Kohti kannattavaa ja kestävää ruokaketjua -tapahtuma
Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi/Future Food Ecosystem -hanke kutsuu ruoka-alan toimijat, innovaattorit ja yritykset mukaan kehittämään kanssaan syötävää kaupunkia ja verkostoitumaan osaksi lähiruokayhteisöä pääkaupunkiseudulla.
Aika: ti 25.4.2023 klo 9–12 Paikka: Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki (kutsuvierastilaisuus)
Urban&Local edistää kestävää ja eloisaa lähiruoka- ja ravintola-alaa
Se, miltä tulevaisuus näyttää ja maistuu, riippuu ruokatuotannon toimintaympäristöjen kehityksestä sekä yritysten ja kaupunkilaisten valinnoista – ja kaupunkien keinoista kannustaa meitä ottamaan asiaksemme kestävä urbaani ruokajärjestelmä. Sen toimivuuden edellytys on urbaanin ruoan koko toimitusketjun istuttaminen kaupunkiympäristöön, lähemmäs kuluttajaa.
Urban&Local – tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hankkeessa (1/2023–12/2025) kehitetään lähiruoka- ja ravintola-alan innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita ja palveluita sekä luodaan puitteet alan yhteistyölle ja kestävälle liiketoiminnalle.
Tervetuloa laittamaan omat vastuulliset ideat itämään Kohti kannattavaa ja kestävää ruokaketjua -tapahtumassa!
Kestävän gastronomian huippuseminaari on viimeksi järjestetty 2019 ennen koronapandemiaa. Kartoitamme mahdollisuutta järjestää seuraava seminaari syksyllä 2022.
Aika: ti 24.9.2019 klo 8.30–13.15/16.15
Paikka: Perho Liiketalousopisto/Malmin kampus Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12), 00700 Helsinki
Kestävästi tuotetun puhtaan lähiruo’an asialla!
Perho Liiketalousopiston nyt toista kertaa järjestämä
Kestävän gastronomian huippuseminaari
tuo ravintolakeittiöiden kestävän gastronomian ja liikkujien ruokavalioita tutkivat SporttiGastronomian asiantuntijat yhteisen pöydän ääreen teemalla:
Herkullista ja ilmastoystävällistä lähiruokaa aktiivisille ihmisille
Vastuullisuus ja ruoka kulkevat käsikädessä!
Kestävät ruokavalinnat ja kierrättäminen ovat vastuullista toimintaa, joka tukee niin ympäristön, ihmisten kuin eläinten hyvinvointia.
Vastuullisessa ruokavaliossa, josta ei usein kierrätettävääkään synny, yhdistyvät terveellisyys, eettisyys ja hyvä maku. Kestävästi tuotettu lähiruoka kasvattaa suosiotaan myös laatutietoisten ravintola-asiakkaiden lautasilla.
Entä millainen ravinto tukee niin kuntoilijan kuin aktiiviurheilijankin kokonaisvaltaista hyvinvointia? Kumpi on kovempi: lisäaineeton, prosessoimaton lähiruoka ja palautusjuoma vai purkista popsitut lisä- ja hivenaineet?
Tervetuloa Gastronomian huippuseminaariimme ti 24.9.2019 klo 8.30–13.15/16.15 kuulemaan alansa huippuasiantuntijoita ja oivaltamaan kestävästi tuotetun ruoan rooli osana yksilön ja yhteisön sekä yrityksen vastuullista toimintaa ja hyvinvointia! ♥♥♥
Kestävän gastronomian mukaiset ruokavalinnat ja hyvinvointi ~ Sustainable Gastronomy and Well-Being | ravintoloisija MATTHEW ORLANDO / AMASS Restaurant, Kööpenhamina
Syö paremmin, jaksa enemmän | ravitsemusasiantuntija PATRIK BORG / Lääkärikeskus Aava
12.15–13.15 Lounas ja peltokierros
Aamupäivässä mukana myös Fazer Food Services ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.
Ilmastoystävälliset ruokavalinnat | ruokakulttuurin professori, MARI NIVA, Helsingin yliopisto
Menestyvän kiertotalousravintolan konsepti ja arjen opit ~ Conceptualizing urban farming | MATTHEW ORLANDO / AMASS Restaurant, Kööpenhamina
Pellosta pöytään ja takaisin peltoon – ravinteet vaivattomasti kiertoon / From Farm to Table ~ How to Cycle Nutrients Back in Soil | lehtori SAMPO KANTELE / Perho Liiketalousopisto & personal farmer STEVEN LOWNDES / Green City Farm
14.45–15.15 taukotarjoilu
Paikallisen ruoantuotannon hyödyt ja mahdollisuudet | tutkijat GALINA KALLIO / Aalto-yliopisto & VILLE LÄHDE / BIOS-tutkimusyksikkö
Pienin askelin isoihin tekoihin ~ “Small Talk and Great Actions” Towards Carbon Neutral Meal Planning | ravintoloitsijat SIKKE SUMARI, HENRI ALÉN & MATTHEW ORLANDO
16.15 Huippuseminaarin päätös
Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin. Selvitämme mahdollisuutta tarjota seminaaria myös striimattuna verkossa. Asiasta lisätietoa myöhemmin.
Nyt sarat ojennukseen ja satokautta valmistelemaan! Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen oppimispelto Green City Farm järjestää toukokuussa taimien sekä jo heti maisteltavissa olevien artesaanituotteidensa ekomyyntipäivän
helatorstaina 13.5. klo 10–15. Tervetuloa!
Näillä kevät käyntiin ja sassiin:
Green City farmin ekologisesti kasvatettujen vihannesten ja yrittien taimet sekä kuivamausteet ja hunaja
Ravintola Perhon herkulliset street food -annokset
Perho Panimon olut
Pyörähdä ja pysähdy myös pellolla!
Ekomyyntipäivänä aikana voit pysähtyä istuttamaan oman taimen Green City Farmin pellolle
Jo ennen ostoskantamuksia kannattaa osallistua perholaisten opiskelijoiden vetämälle peltokierrokselle. Sen aikana kuulet muun muassa sekä mehiläisiä että mehiläisistä, ja pääset laittamaan sormesi (tai lapion) puhtaaseen multaan: istuta oma taimi :)
Tervetuloa to 13.5. klo 10–15 kevään ekoille ostoksille tänne:
Green City Farm c/o Perho Liiketalousopiston Malmin kampus Vanha Helsingintie 13, 00700 Helsinki liikuntakeskus Helmi Centerin piha-alue, josta aukeavat näkymät uuteen satokauteen heräilevälle Green City Farmille!
Suosittelemme käyttämään kasvomaskia ja pitämään huolta turvaväleistä.
Perho Green City Farmin sadonkorjuumarkkinoilla la 19.9.2020 Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella oli tunnelma aurinkoisessa taivaassa; paikalla oli ennätysmäärä perheitä ja yksittäisiä kävijöitä nauttimassa sekä mauista että menosta.
Green City Farmin Sadonkorjuumarkkinoilla oli tänä vuonna ennätysmäärä kävijöitä
Perho Green City Farmin sadonkorjuumarkkinoilla myytiin ekologista lähiruokaa ja syksyn satoa sekä nautittiin herkullisia makuja. Omistajaansa vaihtoivat esimerkiksi savukala ja kalajalosteet, hunaja, jauhot, ryynit, tuoreet kasvikset, lampaan lihatuotteet, lampaanvillaiset käsityöt ja juustot. Lapset viihtyivät pomppulinnassa, hevosajelulla ja ponilla ratsastaen.
Kiitos kaikille kävijöille, myyjille ja yhteistyökumppaneille! Nähdään taas ensi vuonna.
Perho Liiketalousopiston toteuttama ja ylläpitämä kestävän gastronomian karttapalvelu kega.fi auttaa ravintoloita ja kotigastronomian harjoittajia löytämään laadukkaat ja ekologiset lähiruoan raaka-aineet.
Karttapalvelun kätevällä hakutoiminnolla on helppo etsiä tarvitsemiaan tuotteita, palveluja ja tapahtumia. Jos kestävän gastronomian arvot ovat myös sinun arvojasi ja haluat mukaan palveluun, ota yhteyttä kega.fi-sivustolta löytyvällä yhteystietolomakkeella.
Kehitämme palvelua jatkuvasti, joten tutustu kega.fi:hin ja anna palaa palautetta!
https://perho.fi/wp-content/uploads/2020/08/kegafi-karttapalvelu-es.jpg6281200Jonna Ordninghttps://perho.fi/wp-content/uploads/2019/10/perhoLTO_logo_turkoosi-300x117-300x117.pngJonna Ordning2020-08-18 16:36:212020-09-01 22:13:21kega.fi -karttapalvelu tuo läheltä lähelle
Elo vaan korjaantuu ja paranee alkaen ruokapöydän antimista, kunhan tämän syksyn satoa aletaan keräämään talteen eikä jätetä maahan homehtumaan.
No ei varmasti jätetä! Miksi ihmeessä jätettäisiin?
Olemmehan kasvattaneet sadon siemenestä ja hoivanneet taimia kesän kanssa vuoroon jo erinäisiä kuukausia. Nyt Green City Farmin viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola on jo päässyt kunnolla hypistelemään tätä alusta loppuun ekologisesti tuotettua uutta satoa, joka on varsinkin pääkaupunkiseutulaisille tosilähiruokaa.
Katso tästä Heidin terveiset Malmin Longinojan kupeessa kukoistavalta pelloltamme. Ja korvat tarkkana myös taustakohinalle. Siellä traktori turaa tositoimissa. Kukahan mahtaa olla ratissa – Steven, Juha vai itse Extraneus?
Näkemäsi ei tarvitse jäädä vain silmänruoaksi: Green City Farmin tuotteet ovat myös myynnissä.
Kestävän kehityksen opas Kaupunki tuottaa lähiruokaa
Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen vieressä sijaitseva Green City Farm rikastuttaa useiden satojen ravintola-alan, matkailun ja liiketoiminnan opiskelijoiden opiskelupolkuja.
Green City Farm sijaitsee Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen yhteydessä
Green City Farmilla, Perhon pellolla, kestävä kehitys yhdistetään eri tutkinnonosiin työelämälähtöisesti. Pelto toimii ilmiömiöpohjaisena oppimisympäristönä ja tuo muun muassa kestävän viljelyn konkreettisesti opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat oppivat kestävän viljelyn ohella myös yrittäjyyttä, markkinointia, tuotekehitystä ja raaka-ainetietoisuutta.
Ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen opiskelijat tutustuvat siihen, mistä ruoka tulee, miten se siirtyy kestävän gastronomian filosofian mukaisesti pellolta keittiöön ja asiakkaan lautaselle.
Luonnon monimuotoisuutta vaalivaa kumppanuusmaataloutta
Ensimmäisen satokauden viljely aloitettiin toukokuussa 2017 ja se perustui enimmäkseen ns. maanparannusviljelyyn, jossa tavoitteena oli elvyttää peltoalueen maaperän ravintoaineet ja pieneliöt luonnonmukaisin menetelmin. Vuosien 2018–2019 aikana kasvien ja yrttien viljelyä laajannettiin niin, että nykyisin pellolla kasvatetaan yli 30 erilaista lajia.
Voit tulla vierailemaan yksin tai ryhmäsi kanssa, ja tutustua ruoan alkuperään sekä pellon monimuotoiseen toimintaan.
Green City Farm >> on meidän perholaisten yhteinen pelto ja pihapiiri, matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyttä luova tila kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja myös kaupunkilaisille.
Voit vierailla pellolla arkisin ja viikonloppuisin ilman ajanvarausta. Jos kuitenkin haluat varata tutustumiskierroksen tai saada lisätietoa osallistumisesta pellolla työskentelyyn, voit soittaa ja varata ajan.
Pellon toiminta perustuu ns. kumppanuusmaatalous eli Community Supported Agriculture -mallin ideaan, joka tukee pienimuotoista ja luonnonmukaista viljelytoimintaa, yhdistäen kaupunkilaisia ja sidosryhmiä.
KEKE-opas Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät
Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.
Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Perholaiset pörriäiset
Perho Liiketalousopiston oma mehiläistarhaus aloitettiin Töölön kampuksen koulurakennuksen 5. kerroksen terassilla keväällä 2013.
Kahden mehiläisyhdyskunnan mehiläiset sekä kuningattaret saapuivat pesiinsä 13.5.2013. Kesällä 2014 saimme kaksi uutta mehiläisyhdyskuntaa. Tällä hetkellä Perholla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.
Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.
Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?
Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.
Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.
Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle
Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.
Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.
Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.
Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa
Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.
Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..
Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!
Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.
Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.
Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja
Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa
Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.
Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.
Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän
Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.
Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.
Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.
Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt
Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.
Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.
biodiversiteetin lisääntyminen
ruokajätteen minimointi
pienviljelyn tukeminen
ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
tiedon lisääntyminen
kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
ympäristöstä huolehtiminen
ravinteiden kierrätys
Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju
Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.
Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.
Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.
Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa
Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.
Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.
Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.