Artikkelit

tiedote: Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Tiedote 11.11.2021   

Perho Liiketalousopisto Oy on julkaissut opintovuodet 2019–2021 kattavan Global Reporting Initiative -vastuullisuusraportin. Raportti on kattava läpileikkaus vastuullisuustyön tuloksista ja käytännön toiminnasta.

Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Perho Liiketalousopiston tavoitteena on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä

Perho Liiketalousopiston toimintaa ohjaa Kestävän koulutuksen strategia, joka toimii viitekehyksenä myös nyt tuoreeltaan julkaistulle GRI-vastuullisuusraportille. Raportti on vuonna 2017 toimintansa aloittaneen kouluyhtiön toinen laatuaan; ensimmäinen julkaistiin syksyllä 2019.

GRI-vastuullisuusraportissa on käsitelty vastuullisuusnäkökohdat, joissa Perho Liiketalousopisto haluaa kehittyä sekä yhteiskunnallisena yrityksenä että ammatillisena kouluttajana.

”Tavoitteemme on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä. Haluamme myös istuttaa työelämään laajalti vastuullisen tavan toimia ja ratkoa haasteita myös meiltä valmistuneiden ammattilaisten ja työpaikoilla osaamista hankkivien opiskelijoidemme, kestävän kehityksen lähettiläidemme, toimesta”, sanoo Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi.

Julkaistu GRI-vastuullisuusraportti ei ole kertaluonteinen pöydän putsaus, vaan välietappi, jossa tarkastellaan tuloksia sekä kehittämistarpeita avoimesti. Raportti auttaa siten seuraavien kehittämistavoitteiden asettamisesta, päätöksenteossa ja investoinneissa sekä tulosten arvioinnissa. 

Kestävän koulutuksen strategia ja Perho Liiketalousopistolle myönnetty ammatillisen oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti asettavat vaateen jatkuvalle kehittymiselle vastuullisuustyössä.


Perho Liiketalousopiston GRI-vastuullisuusraportti 2019–2021 – lisätiedot

Juha Ojajärvi, rehtori, toimitusjohtaja
0400 939 269
juha.ojajarvi (at) perho.fi 

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
050 5351 001
maria.runonen (at) perho.fi


Perho Liiketalousopisto on helsinkiläinen ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen yksityinen ammatillinen oppilaitos, jolla on valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen status. Toimimme kolmella kampuksella: Malmilla ja Töölössä sekä verkossa. Oppimisympäristöjämme ovat lisäksi Perhon ravintolat, kaupunkipelto Green City Farm ja hyvinvointikeskus Helmi Center sekä Urhea-kampus ja kansainväliset toimintaympäristöt. 

 

Opintoja kestävän kehityksen painotuksin

Vastuullinen, edelläkävijä, palveleva ja innostava.

Syksy tuo kestävän kehityksen näkökulmien innostavat ja kannustavat painotukset ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen tutkinnonosiemme sisältöihin.

Elokuusta 2021 alkaen opiskelijoillamme on mahdollisuus vastuullisiin oppimispolkuihin. Kestävän kehityksen painotukset ovat muun muassa seuraavissa kaikille koulutusaloillemme valinnaisissa tutkinnon osissa:

  • yritystoiminnan suunnittelu
  • yrityksessä toimiminen
  • vastuullinen liiketoiminta
  • vastuullinen matkailu.

Esimerkki:

Yrityksessä toimiminen -tutkinnon osa

Kokemuksellista oppimista kestävän kehityksen hengessä hands on -meiningillä

Yrityksessä toimiminen -tutkinnon osassa (15 osp) harjoitellaan omaa yritystoimintaa monialaisessa pienryhmässä. Kaikille koulutusaloille valinnainen koulutus toteutetaan maalis–kesäkuussa kestävän kehityksen oppimisympäristöissämme.

Elämyksellinen oppismisympäristö – koulu tarjoaa yritystoiminnalle toteutusideoita ja raamit, joiden avulla opiskelija voi kokeilla omia siipiään.

Innovatiiviset ideat omaan yritystoimintaan – yritystoiminta voi liittyä esimerkiksi taimimyyntiin, opastettuihin peltokierroksiin tai street food -myyntiin.

Myyntitapahtuman järjestäminen – opiskelijoiden perustamat yritykset järjestävät myyntitapahtuman äitienpäivälauantaina tai helatorstaina.

Opintoja kestävän kehityksen painotuksin – lisätiedot

Katriina Klén, koulutusalajohtaja, liiketoiminta
050 366 6711
katriina.klen (at) perho.fi

Satu Sandman, koulutusalajohtaja, matkailuala
040 775 3266
satu.sandman (at) perho.fi

Marja Hemmi, koulutusalajohtaja, ravintola-ala
040 480 5577
marja.hemmi (at) perho.fi

 

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % ja Suomessa noin 10–15 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin.

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Suomessa haaskataan syömäkelpoista ruokaa vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien jätteisiin heittämää on yli 100 miljoonaa kiloa.

Eikä se haaskuu ole siinä kaikki.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt(-kin) syntyneet turhaan.

Että mitäs jos…

  • Ei mennä ruokakauppaan nälkäisenä.
  • Arvioidaan pää kylmänä ruoan tarve. Ei haksahdeta paljousalennuksiin, jos ei ole oikein ajatusta, miten aikoo tuotteet hyödyntää.
  • Ostetaan hedelmät yms. mieluummin irtotuotteina. Valmispakkauksissa yksi homeinen hevi pilaa nopeasti kaveritkin.
  • Pelastetaan hyvät elintarvikkeet haaskuulta ja säästetään samalla eli shopataan (myös) punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita.
  • Avataan uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.
  • Siivotaan ja tsekataan jääkaappi säännöllisesti ja sijoitetaan nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistetaan käyttää ne ajoissa.
  • Viilennetään kokkailut mahdollisimman nopeasti ja laitetaan jääkaappiin tai pakastimeen, jotta bakteerit eivät pääse lisääntymään.
  • Tuunataan ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji. Esimerkiksi vihannesten leikkuujätteitä ei kannata heittää haaskuuseen. Keitetään niistä vaikka herkullinen liemi, jota voi hyödyntää jo vaikka seuraavana päivänä keitoissa, padoissa ja kastikkeissa tai laitetaan pakkaseen (muttei tehdä pakastimesta ruuan hautuumaata).
  • Luetaan ruokatuotteiden päiväysmerkintöjä:
    Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen, mutta sitä kannattaa arvioida haistamalla ja maistamalla.
    Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
  • Opetellaan paremmiksi ruoanlaittajiksi: osa ruokahävikistä syntyy, kun ruoanlaitossa menee jotain pieleen – palaa, kärähtää tai vettyy – tai maustuu vähän turhankin pikantisti 🥵
Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Vihannesten leikkuujätteistä voi keittää herkullisen liemen

Ja syödään leipä viimeiseen muruun 🍞

Suomalaisten ruokahävikistä iso osa syntyy leivästä. Ihan suotta.

  • Ylijäämäleivät voi pakastaa ennen kuin ne ehtivät pilaantua. Pakastettukin leipä maistuu tuoreelta, kun sen käyttää paahtimen kautta.
  • Paahdettuna hieman kuivahtanutkin leipä on maukasta. Lisämakua saat, kun paistat leivän voissa pannulla.
  • Vaaleasta leivästä voi kuivattaa myös rapeita krutonkeja, joilla on hyvä höystää salaatteja ja sosekeittoja.
  • Kuivahtaneen leivän voi myös murustaa korppujauhoiksi, jonka voi hyödyntää esimerkiksi sämpylä- tai jauhelihataikinan jatkeena.

P.S. Jäikö ruokaa juhlista yli?

  • Ilahduta naapuria!

Ruokahävikistä ruokakävikiksi – näin se alkaa!

Ilmastonmuutos -raportti 2021

Kestävän kehityksen opas
Ilmastonmuutos -raportti 2021

Lähde: YLE Uutiset ma 9.8.2021 – Ilmastonmuutos – https://yle.fi/uutiset/3-12051309

Ilmastoraportti 2021 on reality check; ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoilteltuun 1,5 asteeseen. Muutoksia voidaan silti yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) elokuun alussa 2021 julkaisema ilmastoraportti esittää uusia arvioita siitä, mitä jo 1,5 asteen lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti.

Tuhansista tutkijoista koostuva ilmastonmuutosta seuraava hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC toteaa, että ilmasto on lämmennyt odotettua nopeammin ja vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla alueilla maapallolla.

”Puolentoista asteen lämpötilan nousu olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta vielä siedettävä vaihtoehto, mutta vaikuttaa siltä että olemme menossa kohti 2–3 asteen lämpenemistä”, toteaa Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas IPCC:n tiedotustilasuudessa.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on käynnistänyt jo monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja tai tuhansia vuosia. Tällainen muutos on esimerkiksi valtamerien vedenpinnan nousu.

Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jään ja lumen määrä on vähentynyt, veden kiertokulussa on havaittu muutoksia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet sekä laajentuneet uusille alueille.

Nyt julkaistu raportti täsmentää ja kirkastaa kuvaa luonnon prosesseista näiden muutosten taustalla. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen voimakas ja pysyvä rajoittaminen voisi hidastaa käynnissä olevaa ilmastonmuutosta.

Rajoitukset näkyisivät nopealla aikavälillä ilmanlaadussa, mutta maapallon keskimääräisten lämpötilojen tasaantumiseen kuluisi vielä 20–30 vuotta.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Raportin mukaan tulevina vuosikymmeninä ilmasto lämpenee kaikkialla. 1,5 asteen keskilämpötilan nousu lisää lämpöaaltoja, pidentää lämpimiä sääjaksoja ja lyhentää kylmiä.

Vuosittaisten hiilidioksipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen

Kuva: Eemil Friman / Yle


IPCC-raportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen tai sitä suuremman nousun lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Pääviestinä on, että ilman nopeita, välittömiä ja laajoja päästövähennyksiä lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.

”Tämä raportti on reality check. Meillä on nyt paljon tarkempi kuva aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tämä on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä meillä on edessämme, mitä on tehtävissä ja kuinka voimme valmistautua tulevaan”, sanoo IPCC:n raportin laatineen työryhmän yksi puheenjohtajista Valérie Masson-Delmotte IPCC:n tiedotteessa.

Raportin mukaan kahden celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla koettelisi yhä useammin esimerkiksi ihmisten terveyttä ja maataloutta.

Raportin skenaarioissa lämpötilan nousua on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saadaan tulevaisuudessa alaspäin. Näissä skenaarioissa vähäiset päästörajoitukset nostaisivat lämpötilaa seuraavalle vuosisadalle saavuttaessa jopa kahdeksen astetta.

Päästöjen huomattava vähentäminen puolestaan pysäyttäisi vuotuisen keskilämpötilan nousun 1,5–1,9 asteeseen.

Maapallon lämpeneminen tulee näkymään koko maapallolla, mutta eri tavoin eri paikoissa

Keskilämpötilan nousu esimerkiksi arktisilla alueilla on kaksi kertaa suurempaa kuin maapallolla keskimäärin, tulevaisuudessa mahdollisesti 2–4 kertaa suurempaa.

Keskilämpötilan nousu vs. v 1850–1900

Kuva: Eemil Friman / Yle


Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa

Maa-alueet lämpenevät merenpintaa enemmän ja pohjoinen pallonpuolisko enemmän kuin eteläinen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvimmillään lämpötilan nousuun ja sademäärien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Lisäksi veden kiertokulku nopeutuu, mikä aiheuttaa toisaalla rankkasateita ja tulvia sekä toisaalla kuivuutta.

Arvion mukaan vuotuiset sademäärät kasvavat vuoristoalueilla, tropiikissa sekä alueilla, joissa nykyisinkin on monsuunikausia.

Subtrooppisilla alueilla sademäärien odotetaan laskevan. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Meksiko, Yhdysvaltain eteläosa, Välimeren alue ja Lähi-itä sekä osittain Kiina, Japani ja Australia.

Raportin mukaan erityisesti jo ennestään kuivilla ja lämpimillä alueilla, Välimerellä ja eteläisessä Afrikassa, on odotettavissa tulevina vuosina yhä lisääntyvää kuivuutta. Se taas voimistaa edelleen maaperän ja ilmaston lämpenemistä.

Merenpinta jatkaa nousuaan, vaikka hiilidioksidipäästöt laskisivat

IPCC:n raportti arvioi, että merenpinta tulee nousemaan koko käynnissä olevan vuosisadan.

Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nousu tapahtuu, joten nyt tehtävät toimet päästöjen vähentämiseksi näkyvät merkittävästi vuosisadan kääntyessä kohti loppuaan. Siihen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa jäätiköiden sulamisnopeus.

Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä merenpinnan taso nousee 10–25 senttimetriä riippuen päästörajoitusten tasosta. Merenpinnan nousuun vaikuttavat myös merivirrat ja tuulet, jotka tuovat oman lisänsä muutoksiin.

Myös merenpinnan muutoksista johtuvat äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään rannikkoalueilla. Arvio on, että erityisesti matalat rannikkoalueet tulevat kärsimään lisääntyvistä ja pahenevista tulvista sekä maan eroosiosta.

Muutosta sadan vuoden ajanjaksolla kuvastaa se, että aiemmin kerran sadassa vuodessa esiintyviä rannikon ääri-ilmiöitä tulee raportin mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä esiintymään kerran vuodessa.

”Muutoksia voidaan yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin”, sanoo Masson-Delmotte tämänpäiväisessä tilaisuudessa.

Maanantaina julkaistu raportti ei ole uusi tutkimus, mutta se on laajin ja ajantasaisin kooste ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta. Edellinen vastaava ilmastoraportti julkaistiin vuonna 2013. Sen jälkeen julkaistujen ilmastotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan mittausmenetelmät ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet sekä ilmastomallinnukset kehittyneet.

Ilmastotutkijat ovat keränneet jo pitkään tietoa ihmisen vaikutuksista. Ensimmäinen kansainvälisistä tutkijoista koostuvan IPCC:n tiedepaneelin raportti julkaistiin vuonna 1990.


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

blogi: Vastuullisuutta läpi hela matkailualan

Päivi Suihkonen, projektipäällikkö
Suomen ympäristöopisto SYKLI

Ei green washia vaan sanoista tekoihin. Tehdään se, mitä luvataan, eikä näytetä vain mainoksissa. Vastuullisuus on toteutettava läpi koko matkailualan palveluketjun. Jokaisen työntekijän puheet ja teot ovat tärkeitä.


Perho Liiketalousopiston arvot: PALVELEVA INNOSTAVA VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ

Vastuullisuutta läpi hela matkailualan palveluketjun

”Matkailun haasteisiin on varauduttava myös koronan jälkeisessä maailmassa. Turvallisuus ja vastuullisuus ovat nousemassa isoiksi trendeiksi”, sanoo lähes 30 vuotta matkailualalla toiminut koulutusasiantuntija Maarit Havukainen Perho Liiketalousopistosta. Nykyisin hän opettaa aikuisopiskelijoita Perho PROn puolella.

”Korona osoitti meille, kuinka iso bisnes matkailu on ja kuinka paljon taloudessa on osa-alueita, joista matkailu saa toimeentulonsa. Siksi alalle valmistuvien on otettava vastuullisuus entistäkin vakavammin. Niin suomalaisille kuin kansainvälisille vieraille on tosi tärkeä kuulla, mitä täällä tehdään vastuullisuuden eteen.”

Turvallisuuden tunnetta luo esimerkiksi erityisryhmien huomioiminen matkailussa. Tämä tarkoittaa, että muistetaan viestiä senioreille, liikunta- tai aistirajoitteisille ja sateenkaarimatkailijoille heitä koskevaa tietoa. Viestinnän lisäksi on tärkeää, että näiden ryhmien huomioiminen tapahtuu myös käytännössä. Tämä koskee kaikkea vastuullisuutta:

”ei green washia, vaan sanoista tekoihin. Tehdään se, mitä luvataan, eikä näytetä vain mainoksissa. Lisäksi vastuullisuus on toteutettava läpi koko palveluketjun. On ymmärrettävä, että toimimme roolimalleina. Yksittäisenkin työntekijän puheet ja teot ovat tärkeitä.”

Verkkokursseista käytännön matkailupalvelutuotteeksi

Maarit on yksi Vastuullinen matkailuala -verkkokurssin >> neljästä kirjoittajista. Kurssilla käydään läpi matkailualan tärkeimmät teemat kestävän matkailun toimintatavoista, kiertotaloudesta matkailualalla sekä eri asiakasryhmien palvelemisesta vastuullisesti.

Opiskelijoiden palautteen mukaan verkkokurssi tukee hienosti oppimista. Teemat on sopivasti palasteltu ja moduuleja saa suorittaa omaan tahtiin. Maaritin ryhmissä suorittaminen on aikataulutettu kuitenkin yhden kuukauden sisällä suoritettavaksi, jonka aikana opitut asiat on osoitettava suorittamalla kurssin osaamistesti.

”Lopuksi opiskelija voi itse printata osaamistodistuksen oppimastaan, mitä voi käyttää esimerkiksi työnhaussa. Se on tosi hienoa.”

Kursseja rakennettiin yhteistyössä Syklin ja Perhon kanssa. Tavoitteena oli kattava, monipuolinen ja hyödyllinen oppimateriaali.

”Saimme Syklistä hienosti tukea esimerkiksi kurssien käsikirjoittamiseen ja videoiden tuotantoon.”

Teoriasta käytäntöön matkailun tuotteistamisessa

Kursseja voi soveltaa opintoihin monella tavalla. Havukaisen vetämissä kursseissa opiskelijoiden pitää teoriaopintojen lisäksi suunnitella matkailupalvelutuote. Tuotteistamisen prosessissa on huomioitava kestävä kehitys kaikilla osa-alueilla. Näin opittuja asioita sovelletaan myös käytäntöön.

”Aikuisopiskelijani ovat hyvin valveutuneita. On mukava pohtia kestäviä toimintatapoja heidän kanssaan ja hienoa seurata opiskelijoiden oivalluksia. Joskus kestävät valinnat ovat tosi pienestä kiinni. Esimerkiksi päätetään liikkua kierroksilla päästövapailla raitiovaunuilla tai viedä turistit ostoksille Torikortteleihin paikallisten käsityöntekijöiden pariin.”

Vastuullisuutta läpi hela matkailualan palveluketjun

Ei green washia vaan sanoista tekoihin. Myös matkailualalla vastuullisuus on toteutettava läpi koko palveluketjun

Uusia mahdollisuuksia vastuullisuudesta

Vastuullisen matkailualan verkkokurssi sopii myös yrityksille sisäiseen täydennyskoulutukseen. Maarit suosittelee, että kurssi käydään läpi niin työntekijä- kuin johtotasolla. Kun koko yritys on mukana, kurssin jälkeen voidaan käydä vielä yhdessä läpi, miten kestävä kehitys on huomioitu oman yrityksen käytännöissä.

”Mikä toimii ja mitä tulee vielä kehittää? Silloin kurssista saa kaiken hyödyn irti”, Maarit havainnollistaa.

Kannattaa myös miettiä, mitä hyvää korona on tuonut yritysten toimintatapoihin. Esimerkiksi hygieniaan kiinnitetään entistä paremmin huomiota. Lisäksi palveluja on herätty tarjoamaan digitaalisesti. Virtuaalimatkailu on saattanut tulla jäädäkseen.

”Aina ei tarvitse poistua kotisohvalta.”

”Maailma on vain lainassa jälkipolvilta”

Pitkän linjan toimijana Maarit muistaa, ettei 90-luvulla kestävästä kehityksestä vielä puhuttu.

”Tuolloin meidän ulkomaan kohdeoppaiden rooli oli toimia kulttuuritulkkina suomalaisten matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä. Noista kohtaamisista on jäänyt huikeita muistoja.”

Oppaiden rooli ei ole muuttunut, mutta tällä hetkellä matkailijat saavat tietoa monista eri kanavista jo etukäteen. 2000-luvulla alettiin jo enenevässä määrin kiinnittää huomiota kestävään kehitykseen.

”Silloin kiteytyi ajatus, että maailma on meillä lainassa jälkipolvilta. Meidän tulee pitää maapallosta hyvää huolta. Haluan itsekin toimia esimerkkinä ja roolimallina. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan muuttaa kerralla, vaan voi edetä pikkuhiljaa.”

Blogi on julkaistu alunperin 16.12.2020 Ammattilaisen kädenjälki -sivustolla, jonka Kädenjäljen opettajat -sarjassa esitellään Ammattilaisen kädenjälki -verkkokurssien sisällöntuottajia ja heidän ajatuksiaan kestävän kehityksen koulutuksesta:

 

tiedote: Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopisto on saanut kunniamaininnan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa.

Perho Liiketalousopisto oli mukana kisaamassa parhaasta laadunhallinnan kokonaisvaltaisuudesta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaadusta. Tänään ke 25.11.2020 myönnetty takan reunuksella nyt jo komeileva kunniamaininta on

tunnustus onnistumisestamme laatutyössä ja ammatillisen koulutuksen kehittäjänä.


Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi pitelee tuoretta laatupalkintokilpailun kunniamainintaa vasemmalla puolellaan sen luovuttanut opetus- ja kulttuuriministeri Li Andersson. Takana vasemmalta oikealle Perho Liiketalousopiston hallituksen varapuheenjohtaja Timo Lappi ja puheenjohtaja Tauno Jalonen sekä laatu- ja hankejohtaja Pekka Selenius.


Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopisto Oy aloitti toimintansa 1.1.2017. Se, että kolmessa ja puolessa vuodessa olemme nousseet ammatillisen koulutuksen huippuoppilaitokseksi, on saavutus, joka etsii vertaistaan!

Palkintoperustelut

Perho Liiketalousopistossa kestävää tulevaisuutta ja elämäntapaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja se on yksi keskeinen toiminnan painopiste. Kestävän tulevaisuuden edistäminen osana kaikkea toimintaa välittyi johdon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä työelämä- ja muiden sidosryhmien puheissa. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ja sen johtaminen on tunnistettu muodostuvan vastuullisuudesta, kaikkien toimijoiden arvostuksesta, palvelevuudesta ja siitä, että kukin tietää omat vastuualueensa ja tehtävänsä. Arvot näkyvät oppilaitoksen arjessa käytännön tekoina ja opetusta ohjaavina valintoina. Opiskelijatyytyväisyys on korkea.

Kestävän tulevaisuuden systemaattinen vahvistaminen kokonaisvaltaisesti on piirre, josta Perho Liiketalousopisto erottautuu ja jossa se toimii esimerkillisesti.

Perho Liiketalousopistolla on useita hyviä, toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, mikä indikoi hyvää reagointikykyä ja luovuutta sekä kehittämis- ja kehittymispotentiaalia. Muutosten johtaminen on toteutettu haastamalla ja osallistamalla henkilöstöä aktiivisesti oman työnsä kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuuksia oman osaamisensa vahvistamiseen, kokeilevaan toimintatapaan ja monipuoliseen sidosryhmäyhteistyöhön. Organisaatiossa ja sen toiminnassa, myös sidosryhmäyhteistyössä, näkyy ekososiaalisen sivistyksen tavoite sekä arvostus kaikkia toimijoita kohtaan.

Perho Liiketalousopisto hyödyntää jatkuvan parantamisen toimintamallia. Perho Liiketalousopisto kehittää edelleen kestävän kehityksen huomioivaa koulutusmallia, ja samalla se on sitoutunut kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän gastronomian ja matkailun lähettiläitä.


Laatupalkinnon saivat tänä vuonna Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK.

Onnittelut!

Perho Liiketalousopistolle laatupalkintokilpailun 2020 kunniamaininta – lisätietoja

Pekka Selenius, laatu- ja hankejohtaja
0400 602 516
pekka.selenius (at) perho.fi


Laatupalkintokilpailun järjestäjä on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttaja Opetushallitus. Kilpailun yleisinä tavoitteina on edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.

Millaisia olemme yhdessä?

Opintovuoden 2020–2021 kestävän kehityksen teemana on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi.

Perho Liiketalousopiston opintovuoden 2019–2020 kestävän kehityksen teemana oli perholaisuus – kannustava, kohtelias, luotettava, rohkea, avoin ja muiden työtä arvostava ylpeästi #perholainen.

#perholainen ekosysteemin rakennustyö alkaa vastauksista kysymyksiin

Nyt elokuussa alkaneena opintovuotena jatkamme viime vuoden #perholainen -teemaa nostamalla pöydälle Perho Liiketalousopiston ekosysteemin aineksia kuten yhteisön, yhdessä tekemisen ja verkostot. Etsimme yhdessä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on Perho Liiketalousopiston ekosysteemi ja mikä on roolimme osana ympäröivää ekosysteemiä?
  • Mikä on toiminnallinen kokonaisuutemme?
  • Miten toimimme yhdessä perholaisina sekä laajemmin osana kestävästi toimivaa yhteiskuntaa?
  • Mitä pitää ottaa huomioon, kun toimimme vuorovaikutuksessa luonnon ja toistemme kanssa?

Millaisia olemme yhdessä?

Mietinnän tueksi luvassa on muun muassa tietoiskuja, työpajoja ja luentoja sekä yhteisiä tapahtumia.

Toimintaympäristömme on yhdenlainen #perholainen ekosysteemi

Millaisia olemme yhdessä?


Jos sinulla on heti kättelyssä ideoita tai ajatuksia teemaan liittyen, laita viestiä KEKE-työryhmälle

keke (at) perho.fi

KEKE-työryhmän käsialaa on muun muassa Kestävän kehityksen KEKE-opas, johon voit tutustua tästä:

Tutustu myös oppilaitoksemme Vastuullisuus raporttiin:


Rakennetaan yhdessä kestävää elämäntapaa!

Lisätietoja KEKE-työryhmästä >>

#yhdessä #millaisiaolemmeyhdessä #perhonekosysteemi

 

Kestävän kehityksen opas 2020–2021

15Perho Liiketalousopiston vuoden 2020–2021 Kestävä kehityksen suomen- ja englanninkieliset KEKE-oppaat on nyt julkaistu.

Perho Culinary, Tourism & Business College’s Sustainable development SD-guide 2020–2021 is now published in Finnish and English.

Kestävän kehityksen opas 2020–2021

KEKE-oppaamme kertoo monipuolisesti ja käytännönläheisesti siitä, miten kestävän kehitys on huomioitu muun muassa Perho Liiketalousopiston ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen koulutuksissa ja oppimisympäristöissä.

The SD-guide’s many-sided and practical articles are about how we’ve attached sustainable development into education and learning environments of restaurant and catering services, tourism industry, and business in Perho Culinary & Business College.

 

#tunneruokasi

#tunneruokasi – videovinkkejä

#tunneruokasi feat. Viljami

Tältä näyttää kestävä kehitys tokaluokkalaisen Viljamin vinkkelistä:

Että näin! Viljami on opiskellut kestävää kehitystä alakoulussa – ja näemmä myös kotona. Miehen mielestä on mahti juttu pitää hyvää huolta maapallosta. Kuten että

ihmiset käyttävät omiin tarpeisiin nähden sopivasti

  • ruoanvalmistuksessa tarvittavia raaka-aineita
  • vettä ja sähköä
  • valmiita ruokia

Suotavaa on Viljamin mielestä myös lajitella roskat jäteastioihin ja vähentää matkustamista autolla ja lentäen.

Hyvä, Viljami!

(Ja iskä!)