Artikkelit

Perho LTO:lle Kestävän kehityksen sertifikaatti 2022

Perho Liiketalousopiston Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakuprosessi on edennyt itsearvioinnista ja sen pohjalta OKKA-säätiön tekemästä uudelleen auditoinnista 17.3.2022 sertifikaatin vahvistukseen vuosille 2022–2025. Sertifikaatti päivittyi samalla uusien kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden mukaiseksi.

Sertifikaatit ja laatustandardit – yhteiskuntaa uudistava oppilaitos

Tavoitteenamme on olla yhteiskuntaa uudistava oppilaitos

Vuonna 2017 perustetulle Perho Liiketalousopistolle >> on nyt myönnetty jo kahdeksi peräkkäiseksi 3-vuotiskaudeksi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti.

Ja matka jatkuu.

Jatkamamme innovatiivista vastuullisuutta vaalivaa ja kehittävää toimintaamme sekä kestävää koulutusta as business as usual.

Tähtäimessä on uusia sertifikaatti taas vuonna 2025.

Perho LTO uusi Kestävän kehityksen sertifikaattinsa – lisätiedot

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
050 535 1001
maria.runonen (at) perho.fi

Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti 2018

Oppilaitosten kestävän kehityksen oppilaitoksen sertifikaatti voidaan myöntää OKKA-säätiön vahvistamat kestävän kehityksen kriteerit täyttävälle ja riippumattoman auditoinnin läpäisseelle oppilaitokselle. Nyt myönnetty sertifikaatti on ensimmäinen Perho Liiketalousopistolle, mutta taustalla on näyttöjä pitkäjänteisestä kestävän kehityksen työstä >>

Lehdistötiedote: Perho Liiketalousopistolle oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti

Sertifikaatin luovutus tapahtui molemmilla Perho Liiketalousopiston kampuksilla. Tässä ollaan Malmilla.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti kattaa vuonna 2017 yhdistyneen Perho Liiketalousopiston toiminnan koko laajuudessaan. Toimintamme ytimessä ovat ravintola-alan koulutuksen ohella pitkät juuret omaavat liiketoiminnan ja matkailualan ammatilliset tutkintokoulutukset. Olemme vastuullinen, innostava, palveleva ja edelläkävijä, jotka arvot jaamme yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Kestävän kehityksen ohjelmassaan Perho Liiketalousopisto on sitoutunut tu­kemaan hen­ki­lös­tön ja opis­ke­li­joi­den kas­vua kes­tä­vään elä­män­ta­paan. Olennaista on, että koulutamme vastuullista kestävän kehityksen ajattelua käytännönläheisesti kaikille Perho Liiketalousopiston opiskelijoille, tuleville ammattilaisille. Esimerkiksi ope­tus­keit­ti­ös­sämme kiin­ni­te­tään erityistä huo­mi­o­ta raa­ka-ai­nei­den han­kin­taan ja käyt­töön, ener­gi­an ja ve­den ku­lu­tuk­seen, kier­rä­tyk­seen sekä ruo­kien elin­kaa­reen. Kaikkien kouluttamiemme asi­a­kas­pal­ve­li­joiden tulee osata neu­voa asi­ak­kai­taan vas­tuul­lis­esti tuotettujen ja asianmukaiset jakeluketjut läpikäyneiden tuotteiden va­lin­nas­sa. Mat­kai­lualalla opitaan ohjaamaan asiakkaita tekemään vas­tuul­li­sia ja ekologisia valintoja esimerkiksi kohdemaita ja reittejä valitessaan.

Green City Farm ja Urban Food -hanke

Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella, Longinojan kupeessa tuotetaan puhdasta lähiruokaa ekologisesti kestävin menetelmin niin opetusravintolan, Ravintola Perhon käyttöön kuin kampusten lounasravintoloiden tarpeisiin.  Kesannolta uuteen loistoonsa hoidetulla pellolla lisätään osaltaan myös kaupungin monimuotoisuutta. Hävikkiruoan kertymistä seurataan ja mitataan päivittäin ja sitä hyödynnetään mm. pellon lannoittamisen raaka-aineina.

Kaupunkipellolla eri projekteissa työskenteleville opiskelijoille ruoan alkuperä, tuotanto ja logistinen ketju mullasta ruokapöytään tulevat tutuiksi useamman aistin kautta. Ruoan arvostus kasvaa, kun hahmottaa ruokatuotannon koko sen ketjun laajuudelta. Myös ruokatuotteiden laadun ja hinnan rakentuminen avautuu aivan uudella tapaa. Vuosittain järjestämämme sadonkorjuumarkkinat ja Kestävän gastronomian huippuseminaari >> ovat vaikuttavia myyntitapahtumia opiskelijoille ja lisäävät alueellisesti kaupunkilaisten tietoisuutta ekologisesti tuotetun lähiruoan merkityksestä kulutuksessamme.

Olemme sitoutuneet useisiin yhteiskehittämishankkeisiin, joiden tavoitteina on ekologisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen ja raaka-aineiden vastuullinen hankinta. Esimerkiksi tänä syksynä käynnistetyssä Urban Food -hankkeessa olemme mukana rakentamassa uusia yhteistyöverkostoja ja logistiikkaketjuja, jotta kotimainen, korkealaatuinen ja pientuotettu lähiruoka löytäisi helpommin tiensä ravintoloihin.

Opiskelijamme uskaltavat luvata ja asettaa omia arvoja

”Lupaan vältellä muovituotteita ja kierrättää, välttää vastuuttomasti toimivia yrityksiä. Lupaan äänestää. Lupaan, etten unohda kuvia viattomista eläimistä, jotka ovat kuolleet ihmisen käytöksen takia. Lupaan opettaa lapselleni kaiken edellä mainitun, sillä jokainen meistä voi vaikuttaa. Haluan parantaa kaikkien oloa sekä luvata tuleville sukupolville yrittäväni parhaani näissä muutoksissa.”

Kun opiskelijamme sitoutuvat tällaisiin henkilökohtaisiin arvolupauksiin, Perho Liiketalousopisto kokee olevansa oikealla tiellä ja ansainneensa oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatin. Kysymys ei kuitenkaan ole kertaalleen saavutetusta ”laatuleimasta”, vaan jatkuvasta sitoumuksesta toimia kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti.

Lehdistötiedote: Perho Liiketalousopistolle oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti

Opiskelijoita ja rehtori  Green City Farmilla sadonkorjuussa.

Eivätkä kestävä gastronomia ja pedagogiikka ole ainoita konkreettisia tapoja toteuttaa kestävää kehitystä. Muun muassa Malmilla ja Töölössä sijaitsevien koulukiinteistöjemme sähkön ja veden kulutusta optimoidaan sekä uusia tapoja minimoida ruokahävikkiä jätekertymää kehitetään koko ajan ja hyvin tuloksin.


Perho Liiketalousopistolle oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö sr:n ylläpitämä järjestelmä. Sen kriteerit käsittelevät oppilaitoksen toiminnan ympäristönäkökohtia kuten materiaalien, energian ja veden käyttöä sekä jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Lisäksi ne koskettavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoja kuten turvallisuus, hyvinvointi, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, ravinto ja terveys sekä kulttuuriperintö ja monikulttuurisuus.

Sertifiointi tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi. Järjestelmä mahdollistaa myös ulkoisen arvioinnin ja sertifikaatin hakemisen.

 

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Eve Nieminen, tulevaisuusviestinnän harjoittelija
Ennakointi- ja strategiatoiminnon tiimi, Sitra
eve.nieminen (at) sitra.fi

Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta:

Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista ammatillisissa oppilaitoksissa

Omnia ja Perho Liiketalousopisto soveltavat Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää ammattiin opiskelevien koulutustarjonnassa.

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Perhon Liiketalousopisto kehittävät yhdessä Tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeessa >> Tulevaisuustaajuus -menetelmää ammatillisen opetuksen tarpeisiin sopivaksi.

Projektia luotsaavat Omnian kestävän kehityksen opettajat Iiris Lukkarinen ja Niina Rossi sekä Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen asiantuntija Maria Runonen. Projektin tavoitteena on kehittää työpajamenetelmään perustuvia oppimateriaaleja, joita opettajat voivat hyödyntää tulevaisuusajattelun opettamisessa monipuolisesti eri yhteyksissä.

Idea Tulevaisuustaajuuden hyödyntämisestä syntyi tarpeesta saada ammattiin opiskeleville nuorille enemmän työkaluja ajatella tulevaisuuden työelämää ja sen vaatimuksia. Esimerkiksi kestävän kehityksen taidot tulevat olemaan merkittävässä osassa monessa tulevaisuuden ammatissa.Tulevaisuustaajuuden avulla halutaan auttaa opiskelijoita tarkastelemaan tulevaisuuden ammattitaitoa kestävyysosaamisen näkökulmasta. Rossi, Runonen ja Lukkarinen toivovat opiskelijoiden saavan myös vahvistusta sille, että tulevaisuus voi olla monella tavalla parempi kuin nykyhetki ja siihen voi myös itse vaikuttaa.

Käynnistysvaiheessa olevassa projektissa kartoitetaan ensin, kuinka menetelmä sopisi kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisen toiminnan opetukseen. Havaintojen perusteella tiimi kehittää opetusmateriaaleja, jotka tulevat valtakunnallisesti opettajien käyttöön vuoden 2022 lopussa.

– Pidemmällä aikavälillä työpajaa voisi toivottavasti soveltaa myös muiden aineiden opetuksessa, toteaa Runonen.

Työpajan rohkea soveltaminen kannattaa

Kevään aikana Runonen, Rossi, ja Lukkarinen ovat vetäneet tulevaisuustaajuus -työpajoja eri opetustilanteissa ja keränneet opiskelijoilta palautetta. He ovat huomanneet, että iso osa nuorista ajattelee tulevaisuuden olevan synkkä, eikä toivonpilkahduksia kauheasti ole.

– Ammatillisissa opinnoissa tulevaisuusajattelua ei juuri huomioida, sanoo Runonen.

Menetelmä vaatii kuitenkin muokkaamista, jotta se toimii opiskelumaailmassa ja taustoiltaan hyvin erilaisten nuorten sekä aikuisten kanssa. Runonen, Lukkarinen ja Rossi korostavat esimerkiksi sitä, miten tärkeää on avata erilaisia käsitteitä tai selittää niitä yksinkertaisemmin, kuin valmiissa materiaaleissa on.

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Kuva: Topias Dean, Sitra

Myös työpajaan käytettävä aika vaatii tilannekohtaista soveltamista. Kolme tuntia kestävä työpaja on moniin opetustilanteisiin liian pitkä, ja toisaalta eri harjoitukset kestävät ryhmästä riippuen eri verran. Tiimi aikookin soveltaa menetelmää niin, että sen voi toteuttaa osissa tai hyödyntää vaikka vain yhtä harjoitusta kerrallaan.

Myös omien käsityksien haastaminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu vaatii ryhmästä riippuen erilaisia harjoituksia.

– Opiskelijat ovat yllättäen olleet inspiroituneempia tulevaisuustarinoista kuvan ja tekstin muodossa – kuunnelmat eivät ole innostaneet niin paljon”, Runonen viittaa Tulevaisuustaajuuden materiaaleihin, joissa kuvataan yllättäviä tulevaisuusnäkymiä.

Tulevaisuususkolle ja omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle on siis tilausta. Ensimmäisten kokeilujen perusteella opiskelijat ovatkin olleet tulevaisuustaajuudesta innoissaan.

Eräs opiskelija kommentoi työpajaa näin:

– Vaikka positiiviseen visiointiin heittäytyminen tuntuikin itselle alkuun haastavalta, oli työpaja lopulta valtavan inspiroiva. Oli hyvä irrottautua pelkästään negatiivisten ympäristövaikutusten torjunnan pohdinnasta ja ikään kuin kääntää päälle se itselle aiheen suhteen vähemmän tuttu luovemman, positiivisen ajattelun moodi.

Kolme vinkkiä tulevaisuustaajuudesta kiinnostuneille

blogi: Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista

Kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista – lisätiedot

Perho Liiketalousopisto
Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
maria.runonen (at) perho.fi

Tulevaisuustaajuus – opetusmateriaaleja, työpajoja ja tuntisuunnitelmia

Perho Liiketalousopisto kehittää Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelmassa yhdessä Omnian kanssa opetusmateriaalia ja tuntisuunnitelmia yksittäisille tunneille sekä esimerkiksi valinnaiselle YTO-kurssille ”Kestävän tulevaisuuden rakentaminen”.

Tuotettava materiaali perustuu kestävän tulevaisuuden rakentamiselle ja sitä voi soveltaa kaikilla aloilla. ​​​​​​​Opetusmenetelmistä kysytään palautetta opiskelijoilta ja opettajilta.


Blogi on julkaistu 19.4.2022 osana Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman juttujarjaa >>, jossa kuulemme 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana. 

blogi: Vastuullisuustyön 3 steppiä

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
maria.runonen (at) perho.fi

Petri Vainio, henkilöstö- ja viestintäpäällikkö
petri.vainio (at) perho.fi

Vastuullisuustyö on asennetta, halua edelläkävijyyteen ja osaavaa viestintää

Mikään organisaatio ei omassa vastuullisuustyössään ole koskaan ”valmis” toimintaympäristöjen jatkuvasti muuttuessa.

Vastuullisuustyön hyvä lähtökohta on määritellä, mitä vastuullisuus omassa toiminnassa tarkoittaa. Hyvässä vastuullisuustyössä nostetaan rohkeasti esiin kipupisteitä ja uskalletaan myös sanoa ”en tiedä” kysymyksiin, joita tulisi selvittää. Jatkuva nälkä kehittää osaamistaan vastuullisuuden saralla, tuo eteenasioita joihin vaikutamme ja joihin voimme tulevaisuudessa vaikuttaa.

blogi: Vastuullisuustyön 3 steppiä

Kestävän koulutuksemme tukena on myös Kestävän kehityksen opas (linkki kuvassa)

Perho Liiketalousopistolla on pitkä historia ollakseen vasta 5-vuotias oppilaitos. Juuremme yltävät lähes 90 vuoden päähän. Pitkän historiamme aikana kestävä kehitys on nivoutunut osaksi taustayhteisöjemme ja Perho Liiketalousopiston toimintaa. Se ei suinkaan ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulosta, kipupisteiden esiin nostamista ja jokapäiväistä tekemistä.

Millaisiin asioihin vaikutamme ja voisimme vaikuttaa?

Listasimme koko organisaation voimin isompia ja pienempiä vastuullisuustekoja ja tapahtumia 5 vuoden alkutaipaleeltamme. Pienryhmissä työskennellen saimme aikajanalle pitkästi yli 100 isompaa ja pienempää tekoa, joista jokainen on ollut tärkeä matkalla kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Mukaan mahtui niin virheistä oppimista, opiskelijoiden mahtavien innovaatioiden toteuttamista kuin ihan arkista työtäkin. Pieniäkään asioita ei pidä vähätellä, sillä niiden toistuessa päivittäin, alkaa pienistä puroista syntyä suuri virta.

Miksi viestintää tarvitaan vastuullisuustyössä?

Vastuullisuuden näkyväksi tekeminen vaatii aina viestintää ja viestintä pohjaa aina tekoihin, joita puheiden on vastattava. Osana sisäistä viestintää teemme kuukausikatsauksia, jotka julkaistaan Perho Liiketalousopiston intranetissä. Kuukausikatsaukset kertovat mielenkiintoisista tapahtumista kohdekuukaudelta, tyypillisesti kuvien ja videoiden kera. Kuukausikatsaus sisältää mm. juttuja kestävän koulutuksen strategiamme toteutumisesta kouluarjessa sekä kestävän tulevaisuuden ryhmämme oman palstan ajankohtaisille asioille ja tapahtumille. Tiedotamme kestävän kehityksen aikaansaannoksista ja julkaisemme niihin liittyviä juttuja myös perho.fi-kotisivuillamme.

Starttasimme opintovuoden 2022 jalkauttamalla arvomme edelläkävijyys ja vastuullisuus valtakunnallisella vegaanihaasteella (linkki kuvassa)

Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen vaatii seurantaa

Vastuullisuustyö vaatii paitsi jokapäiväisiä tekoja myös tavoitteita ja niiden seuraamista. Toimenpiteet tulee integroida osaksi kokonaisvaltaista kehitystä ja jokapäiväistä tekemistä. Niille pitää myös asettaa tavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Vastuullisuustyön tavoitteiden lähestymistä seurataan Perho Liiketalousopistossa GRI-vastuullisuusraportin (Global Reporting Initiative) >> avulla. Raportti julkaistaan strategiakausittain. Se kertoo toiminnastamme ja tuloksistamme neljällä osa-alueella, jotka ovat: kestäväkoulutus, hyvinvoiva perholainen, ympäristön kunnioittaminen ja tasapainoinen talous.  Raportissa on mukana paljon “caseja” eli nostoja kestävän kehityksen tekemisestä ja raakaa dataa GRI-standardien mukaisesti esitettynä.

Vastuullisuustyön toimenpiteet tulee integroida osaksi kokonaisvaltaista kehitystä ja jokapäiväistä tekemistä. Niille pitää myös asettaa tavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Jo saavutetut tavoitteet unohtuvat nopeasti ja usein avaamme itsekin aikaisempia kuukausikatsauksia ja vastuullisuusraportteja kehitysaskeleita mieliin palauttaessamme.

Blogi on julkaistu ti 29.3.2022 VASKI.fi -hankesivuilla >>

 

tiedote: Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Tiedote 11.11.2021   

Perho Liiketalousopisto Oy on julkaissut opintovuodet 2019–2021 kattavan Global Reporting Initiative -vastuullisuusraportin. Raportti on kattava läpileikkaus vastuullisuustyön tuloksista ja käytännön toiminnasta.

Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Perho Liiketalousopiston tavoitteena on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä

Perho Liiketalousopiston toimintaa ohjaa Kestävän koulutuksen strategia, joka toimii viitekehyksenä myös nyt tuoreeltaan julkaistulle GRI-vastuullisuusraportille. Raportti on vuonna 2017 toimintansa aloittaneen kouluyhtiön toinen laatuaan; ensimmäinen julkaistiin syksyllä 2019.

GRI-vastuullisuusraportissa on käsitelty vastuullisuusnäkökohdat, joissa Perho Liiketalousopisto haluaa kehittyä sekä yhteiskunnallisena yrityksenä että ammatillisena kouluttajana.

”Tavoitteemme on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä. Haluamme myös istuttaa työelämään laajalti vastuullisen tavan toimia ja ratkoa haasteita myös meiltä valmistuneiden ammattilaisten ja työpaikoilla osaamista hankkivien opiskelijoidemme, kestävän kehityksen lähettiläidemme, toimesta”, sanoo Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi.

Julkaistu GRI-vastuullisuusraportti ei ole kertaluonteinen pöydän putsaus, vaan välietappi, jossa tarkastellaan tuloksia sekä kehittämistarpeita avoimesti. Raportti auttaa siten seuraavien kehittämistavoitteiden asettamisesta, päätöksenteossa ja investoinneissa sekä tulosten arvioinnissa. 

Kestävän koulutuksen strategia ja Perho Liiketalousopistolle myönnetty ammatillisen oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti asettavat vaateen jatkuvalle kehittymiselle vastuullisuustyössä.


Perho Liiketalousopiston GRI-vastuullisuusraportti 2019–2021 – lisätiedot

Juha Ojajärvi, rehtori, toimitusjohtaja
0400 939 269
juha.ojajarvi (at) perho.fi 

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
050 5351 001
maria.runonen (at) perho.fi


Perho Liiketalousopisto on helsinkiläinen ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen yksityinen ammatillinen oppilaitos, jolla on valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen status. Toimimme kolmella kampuksella: Malmilla ja Töölössä sekä verkossa. Oppimisympäristöjämme ovat lisäksi Perhon ravintolat, kaupunkipelto Green City Farm ja hyvinvointikeskus Helmi Center sekä Urhea-kampus ja kansainväliset toimintaympäristöt. 

 

Opintoja kestävän kehityksen painotuksin

Vastuullinen, edelläkävijä, palveleva ja innostava.

Syksy tuo kestävän kehityksen näkökulmien innostavat ja kannustavat painotukset ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen tutkinnonosiemme sisältöihin.

Elokuusta 2021 alkaen opiskelijoillamme on mahdollisuus vastuullisiin oppimispolkuihin. Kestävän kehityksen painotukset ovat muun muassa seuraavissa kaikille koulutusaloillemme valinnaisissa tutkinnon osissa:

  • yritystoiminnan suunnittelu
  • yrityksessä toimiminen
  • vastuullinen liiketoiminta
  • vastuullinen matkailu.

Esimerkki:

Yrityksessä toimiminen -tutkinnon osa

Kokemuksellista oppimista kestävän kehityksen hengessä hands on -meiningillä

Yrityksessä toimiminen -tutkinnon osassa (15 osp) harjoitellaan omaa yritystoimintaa monialaisessa pienryhmässä. Kaikille koulutusaloille valinnainen koulutus toteutetaan maalis–kesäkuussa kestävän kehityksen oppimisympäristöissämme.

Elämyksellinen oppismisympäristö – koulu tarjoaa yritystoiminnalle toteutusideoita ja raamit, joiden avulla opiskelija voi kokeilla omia siipiään.

Innovatiiviset ideat omaan yritystoimintaan – yritystoiminta voi liittyä esimerkiksi taimimyyntiin, opastettuihin peltokierroksiin tai street food -myyntiin.

Myyntitapahtuman järjestäminen – opiskelijoiden perustamat yritykset järjestävät myyntitapahtuman äitienpäivälauantaina tai helatorstaina.

Opintoja kestävän kehityksen painotuksin – lisätiedot

Katriina Klén, koulutusalajohtaja, liiketoiminta
050 366 6711
katriina.klen (at) perho.fi

Satu Sandman, koulutusalajohtaja, matkailuala
040 775 3266
satu.sandman (at) perho.fi

Marja Hemmi, koulutusalajohtaja, ravintola-ala
040 480 5577
marja.hemmi (at) perho.fi

 

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % ja Suomessa noin 10–15 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin.

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Suomessa haaskataan syömäkelpoista ruokaa vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien jätteisiin heittämää on yli 100 miljoonaa kiloa.

Eikä se haaskuu ole siinä kaikki.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt(-kin) syntyneet turhaan.

Että mitäs jos…

  • Ei mennä ruokakauppaan nälkäisenä.
  • Arvioidaan pää kylmänä ruoan tarve. Ei haksahdeta paljousalennuksiin, jos ei ole oikein ajatusta, miten aikoo tuotteet hyödyntää.
  • Ostetaan hedelmät yms. mieluummin irtotuotteina. Valmispakkauksissa yksi homeinen hevi pilaa nopeasti kaveritkin.
  • Pelastetaan hyvät elintarvikkeet haaskuulta ja säästetään samalla eli shopataan (myös) punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita.
  • Avataan uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.
  • Siivotaan ja tsekataan jääkaappi säännöllisesti ja sijoitetaan nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistetaan käyttää ne ajoissa.
  • Viilennetään kokkailut mahdollisimman nopeasti ja laitetaan jääkaappiin tai pakastimeen, jotta bakteerit eivät pääse lisääntymään.
  • Tuunataan ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji. Esimerkiksi vihannesten leikkuujätteitä ei kannata heittää haaskuuseen. Keitetään niistä vaikka herkullinen liemi, jota voi hyödyntää jo vaikka seuraavana päivänä keitoissa, padoissa ja kastikkeissa tai laitetaan pakkaseen (muttei tehdä pakastimesta ruuan hautuumaata).
  • Luetaan ruokatuotteiden päiväysmerkintöjä:
    Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen, mutta sitä kannattaa arvioida haistamalla ja maistamalla.
    Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
  • Opetellaan paremmiksi ruoanlaittajiksi: osa ruokahävikistä syntyy, kun ruoanlaitossa menee jotain pieleen – palaa, kärähtää tai vettyy – tai maustuu vähän turhankin pikantisti 🥵
Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Vihannesten leikkuujätteistä voi keittää herkullisen liemen

Ja syödään leipä viimeiseen muruun 🍞

Suomalaisten ruokahävikistä iso osa syntyy leivästä. Ihan suotta.

  • Ylijäämäleivät voi pakastaa ennen kuin ne ehtivät pilaantua. Pakastettukin leipä maistuu tuoreelta, kun sen käyttää paahtimen kautta.
  • Paahdettuna hieman kuivahtanutkin leipä on maukasta. Lisämakua saat, kun paistat leivän voissa pannulla.
  • Vaaleasta leivästä voi kuivattaa myös rapeita krutonkeja, joilla on hyvä höystää salaatteja ja sosekeittoja.
  • Kuivahtaneen leivän voi myös murustaa korppujauhoiksi, jonka voi hyödyntää esimerkiksi sämpylä- tai jauhelihataikinan jatkeena.

Luovuus keittiössä auttaa vähentämään hävikkiä!

P.S. Jäikö ruokaa juhlista yli?

  • Ilahduta naapuria!

Ruokahävikistä ruokakävikiksi – näin se alkaa!

 

Ilmastonmuutos -raportti 2021

Kestävän kehityksen opas
Ilmastonmuutos -raportti 2021

Lähde: YLE Uutiset ma 9.8.2021 – Ilmastonmuutos – https://yle.fi/uutiset/3-12051309

Ilmastoraportti 2021 on reality check; ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoilteltuun 1,5 asteeseen. Muutoksia voidaan silti yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) elokuun alussa 2021 julkaisema ilmastoraportti esittää uusia arvioita siitä, mitä jo 1,5 asteen lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti.

Tuhansista tutkijoista koostuva ilmastonmuutosta seuraava hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC toteaa, että ilmasto on lämmennyt odotettua nopeammin ja vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla alueilla maapallolla.

”Puolentoista asteen lämpötilan nousu olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta vielä siedettävä vaihtoehto, mutta vaikuttaa siltä että olemme menossa kohti 2–3 asteen lämpenemistä”, toteaa Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas IPCC:n tiedotustilasuudessa.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on käynnistänyt jo monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja tai tuhansia vuosia. Tällainen muutos on esimerkiksi valtamerien vedenpinnan nousu.

Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jään ja lumen määrä on vähentynyt, veden kiertokulussa on havaittu muutoksia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet sekä laajentuneet uusille alueille.

Nyt julkaistu raportti täsmentää ja kirkastaa kuvaa luonnon prosesseista näiden muutosten taustalla. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen voimakas ja pysyvä rajoittaminen voisi hidastaa käynnissä olevaa ilmastonmuutosta.

Rajoitukset näkyisivät nopealla aikavälillä ilmanlaadussa, mutta maapallon keskimääräisten lämpötilojen tasaantumiseen kuluisi vielä 20–30 vuotta.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Raportin mukaan tulevina vuosikymmeninä ilmasto lämpenee kaikkialla. 1,5 asteen keskilämpötilan nousu lisää lämpöaaltoja, pidentää lämpimiä sääjaksoja ja lyhentää kylmiä.

Vuosittaisten hiilidioksipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen

Kuva: Eemil Friman / Yle


IPCC-raportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen tai sitä suuremman nousun lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Pääviestinä on, että ilman nopeita, välittömiä ja laajoja päästövähennyksiä lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.

”Tämä raportti on reality check. Meillä on nyt paljon tarkempi kuva aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tämä on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä meillä on edessämme, mitä on tehtävissä ja kuinka voimme valmistautua tulevaan”, sanoo IPCC:n raportin laatineen työryhmän yksi puheenjohtajista Valérie Masson-Delmotte IPCC:n tiedotteessa.

Raportin mukaan kahden celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla koettelisi yhä useammin esimerkiksi ihmisten terveyttä ja maataloutta.

Raportin skenaarioissa lämpötilan nousua on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saadaan tulevaisuudessa alaspäin. Näissä skenaarioissa vähäiset päästörajoitukset nostaisivat lämpötilaa seuraavalle vuosisadalle saavuttaessa jopa kahdeksen astetta.

Päästöjen huomattava vähentäminen puolestaan pysäyttäisi vuotuisen keskilämpötilan nousun 1,5–1,9 asteeseen.

Maapallon lämpeneminen tulee näkymään koko maapallolla, mutta eri tavoin eri paikoissa

Keskilämpötilan nousu esimerkiksi arktisilla alueilla on kaksi kertaa suurempaa kuin maapallolla keskimäärin, tulevaisuudessa mahdollisesti 2–4 kertaa suurempaa.

Keskilämpötilan nousu vs. v 1850–1900

Kuva: Eemil Friman / Yle


Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa

Maa-alueet lämpenevät merenpintaa enemmän ja pohjoinen pallonpuolisko enemmän kuin eteläinen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvimmillään lämpötilan nousuun ja sademäärien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Lisäksi veden kiertokulku nopeutuu, mikä aiheuttaa toisaalla rankkasateita ja tulvia sekä toisaalla kuivuutta.

Arvion mukaan vuotuiset sademäärät kasvavat vuoristoalueilla, tropiikissa sekä alueilla, joissa nykyisinkin on monsuunikausia.

Subtrooppisilla alueilla sademäärien odotetaan laskevan. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Meksiko, Yhdysvaltain eteläosa, Välimeren alue ja Lähi-itä sekä osittain Kiina, Japani ja Australia.

Raportin mukaan erityisesti jo ennestään kuivilla ja lämpimillä alueilla, Välimerellä ja eteläisessä Afrikassa, on odotettavissa tulevina vuosina yhä lisääntyvää kuivuutta. Se taas voimistaa edelleen maaperän ja ilmaston lämpenemistä.

Merenpinta jatkaa nousuaan, vaikka hiilidioksidipäästöt laskisivat

IPCC:n raportti arvioi, että merenpinta tulee nousemaan koko käynnissä olevan vuosisadan.

Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nousu tapahtuu, joten nyt tehtävät toimet päästöjen vähentämiseksi näkyvät merkittävästi vuosisadan kääntyessä kohti loppuaan. Siihen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa jäätiköiden sulamisnopeus.

Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä merenpinnan taso nousee 10–25 senttimetriä riippuen päästörajoitusten tasosta. Merenpinnan nousuun vaikuttavat myös merivirrat ja tuulet, jotka tuovat oman lisänsä muutoksiin.

Myös merenpinnan muutoksista johtuvat äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään rannikkoalueilla. Arvio on, että erityisesti matalat rannikkoalueet tulevat kärsimään lisääntyvistä ja pahenevista tulvista sekä maan eroosiosta.

Muutosta sadan vuoden ajanjaksolla kuvastaa se, että aiemmin kerran sadassa vuodessa esiintyviä rannikon ääri-ilmiöitä tulee raportin mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä esiintymään kerran vuodessa.

”Muutoksia voidaan yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin”, sanoo Masson-Delmotte tämänpäiväisessä tilaisuudessa.

Maanantaina julkaistu raportti ei ole uusi tutkimus, mutta se on laajin ja ajantasaisin kooste ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta. Edellinen vastaava ilmastoraportti julkaistiin vuonna 2013. Sen jälkeen julkaistujen ilmastotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan mittausmenetelmät ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet sekä ilmastomallinnukset kehittyneet.

Ilmastotutkijat ovat keränneet jo pitkään tietoa ihmisen vaikutuksista. Ensimmäinen kansainvälisistä tutkijoista koostuvan IPCC:n tiedepaneelin raportti julkaistiin vuonna 1990.


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

blogi: Vastuullisuutta läpi hela matkailualan

Päivi Suihkonen, projektipäällikkö
Suomen ympäristöopisto SYKLI

Ei green washia vaan sanoista tekoihin. Tehdään se, mitä luvataan, eikä näytetä vain mainoksissa. Vastuullisuus on toteutettava läpi koko matkailualan palveluketjun. Jokaisen työntekijän puheet ja teot ovat tärkeitä.


Perho Liiketalousopiston arvot: PALVELEVA INNOSTAVA VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ

Vastuullisuutta läpi hela matkailualan palveluketjun

”Matkailun haasteisiin on varauduttava myös koronan jälkeisessä maailmassa. Turvallisuus ja vastuullisuus ovat nousemassa isoiksi trendeiksi”, sanoo lähes 30 vuotta matkailualalla toiminut koulutusasiantuntija Maarit Havukainen Perho Liiketalousopistosta. Nykyisin hän opettaa aikuisopiskelijoita Perho PROn puolella.

”Korona osoitti meille, kuinka iso bisnes matkailu on ja kuinka paljon taloudessa on osa-alueita, joista matkailu saa toimeentulonsa. Siksi alalle valmistuvien on otettava vastuullisuus entistäkin vakavammin. Niin suomalaisille kuin kansainvälisille vieraille on tosi tärkeä kuulla, mitä täällä tehdään vastuullisuuden eteen.”

Turvallisuuden tunnetta luo esimerkiksi erityisryhmien huomioiminen matkailussa. Tämä tarkoittaa, että muistetaan viestiä senioreille, liikunta- tai aistirajoitteisille ja sateenkaarimatkailijoille heitä koskevaa tietoa. Viestinnän lisäksi on tärkeää, että näiden ryhmien huomioiminen tapahtuu myös käytännössä. Tämä koskee kaikkea vastuullisuutta:

”ei green washia, vaan sanoista tekoihin. Tehdään se, mitä luvataan, eikä näytetä vain mainoksissa. Lisäksi vastuullisuus on toteutettava läpi koko palveluketjun. On ymmärrettävä, että toimimme roolimalleina. Yksittäisenkin työntekijän puheet ja teot ovat tärkeitä.”

Verkkokursseista käytännön matkailupalvelutuotteeksi

Maarit on yksi Vastuullinen matkailuala -verkkokurssin >> neljästä kirjoittajista. Kurssilla käydään läpi matkailualan tärkeimmät teemat kestävän matkailun toimintatavoista, kiertotaloudesta matkailualalla sekä eri asiakasryhmien palvelemisesta vastuullisesti.

Opiskelijoiden palautteen mukaan verkkokurssi tukee hienosti oppimista. Teemat on sopivasti palasteltu ja moduuleja saa suorittaa omaan tahtiin. Maaritin ryhmissä suorittaminen on aikataulutettu kuitenkin yhden kuukauden sisällä suoritettavaksi, jonka aikana opitut asiat on osoitettava suorittamalla kurssin osaamistesti.

”Lopuksi opiskelija voi itse printata osaamistodistuksen oppimastaan, mitä voi käyttää esimerkiksi työnhaussa. Se on tosi hienoa.”

Kursseja rakennettiin yhteistyössä Syklin ja Perhon kanssa. Tavoitteena oli kattava, monipuolinen ja hyödyllinen oppimateriaali.

”Saimme Syklistä hienosti tukea esimerkiksi kurssien käsikirjoittamiseen ja videoiden tuotantoon.”

Teoriasta käytäntöön matkailun tuotteistamisessa

Kursseja voi soveltaa opintoihin monella tavalla. Havukaisen vetämissä kursseissa opiskelijoiden pitää teoriaopintojen lisäksi suunnitella matkailupalvelutuote. Tuotteistamisen prosessissa on huomioitava kestävä kehitys kaikilla osa-alueilla. Näin opittuja asioita sovelletaan myös käytäntöön.

”Aikuisopiskelijani ovat hyvin valveutuneita. On mukava pohtia kestäviä toimintatapoja heidän kanssaan ja hienoa seurata opiskelijoiden oivalluksia. Joskus kestävät valinnat ovat tosi pienestä kiinni. Esimerkiksi päätetään liikkua kierroksilla päästövapailla raitiovaunuilla tai viedä turistit ostoksille Torikortteleihin paikallisten käsityöntekijöiden pariin.”

Vastuullisuutta läpi hela matkailualan palveluketjun

Ei green washia vaan sanoista tekoihin. Myös matkailualalla vastuullisuus on toteutettava läpi koko palveluketjun

Uusia mahdollisuuksia vastuullisuudesta

Vastuullisen matkailualan verkkokurssi sopii myös yrityksille sisäiseen täydennyskoulutukseen. Maarit suosittelee, että kurssi käydään läpi niin työntekijä- kuin johtotasolla. Kun koko yritys on mukana, kurssin jälkeen voidaan käydä vielä yhdessä läpi, miten kestävä kehitys on huomioitu oman yrityksen käytännöissä.

”Mikä toimii ja mitä tulee vielä kehittää? Silloin kurssista saa kaiken hyödyn irti”, Maarit havainnollistaa.

Kannattaa myös miettiä, mitä hyvää korona on tuonut yritysten toimintatapoihin. Esimerkiksi hygieniaan kiinnitetään entistä paremmin huomiota. Lisäksi palveluja on herätty tarjoamaan digitaalisesti. Virtuaalimatkailu on saattanut tulla jäädäkseen.

”Aina ei tarvitse poistua kotisohvalta.”

”Maailma on vain lainassa jälkipolvilta”

Pitkän linjan toimijana Maarit muistaa, ettei 90-luvulla kestävästä kehityksestä vielä puhuttu.

”Tuolloin meidän ulkomaan kohdeoppaiden rooli oli toimia kulttuuritulkkina suomalaisten matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä. Noista kohtaamisista on jäänyt huikeita muistoja.”

Oppaiden rooli ei ole muuttunut, mutta tällä hetkellä matkailijat saavat tietoa monista eri kanavista jo etukäteen. 2000-luvulla alettiin jo enenevässä määrin kiinnittää huomiota kestävään kehitykseen.

”Silloin kiteytyi ajatus, että maailma on meillä lainassa jälkipolvilta. Meidän tulee pitää maapallosta hyvää huolta. Haluan itsekin toimia esimerkkinä ja roolimallina. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan muuttaa kerralla, vaan voi edetä pikkuhiljaa.”

Blogi on julkaistu alunperin 16.12.2020 Ammattilaisen kädenjälki -sivustolla, jonka Kädenjäljen opettajat -sarjassa esitellään Ammattilaisen kädenjälki -verkkokurssien sisällöntuottajia ja heidän ajatuksiaan kestävän kehityksen koulutuksesta:

 

tiedote: Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopisto on saanut kunniamaininnan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa.

Perho Liiketalousopisto oli mukana kisaamassa parhaasta laadunhallinnan kokonaisvaltaisuudesta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaadusta. Tänään ke 25.11.2020 myönnetty takan reunuksella nyt jo komeileva kunniamaininta on

tunnustus onnistumisestamme laatutyössä ja ammatillisen koulutuksen kehittäjänä.


Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi pitelee tuoretta laatupalkintokilpailun kunniamainintaa vasemmalla puolellaan sen luovuttanut opetus- ja kulttuuriministeri Li Andersson. Takana vasemmalta oikealle Perho Liiketalousopiston hallituksen varapuheenjohtaja Timo Lappi ja puheenjohtaja Tauno Jalonen sekä laatu- ja hankejohtaja Pekka Selenius.


Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopisto Oy aloitti toimintansa 1.1.2017. Se, että kolmessa ja puolessa vuodessa olemme nousseet ammatillisen koulutuksen huippuoppilaitokseksi, on saavutus, joka etsii vertaistaan!

Palkintoperustelut

Perho Liiketalousopistossa kestävää tulevaisuutta ja elämäntapaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja se on yksi keskeinen toiminnan painopiste. Kestävän tulevaisuuden edistäminen osana kaikkea toimintaa välittyi johdon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä työelämä- ja muiden sidosryhmien puheissa. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ja sen johtaminen on tunnistettu muodostuvan vastuullisuudesta, kaikkien toimijoiden arvostuksesta, palvelevuudesta ja siitä, että kukin tietää omat vastuualueensa ja tehtävänsä. Arvot näkyvät oppilaitoksen arjessa käytännön tekoina ja opetusta ohjaavina valintoina. Opiskelijatyytyväisyys on korkea.

Kestävän tulevaisuuden systemaattinen vahvistaminen kokonaisvaltaisesti on piirre, josta Perho Liiketalousopisto erottautuu ja jossa se toimii esimerkillisesti.

Perho Liiketalousopistolla on useita hyviä, toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, mikä indikoi hyvää reagointikykyä ja luovuutta sekä kehittämis- ja kehittymispotentiaalia. Muutosten johtaminen on toteutettu haastamalla ja osallistamalla henkilöstöä aktiivisesti oman työnsä kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuuksia oman osaamisensa vahvistamiseen, kokeilevaan toimintatapaan ja monipuoliseen sidosryhmäyhteistyöhön. Organisaatiossa ja sen toiminnassa, myös sidosryhmäyhteistyössä, näkyy ekososiaalisen sivistyksen tavoite sekä arvostus kaikkia toimijoita kohtaan.

Perho Liiketalousopisto hyödyntää jatkuvan parantamisen toimintamallia. Perho Liiketalousopisto kehittää edelleen kestävän kehityksen huomioivaa koulutusmallia, ja samalla se on sitoutunut kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän gastronomian ja matkailun lähettiläitä.


Laatupalkinnon saivat tänä vuonna Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK.

Onnittelut!

Perho Liiketalousopistolle laatupalkintokilpailun 2020 kunniamaininta – lisätietoja

Pekka Selenius, laatu- ja hankejohtaja
0400 602 516
pekka.selenius (at) perho.fi


Laatupalkintokilpailun järjestäjä on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttaja Opetushallitus. Kilpailun yleisinä tavoitteina on edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.

Millaisia olemme yhdessä?

Opintovuoden 2020–2021 kestävän kehityksen teemana on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi.

Perho Liiketalousopiston opintovuoden 2019–2020 kestävän kehityksen teemana oli perholaisuus – kannustava, kohtelias, luotettava, rohkea, avoin ja muiden työtä arvostava ylpeästi #perholainen.

#perholainen ekosysteemin rakennustyö alkaa vastauksista kysymyksiin

Nyt elokuussa alkaneena opintovuotena jatkamme viime vuoden #perholainen -teemaa nostamalla pöydälle Perho Liiketalousopiston ekosysteemin aineksia kuten yhteisön, yhdessä tekemisen ja verkostot. Etsimme yhdessä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi ja mikä on roolimme osana ympäröivää ekosysteemiä?
  • Mikä on toiminnallinen kokonaisuutemme?
  • Miten toimimme yhdessä perholaisina sekä laajemmin osana kestävästi toimivaa yhteiskuntaa?
  • Mitä pitää ottaa huomioon, kun toimimme vuorovaikutuksessa luonnon ja toistemme kanssa?

Millaisia olemme yhdessä?

Mietinnän tueksi luvassa on muun muassa tietoiskuja, työpajoja ja luentoja sekä yhteisiä tapahtumia.

Toimintaympäristömme on yhdenlainen #perholainen ekosysteemi

Millaisia olemme yhdessä?


Jos sinulla on heti kättelyssä ideoita tai ajatuksia teemaan liittyen, laita viestiä KEKE-työryhmälle

keke (at) perho.fi

KEKE-työryhmän käsialaa on muun muassa Kestävän kehityksen KEKE-opas, johon voit tutustua tästä:

Tutustu myös oppilaitoksemme Vastuullisuus raporttiin:


Rakennetaan yhdessä kestävää elämäntapaa!

Lisätietoja KEKE-työryhmästä >>

#yhdessä #millaisiaolemmeyhdessä #perhonekosysteemi