotka ravitsevat ihmistä parhaiten. Green City Farm toimii myös kestävän kehityksen oppimistilana, jolloin se tarjoaa opetusta ja kokemuksia luonnonmonimuotoisuuden suojelemisesta ja säilyttämisestä.
Kestävän kehityksen opas Vastuullinen liiketoiminta on talouden megatrendejä
Sekä sijoittajat että kuluttajat ovat tänä päivänä tarkkoja tuotteiden vastuullisuudesta.
Merkonomiopinnot tähtäävät tulevaisuuden yhteisölliseen osaamiseen, jossa hyvinvointia mitataan muussakin kuin materiassa.
Toimimalla vastuullisesti yritys voi nostaa kannattavuuttaan ja kilpailukykyään. Vastuullista liiketoimintaa tarkastellaan ja suunnitellaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuullisuuden näkökulmista.
Arvolupauksena vastuullisuus
Vastuullisuus kirjataan usein yrityksen arvoihin ja sitä kautta ne otetaan osaksi yrityksen toimintakulttuuria ja liiketoimintaperiaatteita. Avoimesti kirjatut arvot ja liiketoimintaperiaatteet antavat yritykselle ja sen kaikille sidosryhmille mahdollisuuden arvioida, miten hyvin näiden periaatteiden noudattamisessa on onnistuttu.
Arvot myös vahvistavat yrityksen mainetta ja brändiä. Niiden laiminlyönnit vastaavasti tuhoavat brändin arvoa. (tat.fi)
Kiertotalous – tulevaisuuden liiketoiminnan perusta
Siirrymme aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen ja raaka-aineiden uudelleen hyödyntämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.
Merkonomi opinnot tähtäävät yhä voimakkaammin tulevaisuuden osaamiseen. Niihin taitoihin, joita hyödyntämällä luodaan uusia työpaikkoja, vahvaa ja vastuullista liiketoimintaa ja tulosta sekä kevennetään ympäristökuormaa.
Perho Liiketalousopistossa katse on sekä tämän päivän taidoissa että huomisen osaamisessa ja tulevaisuuden työssä. Kestävät liiketoimintamallit ja kiertotalouden tarjoamat bisnesvaihtoehdot tuodaan yhä näkyvämmin opetukseen ja tekemiseen. Parhaimmillaan kiertotalous tuo uusia työpaikkoja, uutta liiketoimintaa ja kustannussäästöjä. Luonnonvarojen kulutuksen ja jätteen synnyn määrän vähentäminen keventävät aiheuttamaamme ympäristökuormaa. (circwaste) Kiertotalouden sanotaankin olevan jopa suurin murros tuotannossa, kulutuksessa ja koko globaalissa taloudessa 250 vuoteen.
Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on globaalisti jopa 700 miljardia euroa, josta Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.
Lähde mukaan kiertotalouden murrokseen! Tutustumme opinnoissa kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja yrittäjyyteen. Onko sinulla joku hyvä kiertotalouden periaatteita noudattava bisnesidea, jota haluat lähteä edistämään opintojesi jälkeen? Opinnot tarjoavat tälle mainion kasvualustan. Kysy neuvoa, verkostoidu muiden kiertotaloudesta kiinnostuneiden kanssa ja pyydä opettajaltasi sparrausta bisneksellesi.
Kierrätä, huolla ja korjauta tuotteita. Hanki tuotteita, jotka on tehty kierrätysmateriaaleista. Kaikkea ei tarvitse myöskään omistaa – lainaa tai vuokraa. Pohdi omaa kulutustasi ja tutustu siihen liittyviin kiertotalouden liiketoimintamallia noudattaviin yrityksiin.
Vastuullista liiketoimintaa
Vastuullisesti toimiva yritys pitää yrityksen vakavaraisena, maksaa reilua palkkaa työntekijöille ja noudattaa lakeja ja säädöksiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Opinnoissa pohditaan, mitä on vastuullinen liiketoiminta ja miten voittoa tuotetaan vastuullisin keinoin. Vastuulliset valinnat näkyvät myös kuluttajien toiminnassa. Erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit helpottavat kuluttajaa valinnoissa ja moni brändi ja koko yrityksen imago perustuu kestäviin arvoihin ja ympäristöystävällisiin tuotteisiin.
Paneudu tuotantoketjuihin ja tuotteiden alkuperään ja punnitse niiden ympäristöystävällisyyttä. Tutustu sellaisiin yrityksiin, jotka toiminnallaan erottuvat muista eettisten, kestävien ja vastuullisten valintojensa suhteen sekä tuottavat voittoa tinkimättä näistä periaatteista myös tulevaisuudessa. Perholaiselle iso liikevaihto ei enää riitä. Liiketoiminnan tulee perustua jollekin arvokkaammalle kuin raha. Menestyvän liiketoiminnan tulee tuottaa vaurautta myös sitä ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tulee näkyä positiivisesti muuallakin kuin omistajien taskussa.
Vastuulliset valinnat näkyvät myös kuluttajien toiminnassa. Erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit helpottavat kuluttajaa valinnoissa ja moni brändi ja koko yrityksen imago perustuu kestäviin arvoihin ja ympäristöystävällisiin tuotteisiin. Liiketalouden opinnoissa tutustutaan brändin merkitykseen ja yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen ohjata kuluttajaa kohti vastuullisempia ja kestävämpiä valintoja.
Osta vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Joutsenmerkki, luomumerkit ja Reilun Kaupan merkit sekä muut merkit kuten kestävään kalastukseen liittyvä MSC-merkki tai palmuöljymerkit takaavat, että vastuullisuus on huomioitu yritysten tai sen tuotteiden tuotannossa.
Opi erottamaan tarve ja turhake. Osta vähemmän, mutta laadukkaampaa. Tuotteiden raaka-aineiden valmistaminen, tuotanto ja kuljetukset ja myynti kuluttavat luonnonvaroja. Yhden t-paidan tuotantoon kuluu lähes 3000 litraa vettä ja sen tuotannossa on käytetty merkittävästi kemikaaleja. Vähentämällä uusien tuotteiden ostamista, asiakas voi säästää luonnonvaroja. Myös kulutuksen siirtäminen tuotteista palveluihin on ympäristöteko.
Vastuullinen kuluttaminen on työlästä. Välillä olisi ihanampaa vain hankkia uusi tuote ja olla siitä onnellinen. Maailma ei kuitenkaan parane näin. Meidän tulee kaikkien oppia yhä kriittisemmiksi kuluttajiksi; vaatia tuotetietoja, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja tuotteen jäljitettävyyttä. Se ihana tuote ei olekaan välttämättä niin ihana, mikäli paljastuukin, että se on tuotettu lapsityövoimalla tai epäasiallisissa olosuhteissa riistopalkalla. Suostuisitko sinä työskentelemään sillä tavalla? Älä siis osta epäeettisesti tuotettuja tuotteita, jos et itse ole valmis hyppäämään tehtaaseen töihin. Kuluttaja voi äänestää vain jaloillaan. Median tehtävä on saattaa vääryydet kuluttajien tietoon ja meidän kaikkien velvollisuus on opiskella ja ottaa selvää. Kun kuluttaja tuottaa painetta yrityksille ja tuottajille, alkavat he vastata tähän vastuullistamalla liiketoimintaansa. Vastuullinen liiketoiminta brändinä on kilpailuvaltti mutta erittäin herkkä naarmuille. Tämä tarkoittaa sitä, että rikottuaan annetun lupauksen, on luottamusta todella vaikea lunastaa enää.
Työelämätaidot haltuun
Työstä pitäisi saada kiksit. Oman tekemisen arvostaminen, halu kehittyä ja oppia jatkuvasti uutta erottavat sinut muista työnhakijoista. Palveluala on rankkaa mutta hurjan palkitsevaa. Mitä varmempi olet työelämässä, sitä helpompi sinun on nauttia omasta työstäsi.
Merkonomiopiskelijat valmistuvat laajalle kentälle työelämään. Jotkut päätyvät kaupan alalle, toiset hallinnon tehtäviin yritysten sisäiseen asiakaspalveluun, joku perustaa oman yrityksen. Vastuullisuus, työyhteisössä toimisen taidot ja aito halu onnistua yhdistävät kuitenkin kaikkia tulevia työntekijöitä. Vastuullinen asiakaspalvelu, reilut työelämätaidot, ja kulttuurilukutaito on tuotu yhä näkyvämmin opetukseen.
Suomi kasvaa ja etäisyydet muuhun maailmaan pienenevät. Valmius palvella, auttaa ja ratkaista kaikkien asiakkaiden pulmia on kilpailuvaltti. Älä oleta tai yleistä, vaan ota selvää.
Monikulttuurisuustaidot sekä kyky kohdata kaikki asiakkaat arvokkaasti asettaa sinut palveluosaajana ihan eri tasolle. Kulttuurisensitiivinen asiakaspalvelu, monipuoliset neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot sekä avoin mieli kaikkia kulttuureja ja ihmisiä kohtaan on vastuullisen palveluosaajan merkki.
Merkonomiopinnoissa perehdytään työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja reilun työn pelisääntöihin. Täsmällisyys, työhön valmistautuminen ja työkavereiden kunnioittaminen ovat työelämän vastuullisuustaitoja. Opintojen aikana pyritään löytämään jokaisesta opiskelijasta innostuva ja työtä pelkäämätön tekijä, joka osaa hyödyntää vahvuuksiaan koulutussopimusjaksoilla ja myöhemmin työelämässä. Opinnoissa harjoitellaan erilaisia asiakaspalvelun tilanteita, ongelmanratkaisua ja täsmällisyyttä ja yritetään saada sinut innostumaan työstä ja omasta tekemisestä.
Koulutussopimuspaikkojen odotetaan näyttävän mallia siitä, miten käytännössä reilun työelämän kestävät arvot tuodaan tekemiseen. Vastuullinen esimiestyö, työlainsäädännön noudattaminen ja nuoren laadukas ohjaaminen työpaikalla kuuluvat Perhon yhteistyökumppaneiden tehtäviin. Työpaikkoja pyritään tukemaan tulevaisuudessa enemmän vastuullisuuskasvatuksessa ja kestävän kehityksen käytännön opettamisessa.
Vastuullinen työpaikka on turvallinen
Turvallisuus on liiketaloudessa välttämättömyys
Vastuullisuus näkyy myös työntekijöiden turvallisuudessa. Työturvallisuutta tarkastellaan työympäristön turvallisuuden sekä työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta.
Liiketalousalalla turvallisuus ja sen varmistaminen ovat olleet arkipäivän asioita, etenkin kaupan alalla, jo pidempään. Tuotteiden valmistamiseen, kuljetukseen, varastointiin ja esillepanoon on aina liittynyt riskejä: miten varmistetaan, että tuotteen raaka-aineet ovat turvallisia tai että kuormaa purkaessa ei satu vahinkoja.
Myymälän puolella puolestaan haasteena ovat rikolliset. Rikollisuuden ja sitä kautta aiheutuvan rikollisen hävikin on sanottu tuovan kaupalle noin 460 miljoonan euron vuosittaiset tappiot. Lisäksi lisääntynyt rikollisuus ja muulla tavoin uhkaavat asiakkaat heikentävät asiakkaiden ja myyjien turvallisuuden tunnetta kaupassa. (Järvinen & Koistinen, 2010)
Asiakkaiden näkökulmasta myymälän turvallisuuden takaaminen on ennen kaikkea myyjän tai asiakaspalvelijan tehtävä. On tärkeää, että myyjä, tai asiakaspalvelija tietää miten toimia uhkaavissa asiakastilanteissa. (Järvinen & Koistinen, 2010). Asiakaspalvelijoilla ja myyjillä tulee olla riittävä osaaminen turvallisuuden eri osa-alueista.
Tietoturvauhat tulevaisuuden haasteena
Uudempana turvallisuusriskinä liiketaloudessa monikanavaisuuden ja tietojärjestelmien kehittymisen aiheuttamat tietoturvauhat.
Tietoturvauhkissa riski on ennen kaikkea siinä, että työntekijät eivät välttämättä osaa käsitellä tietoja oikein tai eivät tiedä mitä tietoja he voivat luovuttaa eteenpäin.
On tärkeää osallistua kaikkiin työnantajan järjestämiin koulutuksiin uusista prosesseista, tietojen käsittelystä rekistereissä ja palvelutilanteissa sekä turvallisuusosaamisesta haastavien tilanteiden varalle.
Turvallisuusosaaminen onkin nähty yhdeksi liiketalousalan tulevaisuuden tärkeistä osaamistarpeista (Rajander-Juusti, 2013). Merkonomiopiskelijat perehtyvät turvallisuusasioihin sekä opinnoissaan koulussa että työssäoppimisjaksoillaan. Työssäoppimipaikoissa varmistetaan, että työpaikkaohjaajat ovat perehdyttäneet opiskelijaa kunnolla ja käsitelleet toimipisteen turvallisuusohjeet.
Vastuullisessa työyhteisössä on mukava tehdä töitä
Vastuullinen työyhteisö on myös hyvinvoiva, jossa on mukava tehdä töitä. Siellä ei kiusata ketään, kaikkia kohdellaan kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti. Ketään ei syrjitä.
Vastuullisessa ja turvallisessa työyhteisössä palkat maksetaan ajallaan ja juuri sen verran, kun työehtosopimuksessa on sovittu. Työhyvinvoinnilla on todettu olevan suora vaikutus työntekijöiden tehokkuuteen ja haluun sitoutua työpaikkaansa.
Älä jää huonoon työpaikkaan töihin. Vaihda parempaan.
Perho Liiketalousopiston liiketoiminnan koulutuksessa korostuvat vastuullisuus ja eri kulttuurien tuntemus asiakaspalvelun näkökulmasta. Koulutamme vastuullisia liiketoiminnan osaajia, jotka osaavat neuvoa myös asiakkaita vastuullisissa valinnoissa. Merkonomimme tunnistavat ja ymmärtävät vastuulliseen yritykseen liittyvät osatekijät aina toimitusketjua myöten.
#perholainen vastuullinen liiketoiminnan ammattilainenTule siksi, mikä haluat olla.
Ei ne isot puheet vaan vaikuttavat teot. Mitäs tänään(-kin) tehtäisiin kestävän hyvää? Lajitellaan, kierrätetään – muun muassa – ja kasvetaan hiilikädenjälkeämme, kuten Arvolupauksemme lupaa!
Kun esimerkiksi Perho Liiketalousopisto tuottaa hiilikädenjälkeä opiskelijoilleen, nämä pystyvät kestävän kehityksen tiedostamisen ja osaamisen myötä alentamaan omaansa sekä parhaimmassa tapauksessa myös työnantajayrityksensä hiilijalanjälkeä.
Rakennamme oppilaitosken arjessa kestävän kehityksen ratkaisuja tulevien ammattilaisten kanssa. Kasvatetaan yhdessä hiilikädenjälkeä 💚😊
Katso Perho Liiketalousopiston ja ARVO ry:n Arvolupaus-video ”Vastuu ympäristöstä”. Se kertoo kuinka Perho Liiketalousopistossa toteutuu etenkin lupaus pitää huolta ympäristöstä.
Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen – siis mihin?
Hiilijalanjälki on ympäristövaikutukseltaan negatiivinen. Hiilijalanjälkeä syntyy käytännössä kaikesta kulutuksesta, ja sitä mitataan sillä, missä määrin pilaamme ja saastutamme ympäristömme esimerkiksi päästöillä ja jätteillä. Se kaikkihan päätyy viime kädessä luontoon – maahan, ilmaan, järviin ja meriin sekä eläimiin – ja yhden tai useamman mutkan kautta sinne, mistä sai alkusysäyksensä: meihin ihmisiin.
Hiilikädenjälkion ympäristövaikutukseltaan positiivinen. Hiilikädenjälkeä saadaan aikaan esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, pienentämällä materiaalin käyttöä, tekemällä ilmastomyönteisiä raaka-ainevalintoja, kehittämällä tuotteiden kierrätettävyyttä, vähentämällä hukkamateriaalin määrää, pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja parantamalla niiden käytettävyyttä. Tästä kaikesta luonto ja muukin ympäristö kiittää!
Löydät ARVO-liiton sivuilla ke 10.3.2020 julkaistun arvolupauksemme myös täältä >>
ARVO ry on yhteiskunnallisten yritysten liitto. ARVO edistää arvopohjaisen ja vastuullisen liiketoiminnan menestystä Suomessa ja tukee jäseniään muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisessa ja kehittämisessä. ARVO-lupaus on ARVOn jäsenyritysten yhteinen sitoumus eettiseen toimintatapaan. Lupauksessa on viisi kohtaa: Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, Vastuullinen talous, Vastuu ympäristöstä, Avoimuus ja hyvä hallinto sekä Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä. Perho Liiketalousopisto on ARVOn jäsen.