Artikkelit

Green City Farmin (eko-) myyntipäivä to 13.5.

Nyt sarat ojennukseen ja satokautta valmistelemaan! Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen oppimispelto Green City Farm järjestää toukokuussa taimien sekä jo heti maisteltavissa olevien artesaanituotteidensa ekomyyntipäivän

helatorstaina 13.5. klo 10–15. Tervetuloa!

Näillä kevät käyntiin ja sassiin:

  • Green City farmin ekologisesti kasvatettujen vihannesten ja yrittien taimet sekä kuivamausteet ja hunaja
  • Ravintola Perhon herkulliset street food -annokset
  • Perho Panimon olut

Pyörähdä ja pysähdy myös pellolla!

Green City Farmin myyntipäivä to 13.5.

Ekomyyntipäivänä aikana voit pysähtyä istuttamaan oman taimen Green City Farmin pellolle

Jo ennen ostoskantamuksia kannattaa osallistua perholaisten opiskelijoiden vetämälle peltokierrokselle. Sen aikana kuulet muun muassa sekä mehiläisiä että mehiläisistä, ja pääset laittamaan sormesi (tai lapion) puhtaaseen multaan: istuta oma taimi :)

Tervetuloa to 13.5. klo 10–15 kevään ekoille ostoksille tänne:

Green City Farm c/o Perho Liiketalousopiston Malmin kampus
Vanha Helsingintie 13, 00700 Helsinki
liikuntakeskus Helmi Centerin piha-alue, josta aukeavat näkymät uuteen satokauteen heräilevälle Green City Farmille!

Suosittelemme käyttämään kasvomaskia ja pitämään huolta turvaväleistä.

Green City Farmin (eko-)myyntipäivä – lisätiedot

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija
040 150 4252
heidi.hovi-sippola (at) perho.fi

 

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Perho Green City Farmin sadonkorjuumarkkinoilla la 19.9.2020 Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella oli tunnelma aurinkoisessa taivaassa; paikalla oli ennätysmäärä perheitä ja yksittäisiä kävijöitä nauttimassa sekä mauista että menosta.

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Green City Farmin Sadonkorjuumarkkinoilla oli tänä vuonna ennätysmäärä kävijöitä

Perho Green City Farmin sadonkorjuumarkkinoilla myytiin ekologista lähiruokaa ja syksyn satoa sekä nautittiin herkullisia makuja. Omistajaansa vaihtoivat esimerkiksi savukala ja kalajalosteet, hunaja, jauhot, ryynit, tuoreet kasvikset, lampaan lihatuotteet, lampaanvillaiset käsityöt ja juustot. Lapset viihtyivät pomppulinnassa, hevosajelulla ja ponilla ratsastaen.

Kiitos kaikille kävijöille, myyjille ja yhteistyökumppaneille! Nähdään taas ensi vuonna.

Kerro meille mielipiteesi Sadonkorjuumarkkinnoistamme 29.10.2020 mennessä:


Markkinatunnelmia la 19.9.2020

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Markkinoilla rentouduttiin myös syysaurinkoa palvoen – ja markkinaeväitä syöden.

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Ponit houkuttivat lapsia ja lapsenmielisiä.

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Perho Liiketalousopiston liiketoiminnan opiskelijoiden kestävä gastronomia -kasvientunnistusvisa haastoi sekä lapset että aikuiset.

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Peltokierroksilla esiteltiin kasvinäytemaan lukuisia kasviksia ja yrttejä. Kasveihin voi tutustua pellolla myös QR-koodien kautta mobiilissa.

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Perho PROn keittiömestarit mielipuuhassaan, jonka tuotokset – burgerit, vegeburgerit, caesarsalaatit ja maissit – vietiin käsistä.

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Lounasajan koittaessa markkinavieraat kävivät noutamassa maukasta katuruokaa Perhon Ruokarekasta

Sadonkorjuumarkkinoilla viihdyttiin

Perhon Panimon Ykkönen olut ja Perhon Juustolan juustot. Myös niitä saa taas ensi syksynä Green City Farmin Sadonkorjuumarkkinoilta!


Green City Farmin Sadonkorjuumarkkinoiden pääyhteistyökumppanit:

kega.fi -karttapalvelu tuo läheltä lähelle

Perho Liiketalousopiston toteuttama ja ylläpitämä kestävän gastronomian karttapalvelu kega.fi auttaa ravintoloita ja kotigastronomian harjoittajia löytämään laadukkaat ja ekologiset lähiruoan raaka-aineet.

Karttapalvelun kätevällä hakutoiminnolla on helppo etsiä tarvitsemiaan tuotteita, palveluja ja tapahtumia. Jos kestävän gastronomian arvot ovat myös sinun arvojasi ja haluat mukaan palveluun, ota yhteyttä kega.fi-sivustolta löytyvällä yhteystietolomakkeella.

Käy kartalle!


MaRa ry:n uutiskirje:

Kega.fi-karttapalvelu yhdistää kestävästi toimivat lähiruokatuottajat ja -ravintolat sekä lähiruoasta innostuneet kuluttajat >>


kega.fi-karttapalvelu tuo läheltä lähelle – lisätiedot

Terhi Suvilehto
040 1471186
terhi.suvilehto (at) perho.fi

P.S.

Kehitämme palvelua jatkuvasti, joten tutustu kega.fi:hin ja anna palaa palautetta!

#tunneruokasi feat. elokuun satoa

Elo vaan korjaantuu ja paranee alkaen ruokapöydän antimista, kunhan tämän syksyn satoa aletaan keräämään talteen eikä jätetä maahan homehtumaan.

No ei varmasti jätetä! Miksi ihmeessä jätettäisiin?

Olemmehan kasvattaneet sadon siemenestä ja hoivanneet taimia kesän kanssa vuoroon jo erinäisiä kuukausia. Nyt Green City Farmin viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola on jo päässyt kunnolla hypistelemään tätä alusta loppuun ekologisesti tuotettua uutta satoa, joka on varsinkin pääkaupunkiseutulaisille tosilähiruokaa.

Katso tästä Heidin terveiset Malmin Longinojan kupeessa kukoistavalta pelloltamme. Ja korvat tarkkana myös taustakohinalle. Siellä traktori turaa tositoimissa. Kukahan mahtaa olla ratissa – Steven, Juha vai itse Extraneus?


Näkemäsi ei tarvitse jäädä vain silmänruoaksi: Green City Farmin tuotteet ovat myös myynnissä.

Tiedustelut: heidi.hovi-sippola (at) perho.fi


 

#tunneruokasi

#tunneruokasi – videovinkkejä

Green City Farm – Perhon pelto

Kestävän kehityksen opas
Kaupunki tuottaa lähiruokaa

Perho Liiketalousopiston Mal­min kam­puk­sen vie­res­sä sijaitseva Green City Farm rikastuttaa useiden satojen ravintola-alan, matkailun ja liiketoiminnan opiskelijoiden opiskelupolkuja.

Green City Farm banderolli pellonlaidassa

Green City Farm si­jait­see Perho Liiketalousopiston Mal­min kam­puk­sen yhteydessä

KEKE-opas: Green City FarmGreen City Farmilla, Perhon pellolla, kestävä kehitys yh­dis­te­tään eri tut­kin­non­o­siin työ­e­lä­mä­läh­töi­ses­ti. Pelto toimii ilmiömiöpohjaisena oppimisympäristönä ja tuo muun muassa kestävän viljelyn konkreettisesti opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat oppivat kestävän viljelyn ohella myös yrit­tä­jyyttä, markkinointia, tuo­te­ke­hi­tystä ja raa­ka-aine­tie­toi­suutta.

Ra­vin­to­la-, mat­kai­lu- ja lii­ke­toiminnan alojen opis­ke­li­jat tutustuvat siihen, mis­tä ruo­ka tu­lee, mi­ten se siir­tyy kes­tä­vän gast­ro­no­mi­an fi­lo­so­fi­an mu­kai­ses­ti pel­lol­ta keit­ti­öön ja asi­ak­kaan lau­ta­sel­le.


Luonnon monimuotoisuutta vaalivaa kumppanuusmaataloutta

En­sim­mäi­sen sato­kau­den vil­je­ly aloi­tet­tiin tou­ko­kuus­sa 2017 ja se pe­rus­tui enim­mäk­seen ns. maan­pa­ran­nus­vil­je­lyyn, jos­sa ta­voit­tee­na oli el­vyt­tää pel­to­a­lue­en maa­pe­rän ra­vin­to­ai­neet ja pien­e­li­öt luon­non­mu­kai­sin me­ne­tel­min. Vuosien 2018–2019 aikana kasvien ja yrttien viljelyä laajannettiin niin, että nykyisin pellolla kasvatetaan yli 30 erilaista lajia.



Vierailu pellolla

Voit tulla vierailemaan yksin tai ryhmäsi kanssa, ja tutustua ruoan alkuperään sekä pellon monimuotoiseen toimintaan.

Green City Farm >> on meidän perholaisten yhteinen pelto ja pihapiiri, matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyttä luova tila kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja myös kaupunkilaisille.

Voit vierailla pellolla arkisin ja viikonloppuisin ilman ajanvarausta. Jos kuitenkin haluat varata tutustumiskierroksen tai saada lisätietoa osallistumisesta pellolla työskentelyyn, voit soittaa ja va­ra­ta ajan.

Pel­lon toi­min­ta pe­rus­tuu ns. kump­pa­nuus­maa­ta­lous eli Com­mu­ni­ty Sup­por­ted Ag­ri­cul­tu­re -mal­lin ide­aan, joka tu­kee pienimuo­tois­ta ja luon­non­mu­kais­ta vil­je­ly­toi­min­taa, yh­dis­tä­en kau­pun­ki­lai­sia ja si­dos­ryh­miä.

Varaukset

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija 
040 150 4252

Ste­ven Lown­des, per­so­nal far­me­ril­ta
040 572 8991


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Mehiläistarhaus

KEKE-opas
Mehiläiset – talouskasvun ja monimuotoisuuden tekijät

Perho Liiketalousopiston mehiläispesät ovat Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.


Perholaiset pörriäiset 

Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­ton oma me­hi­läis­tar­haus aloitettiin Töö­lön kam­puk­sen kou­lu­ra­ken­nuk­sen 5. ker­rok­sen te­ras­sil­la ke­vääl­lä 2013.

Kah­den me­hi­läis­yh­dys­kun­nan me­hi­läi­set sekä ku­nin­gat­ta­ret saa­pui­vat pe­siin­sä 13.5.2013. Ke­säl­lä 2014 saim­me kak­si uut­ta me­hi­läis­yh­dys­kun­taa. Täl­lä het­kel­lä Per­holla on neljä mehiläispesää Malmin kampuksella Green City Farmin yhteydessä.

Opetuskeittiöt ja Ravintola Perho hyödyntävät Perhon hunajaa (lingottuna tai suoraan hunajakennoista) ruoanvalmistuksessa. Ensimmäinen satokausi (2013) tuotti yhteensä noin 70 kg hunajaa, ja toinen satokausi (2014) noin 110 kg. Hunajasato vaihtelee vuosittain paljon. Sadon määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila, sateisuus ja eri mesikasvien kukinta-aika. Vuoden 2019 satokausi tuotti yhteensä noin 100 kg hunajaa.


Miksi mehiläiset ovat tärkeitä?

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta.

Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista, joka taas vaikuttaa satokauden määrään. Mehiläiset pölyttävät muun muassa Green City Farmilla kasvatettuja kasveja ja kukkia.


Elintärkeää ruokaturvalle ja monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuisesti mehiläisten tuottamaa hyötyä on mahdotonta arvioida, mutta tiedetään, että mehiläiset ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään.

Eri mehiläisten on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasvilajeista, joten hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi myös lisätulomahdollisuuden viljelijöille.

Osa mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset voidaan viedä esimerkiksi marjan- ja hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen avuksi ja samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoon.


Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa Suomessa

Kun ostaa kotimaista ja paikallaista hunajaa, jää myös mehiläisten tekemän pölytystyön hyöty omalle alueelle. Pölytystyö on todella arvokasta, sillä se tukee alueen ja maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen luku hunajan arvoon verratessa.

Mehiläisistä saatavaa taloudellista hyötyä lisää myös se, että pölytykseen yhdistetään nykyään yhä useammin biologinen torjunta – esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta voidaan torjua mehiläisten avulla..

Mehiläiset pölyttävät tietenkin myös luonnonkasveja!

Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä, joista kimalaiset ovat erittäin tärkeitä etenkin metsämarjojen sadolle.



KEKE-opas – sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Kumppanuusmaatalous

KEKE-opas
Community Supported Agriculture (CSA)

Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja

Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.


Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa

Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.

Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.


Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän

Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.

Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.

Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.


Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt

Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.

Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.

  • biodiversiteetin lisääntyminen
  • ruokajätteen minimointi
  • pienviljelyn tukeminen
  • ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
  • tiedon lisääntyminen
  • kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
  • ympäristöstä huolehtiminen
  • ravinteiden kierrätys

Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju

Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.

Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.


Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa

Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.

Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.

Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.



KEKE-opas – sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

Arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä

Ei ne isot puheet vaan vaikuttavat teot. Mitäs tänään(-kin) tehtäisiin kestävän hyvää? Lajitellaan, kierrätetään – muun muassa – ja kasvetaan hiilikädenjälkeämme, kuten Arvolupauksemme lupaa!

Arvolupauksemme: vastuu ympäristöstä Perho Liiketalousopisto

Kun esimerkiksi Perho Liiketalousopisto tuottaa hiilikädenjälkeä opiskelijoilleen, nämä pystyvät kestävän kehityksen tiedostamisen ja osaamisen myötä alentamaan omaansa sekä parhaimmassa tapauksessa myös työnantajayrityksensä hiilijalanjälkeä.

Perho Liiketalousopiston arvolupaus: vastuu ympäristöstä

Rakennamme oppilaitosken arjessa kestävän kehityksen ratkaisuja tulevien ammattilaisten kanssa. Kasvatetaan yhdessä hiilikädenjälkeä 💚😊

Katso Perho Liiketalousopiston ja ARVO ry:n Arvolupaus-video ”Vastuu ympäristöstä”. Se kertoo kuinka Perho Liiketalousopistossa toteutuu etenkin lupaus pitää huolta ympäristöstä.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen – siis mihin?

  • Hiilijalanjälki on ympäristövaikutukseltaan negatiivinen. Hiilijalanjälkeä syntyy käytännössä kaikesta kulutuksesta, ja sitä mitataan sillä, missä määrin pilaamme ja saastutamme ympäristömme esimerkiksi päästöillä ja jätteillä. Se kaikkihan päätyy viime kädessä luontoon – maahan, ilmaan, järviin ja meriin sekä eläimiin – ja yhden tai useamman mutkan kautta sinne, mistä sai alkusysäyksensä: meihin ihmisiin.
  • Hiilikädenjälki on ympäristövaikutukseltaan positiivinen. Hiilikädenjälkeä saadaan aikaan esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, pienentämällä materiaalin käyttöä, tekemällä ilmastomyönteisiä raaka-ainevalintoja, kehittämällä tuotteiden kierrätettävyyttä, vähentämällä hukkamateriaalin määrää, pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja parantamalla niiden käytettävyyttä. Tästä kaikesta luonto ja muukin ympäristö kiittää!

Löydät ARVO-liiton sivuilla ke 10.3.2020 julkaistun arvolupauksemme myös täältä >>


Arvolupauksemme: ympäristön kunnioitus

ARVO ry on yhteiskunnallisten yritysten liitto. ARVO edistää arvopohjaisen ja vastuullisen liiketoiminnan menestystä Suomessa ja tukee jäseniään muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisessa ja kehittämisessä. ARVO-lupaus on ARVOn jäsenyritysten yhteinen sitoumus eettiseen toimintatapaan. Lupauksessa on viisi kohtaa: Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, Vastuullinen talous, Vastuu ympäristöstä, Avoimuus ja hyvä hallinto sekä Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä. Perho Liiketalousopisto on ARVOn jäsen.

 

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kestävän gastronomian huippis kiittää! Green City Farm -logo


Kiitos kaikille Kestävän gastronomian huippuseminaari  2019 osallistujille – vieraille, puhujille ja juontajille!

Aika: ti 24.9.2019
Paikka: Perho Liiketalousopisto/Malmin kampus
Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12), 00700 Helsinki

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Upea Green City Farm!

Perho Liiketalousopiston vuoden 2019 Kestävän gastronomian huippuseminaarissa vastuullisuus, ilmastoystävällisyys ja herkullinen lähiruoka kulkivat tiukasti käsi kädessä. Päivän ohjelman juonsivat ravintoloitsijat Sikke Sumari / Sikke’s >> ja Henri Alén / Ultima >>

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Toisilleen Kokkisota-ohjelmista tutut Sikke Sumari ja Henri Alén juonsivat seminaarin ja paneelikeskustelun

Muistiinpanoja seminaarista

Kestävä gastronomia ja kiertotalous

Restaurant AMASS >>
ravintoloitsija Matthew Orlando

Kööpenhaminassa toimivan innovatiivisen ravintola AMASSin valttina on kestävän gastronomian mukaiseen ruokatuotantoon ja kaupunkiviljelyyn sitoutunut henkilöstö.

AMASSin tarjoamista elintarvikkeita ja juomista suurin osa on orgaanisia ja torjunta-aineettomia. Ruokien ja tuotteiden raaka-aineet nostetaan kaupunkipuutarhasta ravintolan takaa. Hiilijalanjälkeä vähennetään merkittävästi käyttämällä ruoanvalmistuksen yhteydessä syntyviä sivutuotteita kekseliäästi. Esimerkiksi ylijääneistä kananmunanvalkuaisista on kehitystyön tuloksena syntynyt muun muassa ”soijakastiketta”.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Ravintola AMASSin valttina on kestävän gastronomian mukaiseen ruokatuotantoon ja kaupunkiviljelyyn sitoutunut henkilöstö sekä pomo, Matthew Orlando (vasemmalla)

Ruokavalio vaikuttaa terveyteen ja aivojen suorituskykyyn

FazerBrainhow >>
ravitsemusasiantuntija Iina Savenius

Usko tai älä, mutta ihmisen aivot tarvitsevat yhtä paljon huomiota kuin kehokin!

Aivoystävällisessä elämäntavassa yhdistyvät monipuolinen liikunta, fyysinen ja henkinen kuormitus, riittävä palautuminen ja monipuolinen ruoka. Päivittäinen säännöllinen ruokailu aamiaisesta iltapalaan pitää aivot virkeinä ja kylläisenä – aivoilla kun ei ole jenkkakahvoja, so. energiavarastoja.

Terveellisessä lautasannoksessa on sopivassa suhteessa muun muassa tummaa suklaata, hyviä rasvoja, kasviksia ja juureksia, siemeniä ja pähkinöitä, lihaa, kalaa, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Iina Savenius

Kestävän ruoankulutuksen käytännöt

Helsingin yliopisto >>
professori Mari Niva

Ruokavalioiden ilmastovaikutuksia tutkiva YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennustaa globaalin lihankulutuksen kasvavan 76 % vuodesta 2005/2007 vuoteen 2050.

Mitä voimme tehdä nyt osallistuaksemme lihan syönnin ja kasvihuonepäästöjen vähentämistalkoisiin?

Syödään vähähiilisemmin vähentämällä lihan ja maitotuotteiden osuutta, korvaamalla liha tai osan siitä vaihtoehtoisilla proteiineilla, syömällä sen minkä jaksamme eikä yhtään enempää, välttämällä ruokajätteen määrää ja käsittelemällä jäte oikein.

Syödään satokauden ruokaa, pellolla kasvatettuja kasviksia, ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa, tekemällä ruokaa useammalle aterialle energiaa säästävällä tavalla ja pakastamalla pahanpäivän varalle se mitä jää yli.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Mari Niva

Ruokaturva ja pientuotannon merkitys

Aalto-yliopisto >>
tutkija Galina Kallio

BIOS-tutkimusyksikkö >>
tutkija Ville Lähde

Ruokaturva rakentuu neljästä pilarista: ruokaa on oltava riittävästi saatavilla, ihmisillä täytyy olla mahdollisuus ja varallisuus hankkia sitä, ruokaa pitää olla saatavilla myös kriisien aikaan ja sen on oltava laadukasta, turvallista ja ravitsevaa.

Pienviljelijät tuottavat suurimman osan maailman ruoasta ja ovat avainasemassa etenkin köyhempien ruokaturvassa. Kun tuetaan pienimuotoista maataloutta, lisätään työllisyyttä ja laaja-alaista kehitystä köyhemmissä oloissa. Yksi keino pienimuotoisen maatalouden tukemiseen on kumppanuusmaatalous, jossa tutun viljelijän laadukkaat tuotteet ovat suoraan kuluttajan käytettävissä. Mikäli kuluttajat maksavat satotuotteista etukäteen, saa tuottaja varmuutta tuotteidensa menekkiin ja mahdollisuuden investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Ville Lähde ja Galina Kallio

Syö hyvin, jaksat enemmän

Lääkärikeskus Aava >>
ravitsemusasiantuntija Patrik Borg

Syömistä ei pidä miettiä liikaa, se on tehtävä helpoksi. Kehoa kuuntelemalla löytyy sopiva päivittäisen syömisen määrä ja tasainen ateriarytmi. Säännöllisellä ateriarytmillä verensokeri ei heilahtele, tiessään ovat syömisvajeesta johtuva väsymys ja keskittymiskyvyttömyys. Päivän ruokailut on hyvä keskittää aamupäivään ja lihottavaa iltasyömistä vähentää.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Patrik Borg

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kohti hiilineutraalia jalanjälkeä keskustelupaneelin puheenvuoroissa kuului innostus ja asiantuntijuus. Panelisteina oikealta: Matthew Orlando (AMASS), Carlos Henriques (Ravintola Nolla), Johanna Rajakangas-Tolsa (Haaga-Helia),  alumnit Ilias Kuntras ja Alma Kallio ja Green City Farmin maanviljelijä Steven Lowndes


Muuta päivän ohjelmaa

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kun maa on kunnossa, kasvit saavat sopivasti vettä ja ravinteita. Lounastauolla seminaarivieraat tutustuivat ekopellon toimintaan ja yksi- ja monivuotisiin viljelykasveihin.

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun restonomiopintoja osana ravintola- ja catering-alan perustutkintoaan suorittavat perholaiset väyläopiskelijat saivat seminaarivierailta kehuja herkullisesta ja hyvännäköisestä lounasmenusta

Kestävän gastronomian huippis kiittää!

Kestävän gastronomian huippuseminaari 2019 – lisätiedot

PERHO LIIKETALOUSOPISTO OY – Green City Farm
JUHA OJAJÄRVI, rehtori, toimitusjohtaja
0400 939 269
juha.ojajarvi (at) perho.fi

JARMO ÅKE, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
ruokakulttuurin ja viestinnän maisteri
040 147 8552
jarmo.ake (at) perho.fi


Pääyhteistyökumppanit

Kestävän gastronomian huippis 2019 kiittää!