Kestävän kehityksen sitoumus

/in /by

KEKE-opas
Kansallinen kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan sopima kansallinen kestävän kehityksen strategia ja konkreettinen kestävän toiminnan työkalu.

Agenda 2030

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on keskeinen väline globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa.

ELO-säätiö ja Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­to julkaisivat omat kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen toi­men­pide­si­tou­muk­sen­sa toukokuussa 2017. Si­tou­muk­sil­la on yh­tei­nen ta­voi­te ja ot­sik­ko:

Tar­jo­am­me uu­sia oi­val­luk­sia kes­tä­väs­tä gast­ro­no­mi­as­ta ja mat­kai­lus­ta kou­lu­tuk­sen ja vies­tin­nän kei­noin.

Kes­tä­väs­tä gast­ro­no­mi­as­ta ja mat­kai­lus­ta halutaan tehdä val­ta­vir­taa. Se edellyttää, että ruo­ka- ja mat­kai­lu­a­lal­le tuotetaan kes­tä­vyyt­tä edis­tä­viä osaa­jia ja toi­min­ta­mal­le­ja.

Si­tou­muk­sen laa­ti­jat ovat teh­neet konk­reet­ti­set toi­men­pide­suun­ni­tel­mat, joi­den to­teu­tuk­seen he haas­ta­vat alan toi­mi­jat laa­jas­ti mu­kaan. Lukuvuonna 2019–2020 kestävän kehityksen työryhmässä suoritettiin Perho Liiketalousopiston sitoumuksen itsearviointi.

Perholainen Sitoumus 2050 lyhyesti

Perho Liiketalousopisto Oy sitoutuu kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän gastronomian ja matkailun lähettiläitä. Luonnon kunnioittaminen nyt ja tulevaisuudessa on lähtökohtamme, kun rakennamme edelläkävijöinä uudenlaisia oppimisympäristöjä ja oppimisen malleja yhteistyössä ELO-säätiön kanssa.

Kestävän kehityksen sitoumus 2050 Perho Liiketalousopisto

Sitoumuksen mukaan Per­ho Lii­ke­ta­lous­o­pis­to pi­lo­toi kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen huo­mi­oi­van kou­lu­tus­mal­lin. Siinä ta­voit­tee­na on, että meillä kou­lu­te­tut am­mat­ti­lai­set osaa­vat käyt­tää met­sien, pel­to­jen ja ve­sien re­surs­se­ja vii­saas­ti sekä toi­mia raa­ka-ai­net­ta ja luon­toa kun­ni­oit­ta­vas­ti.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Kestävän kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoa ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tekijöitä

 

 

Kumppanuusmaatalous

/in /by

KEKE-opas
Community Supported Agriculture (CSA)

Kumppanuusmaatalouden (engl. Community Supported Agriculture) viides pääperiaate on riskien ja hyötyjen jakaminen tuottajan ja kuluttajan välillä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja

Kumppanuusmaataloustiloja on paljon erilaisia, mutta pääpiste nojaa viljelijän ja syöjän välisessä suorassa suhteessa. Toisin sanoen viljelijä tietää, kenelle hän ruoan tuottaa ja ruoan syöjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa

Ruokasuvereniteetti tarkoittaa, että tulee huomioida kullekin alueelle parhaiten sopivat ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.

Urgenci on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää yhteyksiä olemassa olevien kumppanuusmaatalousverkostojen välillä. Urgencin kumppanuusmaatalouden pääpainopisteet ovat agroekologian arvoissa, ruokasuvereniteetissä, solidaarisessa taloudessa ja biodiversiteetissä eli luonnon monimuotoisuudessa. Lisäksi paikallistalous ja paikallinen ruoanjakelu kuuluvat kumppanuusmaatalouteen.

Kaupunkilainen oppii oman ruoan tuotannon alkuperän

Kumppanuusmaatalous perustuu luottamukseen.

Esimerkiksi kotitalous, koulu tai päiväkoti voi sitoutua ostamaan vihanneksensa tietyltä tilalta, kumppanuusmaatilaltaan. Tällöin viljelijä tietää, kenelle kasvattaa ruokaa ja mistä saa rahallista vastinetta.

Monilla kumppanuusmaataloustiloilla sitoudutaan maksamaan satomaksu etukäteen joko osissa tai kerralla. Näin maatila saa osakkaita, jotka jakavat osan tilan sadosta. Asiakkaan tilalla on osakas, joka luottaa lähellä tuotettuun paikalliseen satoon.

Yhteisen pellon ympäristölliset hyödyt

Kumppanuusmaatalouden osakas myös usein oppii, kuinka oma ruoan tuotanto vaikuttaa ilmastoon, lähivesistöön ja maaperään.

Kumppanuusmaatalouden ympäristöllisiä hyötyjä ovat mm.

  • biodiversiteetin lisääntyminen
  • ruokajätteen minimointi
  • pienviljelyn tukeminen
  • ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen
  • tiedon lisääntyminen
  • kaupunkilaisten osallistuminen oman ruoantuotantoon
  • ympäristöstä huolehtiminen
  • ravinteiden kierrätys

Kumppanuusmaataloudessa toteutuu paikallisuus, tiedonsiirto ja lyhyt ruokaketju

Kumppanuusmaatalous luo uutta eheyttävää ruokakulttuuria ja tekemistä kaupunkiympäristöön. Kumppanuusmaatalouspellolla voi myös tavata paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Maaseudun ja kaupungin kohtaaminen, kuluttajan tai koulun sekä viljelijän yhteistyö luovat kestäviä ja läpinäkyviä ruokaketjuja. Kaupunkiviljelyn yksi tarkoitus on myös kasvattaa lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka tulee.

Kumppanuusmaatalouden sosiaalisia hyötyjä ovat pellon hyötyliikunta, osallistava ja virkistävä toiminta.

Kumppanuusmaatalous Perho Liiketalousopistossa

Malmin Longinojalla sijaitseva Green City Farm on Perho Liiketalousopiston oppimispelto, joka ruoan tuotannon lisäksi kasvattaa ympäristöstä huolehtivia kansalaisia tarjoamalla tietoa kestävästä sekä ilmastoystävällisestä ruoantuotannosta.

Green City Farmilla perholaiset opiskelijat voivat oppia läpinäkyvän lähiruoan matkan siemenestä pellon kautta pöytään, osallistuvat Ravintola Perhon ruoantuotantoon ja oppivat kestävän kehityksen mukaisesta ruokajärjestelmästä ja kestävästä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoissa. Kierto tai kierrätys toteutuvat Green City Farmilla, kun kasvijätteet palautetaan omaan aumakompostiin niin pellolta kuin Ravintola Perhostakin.

Pelto tuottaa kasviksia Ravintola Perhon lisäksi Compass Groupille, Setlementtiasunnot Oy:lle ja Haaga Helia ammattikorkeakoululle.sekä muutamalle Helsingin ravintolalle.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Green City Farm

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Biodiversiteetti – luonnon monimuotoisuus

/0 Comments/in /by

KEKE-opas
Luonnon hyvinvointi on lukemattomien osien summa

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemeitä, mikä on uhka myös ihmisen olemassaololle.

Luonnon monimuotoisuuden lyhyt oppimäärä

  • ekosysteemit ylläpitävät ruoan, energian, lääkkeiden ja muiden keskeisten tuotteiden perusraaka-aineiden tuotantoa
  • ekosysteemit säätelevät ilmastoa, tulvia, puhdistavat vettä sekä toimivat apuna vaarallisten aineiden hajottamisessa
  • luonnon monimuotoisuus tarjoaa hengenravintoa ja esteettisiä elämyksiä ja toimii tieteellisten innovaatioiden lähteenä
  • ekosysteemit tukevat monia valmistusprosesseja ylläpitäessään veden kiertoa, maaperän ravinteikkuutta sekä biomassan ja ruoantuotantoa

Monimuotoinen luonto on rikas luonto

Perho Liiketalousopisto on mukana suojelemssa luonnon monimuotoisuutta opettamalla sen merkitystä opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen.

Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia (2012–2020) pyrkii pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on strategian ja toimintaohjelman lähtökohta.

Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian päätavoitteet:

  • Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa
  • Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä
  • Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus
  • Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille
  • Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä

Ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus

WWF:n mukaan ilmastonmuutos lisää lajien kuolemista sukupuuttoon, sillä se kuihduttaa elinympäristöjä.

Myös kulutus ja ruokavalinnat vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Kun laji häviää, se vaikuttaa suoraan myös koko elinympäristöön ja muiden lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisen tuotannon ja esimerkiksi kestävän kalakantojen valitseminen on tärkeää .

Luonnon monimuotoisuus voidaan jakaa

  • geneettiseen biodiversiteettiin
  • lajitason biodiversiteettiin
  • ekosysteemin/maiseman biodiversiteettiin

Geneettinen biodiversiteetti

Muun muassa S. Gliessmannin (2011) mukaan yksi alkuperäislaji kuolee sukupuuttoon joka viikko ja 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta on jo menetetty.

Geneettistä biodiversiteettiä voidaan lisätä käyttämällä maatiais- ja avopölytteisiä lajikkeita, koska esimerkiksi vähän jalostetut maatiaslajit ovat geneettisesti monimuotoisia. Viljelykasvien jalostuksessa saatetaan menettää geneettistä monimuotoisuutta.

Lajitason biodiversiteetti

Lajitason biodiversiteetissä voimme lisätä viljeltäviä kasvilajeja, jolloin maisemastakin tulee heterogeenisempi.

Lajitason monimuotoisuutta lisää myös esimerkiksi eläin- ja kasvitilan yhdistäminen. Kun saamme eläintilalta lannan hyötykäyttöön, lisää tämä myös mikrobeja ja muita hajottajia maassa.

Esimerkiksi lantakuoriaiset ovat tärkeitä lannan hajottajia (Roslin ym. 2011). Lantakuoriaislajeista osa on kuollut sukupuuttoon, kun pienet eläintilat ovat hävinneet. Lantakuoriaisilla ei ole enää ollut lantaa, mitä piilottaa maahan.

Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetti

Ekosysteemiä voidaan ajatella maisemana eli ekosysteemien joukkona. Kestävän tuotannon tulee ylläpitää biologista monimuotoisuutta joka tasolla.

Ekosysteemin/maiseman biodiversiteetillä tarkoitetaan, että maisema on heterogeeninen. Siellä voi olla esimerkiksi kosteikkoja, metsikköjä, pellon laitoja, erilaisia niittyjä ja erilaisia viljelyalueita. Monimuotoisuutta viljellylle alueelle lisäävät mm. rivivälinurmet, maanpeittokasvit, pensasistutukset, kaistaviljely ja viherlannos.

Erilaiset alueet houkuttelevat erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, jolloin maiseman monimuotoisuus lisääntyy.

Maaperän monimuotoisuuden suojelu

Maan monimuotoisuutta voi vaalia maaperän hoidolla eli palauttamalla mahdollisimman paljon orgaanista ainesta takaisin maahan. Tällöin myös maaperän eliöstö lisääntyy ja maaperä pysyy hedelmällisenä sekä elinvoimaisena.

Pitämällä maaperä kasvipeitteisenä, lisäämme maaperän elämää ja pidämme ravinteet pellossa. Lisäksi kasvimassan muokkaaminen maaperään lisää maaperän orgaanista ainesta ja näin myös maaperäeliöstön ravintoa. Toisaalta myös maan vähäinen häirintä, kuten kyntämättä jättäminen, lisää maaperän elämää.

Maaperän monimuotoisuudella on tärkeä tehtävä ekologisissa palveluissa, kuten ravinteiden kierrossa ja paikallisessa veden säätelyssä. Kun maaperä on terve ja monimuotoinen, kiertävät vesi- sekä ravinteet oikein. Tämä pitää maaperän, kasvien ja eläinten elämän tasapainossa. Tämä myös turvaa kasvukunnon ja ravinnon riittämisen kaikille nyt ja tulevaisuudessa.

Perhon Liiketalousopiston Green City Farm suojelee biodiversiteettiä

Yhteisellä pellolla, kuten kumppanuusmaatalouden pellolla tai paikallisella monimuotoisella maatilalla, on helppo säilyttää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.

Kumppanuusmaatalous lisää myös sosiaalista monimuotoisuutta. Pelto ja ympäristön monimuotoisuuden vaaliminen yhdistää eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä.

Monimuotoisuuden suojelemisesta hyvä esimerkki on Perho Liiketqlousopiston kaupunkipelto, Green City Farm. Terveestä maaperästä kasvaa terveet vihannekset, jotka ravitsevat ihmistä parhaiten. Green City Farm toimii myös kestävän kehityksen oppimistilana, jolloin se tarjoaa opetusta ja kokemuksia luonnonmonimuotoisuuden suojelemisesta ja säilyttämisestä.

Palaa KEKE-oppaan sivulle Green City Farm

KEKE-opas – sivunavigaatio

1. Kestävä kehitys Perho Liiketalousopistossa

2. Vastuulliset koulutusalat

3. Monipuoliset ja vastuulliset oppimisympäristöt

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

5. Lisätietoja/lähteitä

 

Avoimet ovet 2020 @ Malmin kampus

/in /by

Matkailuala | Liiketoiminta | Huippu-urheilu

Aika: ke 29.1.2020 klo 9–13
Paikka: Perho Liiketalousopisto/Malmin kampus, auditorio 128/129
Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12), 00700 Helsinki

Tule siksi, mikä haluat olla.

Tervetuloa ottamaan mittaa Malmin kampuksestamme sekä tietysti-tottakai perustutkintojen ja kaksoistutkintojen opiskelusta Perho Liiketalousopistossa:

  • MATKAILUALA – matka-asiantuntija, matkailupalvelujen tuottaja, vastaanottovirkailija
  • LIIKETOIMINTA – merkonomi
  • HUIPPU-URHEILU – merkonomi ja huippu-urheilija (Urhea-linja)


Infoiskut, auditorio 128/129

  • 9.15
  • 10.15
  • 11.15


Sight-seeing -pisteet

Kunkin infoiskun perään perholaiset opiskelijat vetävät taloontutustumiskierroksen, jonka aikana käydään silmäilemässä muun muassa Mättölää, liikuntakeskus Helmi Centeriä, VisuStudiota, Kauppaluokkaa, Amadeus Loungea sekä Pilvi 402:ta, jossa pähkitään vastaukset myös palautekyselyyn.


Tankkauspiste

Lopuksi palataan pääaulan Datsun 100A:han tankkaamaan munkilla ja mehulla sekä saamaan kotiinviemisiä :)

Malmin kampuksen avoimet ovet

Että sen pituinen siis se – tarjolla on ke 29.1. pullaakin mehevämpää ja innostavampaa asiaa jatko-opinnoista Perho Liiketalousopistossa!

Tule siis paikalle ja kuulolle – ja testaa reaktionopeutesi Nopeustestissä*

*Yllä olevalla videolla yritetään lyödä oriveteläisen lukiolaisen Pietin Studia 2019 -messuilla takoma ennätystulos 317 💥

Avoimet ovet 2020 @ Malmin kampus – lisätiedot

Jouni-opo Ilmarinen
040 041 2113
jouni.ilmarinen (at) perho.fi

Lataa tästä jullari
Yhteishaku 18.2.–10.3.2020

Avoimet ovet vuosimallia 2019 #perholainen (jos instapostaus ei näy, avaa se tästä >>)

https://www.instagram.com/p/Bs-6ORvBaPC/

Avoimet ovet – ravintola-ala

/0 Comments/in /by

Ota kaveri messiin ja suunta tänne päin!

Ravintola-alan koulutuksen avoimet ovet

Aika: to 23.1.2020 klo 10–15
Paikka: Perho Liiketalousopisto/Töölön kampus
Perhonkatu 10–11, 00100 Helsinki

Perho Liiketalousopisto Töölön kampus, ravintola-alan opinnot, opetusbaarissa

Tervetuloa tutustumaan ravintola-alan koulutuksiimme

Ravintola-alan ammatillisista perusopinnoista kiinnostuneelle avoimien ovien päivämme on kiva ja vauhdikas tapa tutustua opiskeluun Perho Liiketalousopistossa. Näet ja koe kuinka tarjoilijan ja kokin taitoja treenataan!

Ohjelmassa to 23.1.2020

  • Tuu tsiikaa parhaimmat sheikkaukset baarissa!
  • Opot ja tutorit info-kahvilassa
  • Perholaisten opiskelijoiden valmistamia suupaloja opetuskeittiöissä 4.5 ja 6
  • Mahdollisuutesi kansainväliseen opiskelijavaihtoon

Voit myös ilmoittautua ennakkoon Perhon Tutoreiden opastamalle Avoimien ovien kampuskierrokselle tästä:

Ilmoittauminen ravintola-alan avoimien ovien kampuskierrokselle

Tule siksi, mikä haluat olla. Yhteishaku 18.2.–10.3.2020!

Meiltä valmistut ravintola- ja catering-alan huippuluokan ammattilaiseksi

  • tarjoilijaksi peruskoulupohjaisilla opinnoilla
  • kokiksi peruskoulu- tai lukiopohjaisilla opinnoilla
  • kokiksi ja ylioppilaaksi kaksoistutkinnolla
Tutustu ja hae: ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Täytekakkujen koristelua ravintolassa

Ravintola-alan avoimet ovet – lisätietoja

Päivi Kaksonen, opinto-ohjaaja
040 480 5511
paivi.kaksonen (at) perho.fi

P.S. Matkailu- ja liiketoiminnan alojen sekä huippu-urheilun avoimet ovet Malmin kampuksella ke 29.1.2020 >>

Tapahtumat – tervetuloa meidän maailmaan >>

Liikunta- ja hyvinvointineuvontaa henksulle

/in , /by

Move your body, s’il vous plaît!

Toukokuussa Kisakallion Urheiluopistosta liikuntaneuvojaksi valmistuva Patrik Liiri on kevään 2019 ajan Perho Liiketalousopistossa ohjaamassa ja neuvomassa henkilökuntaa, miten löytää hyvä olo ihan omaa kroppaa vengottamalla.

Patrik ja ope, joka ottaa homman tosissaan

Perho Liiketalousopisto Oy:n strategiassa korostuvat palveluosaaminen, digitaalisuus, kansainvälisyys ja yrittäjyys sekä hyvinvointi, jonka eteen punnerretaan toistuvasti mm. erilaisin tempauksin.

Henkilökohtaista liikunta- ja hyvinvointineuvontaa

Patrik tuli taloon kahdeksaksi viikoksi tekemään talon henksulle henkilökohtaista liikunta- ja hyvinvointineuvontaa esim. viikkosuunnitelman liikunnasta ja levosta: kotijumppasuunnitelmat, taukojumppaohjeet, kuntosaliohjelmat jne.

Patrik asui Luxenburgissa 18 vuotta ennen Suomeen muuttoaan eli jos se liikuntamotivaation löytyminen on kielestä kiinni, saa koutsauksen suomeksi sekä myös englannin- ja ranskankielisenä.

Tie selän kuntoon käy vatsan kautta

Vatsa- ja selkälihasten kunnolla on yhteys selän hyvinvointiin sekä hyvään ryhtiin. Patrikin ohjaamalla kuukauden mittaisella Keskivartalosta Voimaa -kurssilla keskitytään keskikropan lihasten monipuoliseen vahvistamiseen venytyksineen ja loppurentoutuksineen.

Liikahtaa voi myös kesken kokouksen: miestä voi kysyä myös möötteihin pitämään taukojumpan!

Lisätiedot

Tiina Meriluoto, opettaja, urheiluakatemia
050 559 4733
tiina.meriluoto (at) perho.fi

Ajankohtaista-arkisto >> 

Reformitiedote 2018

/0 Comments/in /by

 

Juha Ojajärvi, rehtori, toimitusjohtaja
Perho Liiketalousopisto Oy
0400 939 269, juha.ojajarvi (at) perho.fi

Yhteishaku & jatkuva haku

Yhteishaku keväisin

/in /by

Yhteishaussa hakevat pääsääntöisesti peruskoulun ja lukion päättäneet. Jos olet käynyt lukion voit hakea yhteishaussa yo-pohjaisiin koulutuksiin. Et voi silloin hakea peruskoulupohjaisiin koulutuksiin.

Jos olet jo suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, et voi hakea yhteishaussa. Haet silloin meille jatkuvan haun kautta.

Yhteishaun aikana voit vielä lisätä ja poistaa hakutoiveita tai vaihtaa niiden järjestystä. Hakutoiveita ei voi muuttaa hakuajan jälkeen.

Urheilijan ammatillinen koulutus

Jos olet kiinnostunut urheilijan ammatillisesta koulutuksesta, voit ilmoittaa siitä yhteishaun hakulomakkeella. Haet ammatilliseen koulutukseen normaalisti yhteishaun (tai jatkuvan haun) kautta. Jotta sinut voidaan valita opiskelijaksi urheilijan ammatilliseen koulutukseen, sinun pitää lisäksi täyttää urheilijan lisätietolomake >> ja lähettää se hakuaikana suoraan oppilaitokseen.

Selvitämme lomakkeen avulla, onko sinulla riittävät edellytykset tutkinnon suorittamiseen urheilijana.

Opiskelupaikan vastaanotto

Jos olet antanut hakulomakkeella sähköpostiosoitteesi, saat linkin henkilökohtaiseen tuloskirjeeseen, jossa näet valintatilanteesi. Jos sinut on hyväksytty koulutukseen, saat toisen sähköpostiviestin, jossa on linkki paikan vastaanottamiseen.

Lähetämme sinulle lisäksi päätöksen opiskelijavalinnastasi ja ohjeet paikan vastaanottamisesta.

Toimiva yritysyhteistyö on työpaikkoja ja osallistumista kilpailuihin

/in /by

Toimiva yritysyhteistyö tuo opiskelijoille opintojen ajaksi työssäoppimispaikkoja ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Perho Liiketalousopiston kilpailutoiminnan juuret ovat työelämässä. Opiskelijoitamme valmennetaan SM-ammatitaitokilpailuihin, Taitaja-kilpailuun sekä kansainvälisiin kilpailuihin. SkillsFinlandin video kannustaa opiskelijoita ravintola-alan opintoihin, ammattiin ja lähtemään mukaan kilpailuvalmennukseen. Keskustelijoina ravintola Murun sommelier, ravintoloitsija Samuil Angelov ja Perho Liiketalousopiston koulutusalajohtaja Marja Hemmi.

Kutsu Taitaja2018-kilpailun yrittäjyyden semifinaaliin Malmin kampukselle >>

Tampereen Taitaja2018-kilpailun tarjoilija lajin semifinaali Töölön kampuksella >>

Perholaisia Taitaja2017-finaaliin >>

Iloista vappua 2018!

/in /by

Iloista vappua 2018!Tämänhän me tiedämme: Suomessa 1. toukokuuta on vapunpäivä – työväen, ylioppilaiden ja kaiken kansan keväinen karnevaalijuhla. Se on myös virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.

Iloista vappua 2018!

Vapun sää Helsingissä (ehkä) >>