Artikkelit

tiedote: Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Tiedote 11.11.2021   

Perho Liiketalousopisto Oy on julkaissut opintovuodet 2019–2021 kattavan Global Reporting Initiative -vastuullisuusraportin. Raportti on kattava läpileikkaus vastuullisuustyön tuloksista ja käytännön toiminnasta.

Perho Liiketalousopiston GRI-raportti kestävän kehityksen toiminnasta

Perho Liiketalousopiston tavoitteena on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä

Perho Liiketalousopiston toimintaa ohjaa Kestävän koulutuksen strategia, joka toimii viitekehyksenä myös nyt tuoreeltaan julkaistulle GRI-vastuullisuusraportille. Raportti on vuonna 2017 toimintansa aloittaneen kouluyhtiön toinen laatuaan; ensimmäinen julkaistiin syksyllä 2019.

GRI-vastuullisuusraportissa on käsitelty vastuullisuusnäkökohdat, joissa Perho Liiketalousopisto haluaa kehittyä sekä yhteiskunnallisena yrityksenä että ammatillisena kouluttajana.

”Tavoitteemme on kasvattaa perholaisen yhteisön ympäristökädenjälkeä. Haluamme myös istuttaa työelämään laajalti vastuullisen tavan toimia ja ratkoa haasteita myös meiltä valmistuneiden ammattilaisten ja työpaikoilla osaamista hankkivien opiskelijoidemme, kestävän kehityksen lähettiläidemme, toimesta”, sanoo Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi.

Julkaistu GRI-vastuullisuusraportti ei ole kertaluonteinen pöydän putsaus, vaan välietappi, jossa tarkastellaan tuloksia sekä kehittämistarpeita avoimesti. Raportti auttaa siten seuraavien kehittämistavoitteiden asettamisesta, päätöksenteossa ja investoinneissa sekä tulosten arvioinnissa. 

Kestävän koulutuksen strategia ja Perho Liiketalousopistolle myönnetty ammatillisen oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifikaatti asettavat vaateen jatkuvalle kehittymiselle vastuullisuustyössä.


Perho Liiketalousopiston GRI-vastuullisuusraportti 2019–2021 – lisätiedot

Juha Ojajärvi, rehtori, toimitusjohtaja
0400 939 269
juha.ojajarvi (at) perho.fi 

Maria Runonen, kestävän kehityksen asiantuntija
050 5351 001
maria.runonen (at) perho.fi


Perho Liiketalousopisto on helsinkiläinen ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alojen yksityinen ammatillinen oppilaitos, jolla on valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen status. Toimimme kolmella kampuksella: Malmilla ja Töölössä sekä verkossa. Oppimisympäristöjämme ovat lisäksi Perhon ravintolat, kaupunkipelto Green City Farm ja hyvinvointikeskus Helmi Center sekä Urhea-kampus ja kansainväliset toimintaympäristöt. 

 

Ensimmäisille AgriCulinary–diplomit

Ekologista ruokaa ravintoloihin

Seitsemälle AgriCulinary–koulutuksessa opiskelleelle on jaettu diplomit. Opiskelijat ovat tutustuneet kestävästi viljeltyjen kasvisten suoraan reittiin ravintoloiden keittiöiden ruoanvalmistukseen ja tarjoiluun.

Ravintola- ja puutarha-alaa toisiinsa kytkevä AgriCulinary–koulutus on toteutettu monimuotoisesti lähi- ja verkko-opetuksena ja työelämässä tapahtuvana oppimisena Perho Liiketalousopiston Green City Farmilla Malmilla ja opetuskeittiöissä Töölössä.

Diplomit jakoi Perho Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi keittiömestari Sasu Laukkonen ravintola Orasta >>

Koulutuksen juuret kaivautuvat luontoa säästävään kiertotalouteen

AgriCulinary-koulutuksessa opiskelijat ovat perehtyneet ekologiseen, kestävään alkutuotantoon ja maaperän parantamiseen sekä ravinteiden kierrättämiseen oppiakseen kuinka alun alkaen voidaan tuottaa ravinteikasta ruokaa niin, että maapallon kantokyky kestää ruoantuotannon ympäristövaikutukset.

Heti keväällä opiskelijat tutustuivat Green City Farmin pellon orgaaniseen lannoitukseen, kestävään viljelysuunnitelmaan ja taimikasvatukseen kasvihuoneessa sekä istuttivat pellolle kasvien taimia. Syksyllä opiskelijat nostivat satoa sekä jatkojalostivat nostamiaan juureksia ja vihanneksia tuotteiksi.

Kasvikset voi käyttää kokonaan

Koulutus auttaa opiskelijoita ymmärtämään ekologista ja taloudellista kasvisten hyödyntämistä. Kasvikset voidaan käyttää mukuloista lehtiin ruokien ja juomien valmistuksessa, lehtiäkin annosten ja juomien koristeina. Käyttämättömät kasvinosat ja vähäisen ruokajätteen voi heittää ravintolassa biojäteastiaan ja kompostoida eri menetelmin maanparannusaineeksi.

Vierailulla turvallisesti ja vastuullisesti ruokaa tuottavilla toimijoilla

  • Ravintola C, Pro vastuullispalkinnon 2021 voittaja, Tampere
  • Ravintola Kajo, luonnonläheisiä makuja, Tampere
  • Ravintola Nolla, 0-hävikkiravintola, Helsinki
  • Ravintola Skörd, suomalaisia ekologisia lähituotteita ruokien valmistuksessa, Helsinki
  • Rekolan biodynaaminen tila, biodynaaminen viljely ja karjanhoito, Kangasala
  • Majvikin biodynaaminen tila, luomukasvi- ja eläintuotanto, luomuelintarvikkeiden valmistus, Sipoo

AgriCulinary-koulutuksen opiskelijat ravintolossa vierailulla.

Askel ravintoloiden ja lähituotajien yhteistyöhön

Kestävämpi ruokajärjestelmä syntyy kaikkien toimijoiden yhteistyöllä ja tiedolla. Ravintolaan voi ostaa ekologisesti kasvatettuja vihanneksia ja lähiruokajalosteita suoraan puutarhalta tai viljelijältä. Ravintoloitsija voi myös vuokrata viljeltäväkseen lähipellon tai pellosta osan, jopa tehdä sopimuksen viljelijän kanssa tietyn määrän lähiruokatuotteita tai kasviksia sisältävästä sato-osuudesta. Pienimuotoisemmin kasviksia ja yrttejä voi kasvattaa ruukuissa omassa ravintolassaan, terassillaan tai omalla kaupunkiviljelypalstallaan.

Toivotamme teille parasta mahdollista matkaa työelämään kestävän kehityksen ja kiertotalouden lähettiläinämme.

Seuraava AgriCulinary–koulutus alkaa maaliskuussa 2022.

Ensimmäisille AgriCulinary–diplomit – Lisätiedot

Heidi Hovi-Sippola, viljelytoiminnan asiantuntija
040 150 4252
heidi.hovi-sippola (at) perho.fi

Jarmo Åke, koulutusteknologian kehittämispäällikkö, lehtori
040 147 8552
jarmo.ake (at) perho.fi

Juha Turtiainen, Perho PROn päällikkö
050 310 0716
juha.turtiainen (at) perho.fi

seminaari: SusCop – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle

Kutsuvierastilaisuus

Aika: ti 9.11.2021 klo 16–18
Paikka: Ravintola Perhon kabinetti, Perhonkatu 11, Töölö


Kestävän tulevaisuuden ruoka on hyvää ja ravinteikasta

Olemme siitä varmoja, koska me ravintola-alan huippu-kouluttajat viidestä Euroopan maasta olemme kehittäneet ja kokanneet sitä  lokakuusta 2018 asti Sustainable Cooking for the Planet -hankkeessa.

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Here we are! Hankkeessa tuottamaamme opintojaksoa voidaan käyttää tulevaisuuden keittiöammattilaisten kouluttamiseen vaihtoehtoisten proteiinien käytössä.

Emme ole uurastaneet vain työmme ilosta.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan (so. saman verran kuin liikenne) ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, joista pääosa syntyy liha- ja maitotuotteiden tuotannossa eli

ruokavaliomme tarvitsee vastuullisia vaihtoehtoja, joista yksikään ei ole jatkuva nälkä.

Muun muassa proteiineille on jo kehitetty vaihtoehtoisia ja vastuullisia lähteitä. Voimme siis laittaa keittiöstä käsin jarrua ilmastonmuutokselle, ja niin myös teemme.

Mutta miten ja mitä – siitä kuulet tarkemmin seminaarissamme, jonka aiheina ovat muun muassa

  • SusCop project presentation and presentation of alternative proteins
    /Johanna Rajakangas-Tolsa, osaamisaluejohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Insects as food and feed-current state and future prospects
    /Topi Kairenius, hyönteiskokki, ravintola Fat Lizard.
kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Desirable, sellable and feasible future food. Vaihtoehtoisesta proteiinista puhuessamme tarkoitamme muun muassa hyönteisiä ja uusia kasvipohjaisia proteiininlähteitä, joilla voidaan korvata perinteinen punainen liha, siipikarja ja kala.

Kestäviä saavutuksia ja tuloksia á la SusCop – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari

Lisätiedot

Mervi Vilén-Peltoniemi, koulutuspäällikkö, ruokatuotanto
040 738 9375
mervi.vilen-peltoniemi (at) perho.fi

Johanna Rajakangas-Tolsa, osaamisaluejohtaja
029 447 1177,
johanna.rajakangas-tolsa (at) haaga-helia.fi

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.2021

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Erasmus+ KA202- 2018-1-NL01-KA202-038884 Sustainable Cooking for the Planet (SusCop)

The project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Participants
Perho Culinary, Tourism & Business College, Haaga-Helia University of Applied Sciences, EntoCube, ROC Da Vinci College, Ikaslan Gipuzkoa, Ridgwater and Taunton College and Stichting Landstede. Learn more: suscop.com >>

 

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % ja Suomessa noin 10–15 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin.

Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Suomessa haaskataan syömäkelpoista ruokaa vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien jätteisiin heittämää on yli 100 miljoonaa kiloa.

Eikä se haaskuu ole siinä kaikki.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt(-kin) syntyneet turhaan.

Että mitäs jos…

  • Ei mennä ruokakauppaan nälkäisenä.
  • Arvioidaan pää kylmänä ruoan tarve. Ei haksahdeta paljousalennuksiin, jos ei ole oikein ajatusta, miten aikoo tuotteet hyödyntää.
  • Ostetaan hedelmät yms. mieluummin irtotuotteina. Valmispakkauksissa yksi homeinen hevi pilaa nopeasti kaveritkin.
  • Pelastetaan hyvät elintarvikkeet haaskuulta ja säästetään samalla eli shopataan (myös) punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita.
  • Avataan uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.
  • Siivotaan ja tsekataan jääkaappi säännöllisesti ja sijoitetaan nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistetaan käyttää ne ajoissa.
  • Viilennetään kokkailut mahdollisimman nopeasti ja laitetaan jääkaappiin tai pakastimeen, jotta bakteerit eivät pääse lisääntymään.
  • Tuunataan ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji. Esimerkiksi vihannesten leikkuujätteitä ei kannata heittää haaskuuseen. Keitetään niistä vaikka herkullinen liemi, jota voi hyödyntää jo vaikka seuraavana päivänä keitoissa, padoissa ja kastikkeissa tai laitetaan pakkaseen (muttei tehdä pakastimesta ruuan hautuumaata).
  • Luetaan ruokatuotteiden päiväysmerkintöjä:
    Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen, mutta sitä kannattaa arvioida haistamalla ja maistamalla.
    Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
  • Opetellaan paremmiksi ruoanlaittajiksi: osa ruokahävikistä syntyy, kun ruoanlaitossa menee jotain pieleen – palaa, kärähtää tai vettyy – tai maustuu vähän turhankin pikantisti 🥵
Ruokahävikistä ruokakävikiksi

Vihannesten leikkuujätteistä voi keittää herkullisen liemen

Ja syödään leipä viimeiseen muruun 🍞

Suomalaisten ruokahävikistä iso osa syntyy leivästä. Ihan suotta.

  • Ylijäämäleivät voi pakastaa ennen kuin ne ehtivät pilaantua. Pakastettukin leipä maistuu tuoreelta, kun sen käyttää paahtimen kautta.
  • Paahdettuna hieman kuivahtanutkin leipä on maukasta. Lisämakua saat, kun paistat leivän voissa pannulla.
  • Vaaleasta leivästä voi kuivattaa myös rapeita krutonkeja, joilla on hyvä höystää salaatteja ja sosekeittoja.
  • Kuivahtaneen leivän voi myös murustaa korppujauhoiksi, jonka voi hyödyntää esimerkiksi sämpylä- tai jauhelihataikinan jatkeena.

P.S. Jäikö ruokaa juhlista yli?

  • Ilahduta naapuria!

Ruokahävikistä ruokakävikiksi – näin se alkaa!

Kuukauden menu: ilmastoannos

Perho Liiketalousopiston Ravintola Perho Töölössä sekä opiskelija- ja henkilöstöravintola Perhon Helmi Malmilla ovat mukana Ilmastoannos-kampanjassa, jonka aikana ma 25.10–su 28.11.2021 pääkaupunkiseudun ravintoloissa on tarjolla – kuinka ollakaan – Ilmastoannoksia.

Kuukauden menu: ilmastoannos

Lähde 25.10.–28.11. ilmastotalkoisiin menusta valitsemalla!

Kuukauden menu: ilmastoannosIlmastoannos-kampanjassa ravintoloidemme ruokalistoilla on tägätty Ilmastoannos -merkillä ne annokset, joiden hiilijalanjälki on enintään 1,0 kg CO2e eli noin 30% alle suomalaisen keskiarvon.


Kampanja on osa Mission Zero Foodprint -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa ravintoloita ja muita ruokapalveluyrityksiä kohti hiilineutraalimpaa toimintaa.

Totettajana on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki yhteistyössä Helsingin kaupunki, HSY, Unilever Food Solutions, Jamix, Clonet, Lounastaja, TableOnline ja Positive Impact.


CO2e / CO2-ekv. eli hiilidioksidiekvivalentti kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan tässä kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

kutsu: SusCop – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Kutsuvierastilaisuus

Aika: ti 9.11.2021 klo 16–18
Paikka: Ravintola Perhon kabinetti, Perhonkatu 11, Töölö
Ilmoittaudu mukaan seminaariin to 4.11. mennessä tästä >>


Kestävän tulevaisuuden ruoka on hyvää ja ravinteikasta

Olemme siitä varmoja, koska me ravintola-alan huippu-kouluttajat viidestä Euroopan maasta olemme kehittäneet ja kokanneet sitä  lokakuusta 2018 asti Sustainable Cooking for the Planet -hankkeessa.

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Here we are! Hankkeessa tuottamaamme opintojaksoa voidaan käyttää tulevaisuuden keittiöammattilaisten kouluttamiseen vaihtoehtoisten proteiinien käytössä.

Emme ole uurastaneet vain työmme ilosta.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan (so. saman verran kuin liikenne) ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, joista pääosa syntyy liha- ja maitotuotteiden tuotannossa eli

ruokavaliomme tarvitsee vastuullisia vaihtoehtoja, joista yksikään ei ole jatkuva nälkä.

Muun muassa proteiineille on jo kehitetty vaihtoehtoisia ja vastuullisia lähteitä. Voimme siis laittaa keittiöstä käsin jarrua ilmastonmuutokselle, ja niin myös teemme.

Mutta miten ja mitä – siitä kuulet tarkemmin seminaarissamme, jonka aiheina ovat muun muassa

  • SusCop project presentation and presentation of alternative proteins
    /Johanna Rajakangas-Tolsa, osaamisaluejohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Insects as food and feed-current state and future prospects
    /Topi Kairenius, hyönteiskokki, ravintola Fat Lizard.
kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Desirable, sellable and feasible future food. Vaihtoehtoisesta proteiinista puhuessamme tarkoitamme muun muassa hyönteisiä ja uusia kasvipohjaisia proteiininlähteitä, joilla voidaan korvata perinteinen punainen liha, siipikarja ja kala.

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Kuule, näe ja maista kestäviä saavutuksia ja tuloksia
á la Sustainable Cooking for the Planet – ruoalla jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari

TERVETULOA!

Aika: ti 9.11.2021 klo 16–18
Paikka: Ravintola Perhon kabinetti, Perhonkatu 11, TöölöCOP

Lisätiedot

PERHO LIIKETALOUSOPISTO
Mervi Vilén-Peltoniemi, koulutuspäällikkö, ruokatuotanto
040 738 9375
mervi.vilen-peltoniemi (at) perho.fi

HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU
Johanna Rajakangas-Tolsa
osaamisaluejohtaja
029 447 1177, johanna.rajakangas-tolsa (at) haaga-helia.fi

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.2021

kutsu: SusCop – jarrua ilmastonmuutokselle -seminaari 9.11.

Erasmus+ KA202- 2018-1-NL01-KA202-038884 Sustainable Cooking for the Planet (SusCop)

The project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Participants
Perho Culinary, Tourism & Business College, Haaga-Helia University of Applied Sciences, EntoCube, ROC Da Vinci College, Ikaslan Gipuzkoa, Ridgwater and Taunton College and Stichting Landstede. Learn more: suscop.com >>

 

Ilmastonmuutos -raportti 2021

Kestävän kehityksen opas
Ilmastonmuutos -raportti 2021

Lähde: YLE Uutiset ma 9.8.2021 – Ilmastonmuutos – https://yle.fi/uutiset/3-12051309

Ilmastoraportti 2021 on reality check; ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoilteltuun 1,5 asteeseen. Muutoksia voidaan silti yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) elokuun alussa 2021 julkaisema ilmastoraportti esittää uusia arvioita siitä, mitä jo 1,5 asteen lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti.

Tuhansista tutkijoista koostuva ilmastonmuutosta seuraava hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC toteaa, että ilmasto on lämmennyt odotettua nopeammin ja vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla alueilla maapallolla.

”Puolentoista asteen lämpötilan nousu olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta vielä siedettävä vaihtoehto, mutta vaikuttaa siltä että olemme menossa kohti 2–3 asteen lämpenemistä”, toteaa Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas IPCC:n tiedotustilasuudessa.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on käynnistänyt jo monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja tai tuhansia vuosia. Tällainen muutos on esimerkiksi valtamerien vedenpinnan nousu.

Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jään ja lumen määrä on vähentynyt, veden kiertokulussa on havaittu muutoksia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet sekä laajentuneet uusille alueille.

Nyt julkaistu raportti täsmentää ja kirkastaa kuvaa luonnon prosesseista näiden muutosten taustalla. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen voimakas ja pysyvä rajoittaminen voisi hidastaa käynnissä olevaa ilmastonmuutosta.

Rajoitukset näkyisivät nopealla aikavälillä ilmanlaadussa, mutta maapallon keskimääräisten lämpötilojen tasaantumiseen kuluisi vielä 20–30 vuotta.

Lämpötila nousee kaikkialla …mutta kuinka paljon?

Raportin mukaan tulevina vuosikymmeninä ilmasto lämpenee kaikkialla. 1,5 asteen keskilämpötilan nousu lisää lämpöaaltoja, pidentää lämpimiä sääjaksoja ja lyhentää kylmiä.

Vuosittaisten hiilidioksipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen

Kuva: Eemil Friman / Yle


IPCC-raportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen tai sitä suuremman nousun lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Pääviestinä on, että ilman nopeita, välittömiä ja laajoja päästövähennyksiä lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.

”Tämä raportti on reality check. Meillä on nyt paljon tarkempi kuva aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tämä on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä meillä on edessämme, mitä on tehtävissä ja kuinka voimme valmistautua tulevaan”, sanoo IPCC:n raportin laatineen työryhmän yksi puheenjohtajista Valérie Masson-Delmotte IPCC:n tiedotteessa.

Raportin mukaan kahden celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla koettelisi yhä useammin esimerkiksi ihmisten terveyttä ja maataloutta.

Raportin skenaarioissa lämpötilan nousua on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saadaan tulevaisuudessa alaspäin. Näissä skenaarioissa vähäiset päästörajoitukset nostaisivat lämpötilaa seuraavalle vuosisadalle saavuttaessa jopa kahdeksen astetta.

Päästöjen huomattava vähentäminen puolestaan pysäyttäisi vuotuisen keskilämpötilan nousun 1,5–1,9 asteeseen.

Maapallon lämpeneminen tulee näkymään koko maapallolla, mutta eri tavoin eri paikoissa

Keskilämpötilan nousu esimerkiksi arktisilla alueilla on kaksi kertaa suurempaa kuin maapallolla keskimäärin, tulevaisuudessa mahdollisesti 2–4 kertaa suurempaa.

Keskilämpötilan nousu vs. v 1850–1900

Kuva: Eemil Friman / Yle


Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa

Maa-alueet lämpenevät merenpintaa enemmän ja pohjoinen pallonpuolisko enemmän kuin eteläinen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvimmillään lämpötilan nousuun ja sademäärien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Lisäksi veden kiertokulku nopeutuu, mikä aiheuttaa toisaalla rankkasateita ja tulvia sekä toisaalla kuivuutta.

Arvion mukaan vuotuiset sademäärät kasvavat vuoristoalueilla, tropiikissa sekä alueilla, joissa nykyisinkin on monsuunikausia.

Subtrooppisilla alueilla sademäärien odotetaan laskevan. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Meksiko, Yhdysvaltain eteläosa, Välimeren alue ja Lähi-itä sekä osittain Kiina, Japani ja Australia.

Raportin mukaan erityisesti jo ennestään kuivilla ja lämpimillä alueilla, Välimerellä ja eteläisessä Afrikassa, on odotettavissa tulevina vuosina yhä lisääntyvää kuivuutta. Se taas voimistaa edelleen maaperän ja ilmaston lämpenemistä.

Merenpinta jatkaa nousuaan, vaikka hiilidioksidipäästöt laskisivat

IPCC:n raportti arvioi, että merenpinta tulee nousemaan koko käynnissä olevan vuosisadan.

Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nousu tapahtuu, joten nyt tehtävät toimet päästöjen vähentämiseksi näkyvät merkittävästi vuosisadan kääntyessä kohti loppuaan. Siihen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa jäätiköiden sulamisnopeus.

Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä merenpinnan taso nousee 10–25 senttimetriä riippuen päästörajoitusten tasosta. Merenpinnan nousuun vaikuttavat myös merivirrat ja tuulet, jotka tuovat oman lisänsä muutoksiin.

Myös merenpinnan muutoksista johtuvat äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään rannikkoalueilla. Arvio on, että erityisesti matalat rannikkoalueet tulevat kärsimään lisääntyvistä ja pahenevista tulvista sekä maan eroosiosta.

Muutosta sadan vuoden ajanjaksolla kuvastaa se, että aiemmin kerran sadassa vuodessa esiintyviä rannikon ääri-ilmiöitä tulee raportin mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä esiintymään kerran vuodessa.

”Muutoksia voidaan yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin”, sanoo Masson-Delmotte tämänpäiväisessä tilaisuudessa.

Maanantaina julkaistu raportti ei ole uusi tutkimus, mutta se on laajin ja ajantasaisin kooste ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta. Edellinen vastaava ilmastoraportti julkaistiin vuonna 2013. Sen jälkeen julkaistujen ilmastotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan mittausmenetelmät ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet sekä ilmastomallinnukset kehittyneet.

Ilmastotutkijat ovat keränneet jo pitkään tietoa ihmisen vaikutuksista. Ensimmäinen kansainvälisistä tutkijoista koostuvan IPCC:n tiedepaneelin raportti julkaistiin vuonna 1990.


Kestävän kehityksen oppaan sivunavigaatio

4. Sinäkin voit toimia vastuullisesti

 

blogi: Vastuullisuutta läpi hela matkailualan

Päivi Suihkonen, projektipäällikkö
Suomen ympäristöopisto SYKLI

Ei green washia vaan sanoista tekoihin. Tehdään se, mitä luvataan, eikä näytetä vain mainoksissa. Vastuullisuus on toteutettava läpi koko matkailualan palveluketjun. Jokaisen työntekijän puheet ja teot ovat tärkeitä.


Perho Liiketalousopiston arvot: PALVELEVA INNOSTAVA VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ

Vastuullisuutta läpi hela matkailualan palveluketjun

”Matkailun haasteisiin on varauduttava myös koronan jälkeisessä maailmassa. Turvallisuus ja vastuullisuus ovat nousemassa isoiksi trendeiksi”, sanoo lähes 30 vuotta matkailualalla toiminut koulutusasiantuntija Maarit Havukainen Perho Liiketalousopistosta. Nykyisin hän opettaa aikuisopiskelijoita Perho PROn puolella.

”Korona osoitti meille, kuinka iso bisnes matkailu on ja kuinka paljon taloudessa on osa-alueita, joista matkailu saa toimeentulonsa. Siksi alalle valmistuvien on otettava vastuullisuus entistäkin vakavammin. Niin suomalaisille kuin kansainvälisille vieraille on tosi tärkeä kuulla, mitä täällä tehdään vastuullisuuden eteen.”

Turvallisuuden tunnetta luo esimerkiksi erityisryhmien huomioiminen matkailussa. Tämä tarkoittaa, että muistetaan viestiä senioreille, liikunta- tai aistirajoitteisille ja sateenkaarimatkailijoille heitä koskevaa tietoa. Viestinnän lisäksi on tärkeää, että näiden ryhmien huomioiminen tapahtuu myös käytännössä. Tämä koskee kaikkea vastuullisuutta:

”ei green washia, vaan sanoista tekoihin. Tehdään se, mitä luvataan, eikä näytetä vain mainoksissa. Lisäksi vastuullisuus on toteutettava läpi koko palveluketjun. On ymmärrettävä, että toimimme roolimalleina. Yksittäisenkin työntekijän puheet ja teot ovat tärkeitä.”

Verkkokursseista käytännön matkailupalvelutuotteeksi

Maarit on yksi Vastuullinen matkailuala -verkkokurssin >> neljästä kirjoittajista. Kurssilla käydään läpi matkailualan tärkeimmät teemat kestävän matkailun toimintatavoista, kiertotaloudesta matkailualalla sekä eri asiakasryhmien palvelemisesta vastuullisesti.

Opiskelijoiden palautteen mukaan verkkokurssi tukee hienosti oppimista. Teemat on sopivasti palasteltu ja moduuleja saa suorittaa omaan tahtiin. Maaritin ryhmissä suorittaminen on aikataulutettu kuitenkin yhden kuukauden sisällä suoritettavaksi, jonka aikana opitut asiat on osoitettava suorittamalla kurssin osaamistesti.

”Lopuksi opiskelija voi itse printata osaamistodistuksen oppimastaan, mitä voi käyttää esimerkiksi työnhaussa. Se on tosi hienoa.”

Kursseja rakennettiin yhteistyössä Syklin ja Perhon kanssa. Tavoitteena oli kattava, monipuolinen ja hyödyllinen oppimateriaali.

”Saimme Syklistä hienosti tukea esimerkiksi kurssien käsikirjoittamiseen ja videoiden tuotantoon.”

Teoriasta käytäntöön matkailun tuotteistamisessa

Kursseja voi soveltaa opintoihin monella tavalla. Havukaisen vetämissä kursseissa opiskelijoiden pitää teoriaopintojen lisäksi suunnitella matkailupalvelutuote. Tuotteistamisen prosessissa on huomioitava kestävä kehitys kaikilla osa-alueilla. Näin opittuja asioita sovelletaan myös käytäntöön.

”Aikuisopiskelijani ovat hyvin valveutuneita. On mukava pohtia kestäviä toimintatapoja heidän kanssaan ja hienoa seurata opiskelijoiden oivalluksia. Joskus kestävät valinnat ovat tosi pienestä kiinni. Esimerkiksi päätetään liikkua kierroksilla päästövapailla raitiovaunuilla tai viedä turistit ostoksille Torikortteleihin paikallisten käsityöntekijöiden pariin.”

Vastuullisuutta läpi hela matkailualan palveluketjun

Ei green washia vaan sanoista tekoihin. Myös matkailualalla vastuullisuus on toteutettava läpi koko palveluketjun

Uusia mahdollisuuksia vastuullisuudesta

Vastuullisen matkailualan verkkokurssi sopii myös yrityksille sisäiseen täydennyskoulutukseen. Maarit suosittelee, että kurssi käydään läpi niin työntekijä- kuin johtotasolla. Kun koko yritys on mukana, kurssin jälkeen voidaan käydä vielä yhdessä läpi, miten kestävä kehitys on huomioitu oman yrityksen käytännöissä.

”Mikä toimii ja mitä tulee vielä kehittää? Silloin kurssista saa kaiken hyödyn irti”, Maarit havainnollistaa.

Kannattaa myös miettiä, mitä hyvää korona on tuonut yritysten toimintatapoihin. Esimerkiksi hygieniaan kiinnitetään entistä paremmin huomiota. Lisäksi palveluja on herätty tarjoamaan digitaalisesti. Virtuaalimatkailu on saattanut tulla jäädäkseen.

”Aina ei tarvitse poistua kotisohvalta.”

”Maailma on vain lainassa jälkipolvilta”

Pitkän linjan toimijana Maarit muistaa, ettei 90-luvulla kestävästä kehityksestä vielä puhuttu.

”Tuolloin meidän ulkomaan kohdeoppaiden rooli oli toimia kulttuuritulkkina suomalaisten matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä. Noista kohtaamisista on jäänyt huikeita muistoja.”

Oppaiden rooli ei ole muuttunut, mutta tällä hetkellä matkailijat saavat tietoa monista eri kanavista jo etukäteen. 2000-luvulla alettiin jo enenevässä määrin kiinnittää huomiota kestävään kehitykseen.

”Silloin kiteytyi ajatus, että maailma on meillä lainassa jälkipolvilta. Meidän tulee pitää maapallosta hyvää huolta. Haluan itsekin toimia esimerkkinä ja roolimallina. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan muuttaa kerralla, vaan voi edetä pikkuhiljaa.”

Blogi on julkaistu alunperin 16.12.2020 Ammattilaisen kädenjälki -sivustolla, jonka Kädenjäljen opettajat -sarjassa esitellään Ammattilaisen kädenjälki -verkkokurssien sisällöntuottajia ja heidän ajatuksiaan kestävän kehityksen koulutuksesta:

 

tiedote: Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopisto on saanut kunniamaininnan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa.

Perho Liiketalousopisto oli mukana kisaamassa parhaasta laadunhallinnan kokonaisvaltaisuudesta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaadusta. Tänään ke 25.11.2020 myönnetty takan reunuksella nyt jo komeileva kunniamaininta on

tunnustus onnistumisestamme laatutyössä ja ammatillisen koulutuksen kehittäjänä.


Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi pitelee tuoretta laatupalkintokilpailun kunniamainintaa vasemmalla puolellaan sen luovuttanut opetus- ja kulttuuriministeri Li Andersson. Takana vasemmalta oikealle Perho Liiketalousopiston hallituksen varapuheenjohtaja Timo Lappi ja puheenjohtaja Tauno Jalonen sekä laatu- ja hankejohtaja Pekka Selenius.


Perho Liiketalousopistolle kunniamaininta laatupalkintokilpailussa

Perho Liiketalousopisto Oy aloitti toimintansa 1.1.2017. Se, että kolmessa ja puolessa vuodessa olemme nousseet ammatillisen koulutuksen huippuoppilaitokseksi, on saavutus, joka etsii vertaistaan!

Palkintoperustelut

Perho Liiketalousopistossa kestävää tulevaisuutta ja elämäntapaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja se on yksi keskeinen toiminnan painopiste. Kestävän tulevaisuuden edistäminen osana kaikkea toimintaa välittyi johdon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä työelämä- ja muiden sidosryhmien puheissa. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ja sen johtaminen on tunnistettu muodostuvan vastuullisuudesta, kaikkien toimijoiden arvostuksesta, palvelevuudesta ja siitä, että kukin tietää omat vastuualueensa ja tehtävänsä. Arvot näkyvät oppilaitoksen arjessa käytännön tekoina ja opetusta ohjaavina valintoina. Opiskelijatyytyväisyys on korkea.

Kestävän tulevaisuuden systemaattinen vahvistaminen kokonaisvaltaisesti on piirre, josta Perho Liiketalousopisto erottautuu ja jossa se toimii esimerkillisesti.

Perho Liiketalousopistolla on useita hyviä, toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, mikä indikoi hyvää reagointikykyä ja luovuutta sekä kehittämis- ja kehittymispotentiaalia. Muutosten johtaminen on toteutettu haastamalla ja osallistamalla henkilöstöä aktiivisesti oman työnsä kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuuksia oman osaamisensa vahvistamiseen, kokeilevaan toimintatapaan ja monipuoliseen sidosryhmäyhteistyöhön. Organisaatiossa ja sen toiminnassa, myös sidosryhmäyhteistyössä, näkyy ekososiaalisen sivistyksen tavoite sekä arvostus kaikkia toimijoita kohtaan.

Perho Liiketalousopisto hyödyntää jatkuvan parantamisen toimintamallia. Perho Liiketalousopisto kehittää edelleen kestävän kehityksen huomioivaa koulutusmallia, ja samalla se on sitoutunut kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän gastronomian ja matkailun lähettiläitä.


Laatupalkinnon saivat tänä vuonna Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK.

Onnittelut!

Perho Liiketalousopistolle laatupalkintokilpailun 2020 kunniamaininta – lisätietoja

Pekka Selenius, laatu- ja hankejohtaja
0400 602 516
pekka.selenius (at) perho.fi


Laatupalkintokilpailun järjestäjä on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttaja Opetushallitus. Kilpailun yleisinä tavoitteina on edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.

blogi: Slow & tasty & sustainable

Terhi Suvilehto
terhi.suvilehto (at) perho.fi

Mistä on kestävän gastronomian makuelämykset tehty?

Kestävässä gastronomiassa nautitaan hyvänmakuisesta, korkealaatuisesta ja ravitsemuksellisesti monipuolisesta ruoasta. Italiasta tulevassa Slow Food -ajattelussa on paljon samaa kuin kestävässä gastronomiassa.

Molemmissa arvostetaan paikallisuutta, yhteisöllisyyttä, artesaaniruokaa sekä tuoreita, sesongin mukaisia, raikkaita ja aitoja makuelämyksiä. Vastuullisuudessa kestävä gastronomia ottaa kuitenkin pitkän askeleen slow foodin edelle.

Kestävässä gastronomian juuret ovat kestävän kehityksen tavoitteissa ja mahdollisuuksista toteuttaa esim. ruo’an viljelyssä, tuotannossa, logistiikassa ja valmistuksessa sekä kierrätyksessä.

Kega.fi -karttapalvelu tuo läheltä lähelle

Kega.fi -karttapalvelu tukee kestävän gastronomian toteutumista helpottamalla ravintoloita, lähiruoasta kiinnostuneita kotigastronomeja sekä kestävän kehityksen arvojen mukaisesti toimivia pientuottajia löytämään toisensa.


Lue koko Aitoja makuja -verkkolehden ke 9.9.2020 julkaistu artikkeli:


Tervetuloa porukalla Green City Farmin Sadonkorjuujuhlaan

Lauantaina 19.9.2020 klo 9–15 Green City Farmilla (Perho Liiketalousopiston Malmin kampus, Vanha Helsingintie 13) järjestetään Sadonkorjuujuhla, jossa kestävää gastronomiaa juhlistetaan useiden eri tuottajien, herkkujen voimin.