Artikkelit

#tunneruokasi feat. Perhon panimo

Olut on maailman vanhin alkoholijuoma ja samalla myös suosituin. Erityisesti rakastettu, onhan sillä monta nimeä kuten esimerkiksi kalja, bisse, kepardi, huurteinen, sima, rohkea, bisoniitti, pelti, börsta, ohrapirtelö, töpö, ölövi, kepsu, keso, ohra, galsu, starttipilotti, ölöpönen, ölberi, kesoili, pöllö-öljy, viekas, biisoni, ööli, käpykakku ja keski-keijo.

Olut on kaikilla maailman mantereilla ja riutoilla tunnettu seurustelu- ja ruokajuoma, joka on valmistettu maltaista, humalista ja vedestä käyttämällä. Alkoholipitoisuudeltaan sitä löytyy nollasta 12-prossaiseen – ja ylikin.

Tällä videolla Perho PROn koulutusasiantuntija Sami Rantanen tutustuu Perhon panimoon ja sen tuotteisiin olutmestari Juha Sinisalon johdolla. Ja korvat tarkkana: siellä vilahtaa myös juomasuositus ajankohtaiselle grilliruoalle*:

Joutui juomahan urohot, Lemminkäinen liiatenki

Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseeppos Kalevalan (jonka kaikki olemme lukeneet kannesta kanteen useammankin kerran) 20. runossa oluen raaka-aineiksi kerrotaan ohra ja humala sekä käymisen käynnistäjäksi mesiheinä.

Kalevala 20. runo (tsemppiä!)

Kalevala 20. runo

Mitä nyt laulamme lajia, kuta virttä vieretämme?
Tuota laulamme lajia, tuota virttä vieretämme:
noita Pohjolan pitoja, jumalisten juominkia.

Viikon häitä hankittihin, valmistettihin varoja
noilla Pohjolan tuvilla, Sariolan salvoksilla.

Mitä tuohon tuotettihin ja kuta veätettihin,
Pohjan pitkihin pitoihin, suuren joukon juominkihin
rahvahan ravitsemiksi, joukon suuren syöttämiksi?

Kasvoi härkä Karjalassa, sonni Suomessa lihosi;
ei ollut suuri eikä pieni, olihan oikea vasikka!
Hämehessä häntä häilyi, pää keikkui Kemijoella;
sata syltä sarvet pitkät, puoltatoista turpa paksu.
Viikon kärppä kääntelihe yhen kytkyen sijalla;
päivän lenti pääskyläinen härän sarvien väliä,
hätäisesti päähän pääsi keskenä levähtämättä.
Kuun juoksi kesäorava häpähältä hännän päähän
eikä päähän pääsnytkänä, ensi kuussa ennättänyt.

Sepä vallatoin vasikka, sonni suuri suomalainen,
Karjalasta kaimattihin Pohjan pellon pientarelle.
Sata miestä sarviloista, tuhat turvasta piteli
härkeä taluttaessa, Pohjolahan tuotaessa.

Härkä käyä källeröitti Sariolan salmen suussa,
syöpi heinät hettehestä, selkä pilviä siveli.
Eikä ollut iskijätä, maan kamalan kaatajatamesi
Pohjan poikien lu’ussa, koko suuressa su’ussa,
nuorisossa nousevassa eikä varsin vanhastossa.

Tulipa ukko ulkomainen, Virokannas karjalainen.
Hänpä tuon sanoiksi virkki: ”Malta, malta, härkä parka,
kun tulen kurikan kanssa, kamahutan kangellani
sun, katala, kallohosi: tok’ et toisena kesänä
kovin käännä kärseäsi, tölläytä turpoasi
tämän pellon pientarella, Sariolan salmen suussa!”

Läksi ukko iskemähän, Virokannas koskemahan,
Palvoinen pitelemähän. Härkä päätä häiläytti,
mustat silmänsä mulisti: ukko kuusehen kavahti,
Virokannas vitsikkohon, Palvoinen pajun sekahan!

Etsittihin iskijätä, sonnin suuren sortajata
kaunihista Karjalasta, Suomen suurilta tiloilta,
vienosta Venäjän maasta, Ruotsin maasta rohkeasta,
Lapin laajoilta periltä, Turjan maasta mahtavasta;
etsittihin Tuonelasta, Manalasta, maanki alta.
Etsittihin, eipä löytty, haettihin, ei havaittu.

Etsittihin iskijätä, katsottihin kaatajata
selvältä meren selältä, lake’ilta lainehilta.

Mies musta merestä nousi, uros umpilainehista,
aivan selvältä selältä, ulapalta aukealta.
Ei tuo ollut suurimpia eikä aivan pienimpiä:
alle maljan maata mahtui, alle seulan seisomahan.

Se oli ukko rautakoura, rauankarva katsannolta;
päässä paatinen kypärä, jaloissa kiviset kengät,
veitsi kultainen käessä, varsi vasken-kirjavainen.

Saip’ on siitä iskijänsä, tapasipa tappajansa,
Suomen sonni sortajansa, maan kamala kaatajansa.

Heti kun näki eränsä, ruhtoi niskahan rutosti:
sorti sonnin polvillensa, kylen maahan kyykähytti.

Saiko paljo saalihiksi? Saanut ei paljo saalihiksi:
sata saavia lihoa, sata syltä makkarata,
verta seitsemän venettä, kuuta kuusi tynnyriä
noihin Pohjolan pitoihin, Sariolan syöminkihin.

Tupa oli tehty Pohjolassa, tupa laitto, pirtti suuri,
sivulta yheksän syltä, päästä seitsentä leveä.

Kukko kun laessa lauloi, ei sen ääni maahan kuulu;
penin haukunta perässä ei kuulu ovehen asti.

Tuop’ on Pohjolan emäntä liikkui sillan liitoksella,
laahoi keskilattialla. Arvelee, ajattelevi:
”Mistäpä olutta saamme, taarit taiten laittelemme
näille häille hankkimille, pioille pi’ettäville?
En tieä tekoa taarin enkä syntyä olosen.”

Olipa ukko uunin päällä. Lausui ukko uunin päältä:
”Ohrasta oluen synty, humalasta julkijuoman,
vaikk’ ei tuo ve’että synny eikä tuimatta tuletta.

”Humala, Remusen poika, piennä maahan pistettihin,
kyynä maahan kynnettihin, viholaisna viskottihin
vierehen Kalevan kaivon, Osmon pellon penkerehen.
Siitä nousi nuori taimi, yleni vihanta virpi;
nousi puuhun pienoisehen, kohen latvoa kohosi.

”Onnen ukko ohran kylvi Osmon uuen pellon päähän.
Ohra kasvoi kaunihisti, yleni ylen hyvästi
Osmon uuen pellon päässä, kaskessa pojan Kalevan.

”Oli aikoa vähäisen, jo huuhui humala puusta,
ohra lausui pellon päästä, vesi kaivosta Kalevan:
’Milloin yhtehen yhymme, konsa toinen toisihimme?
Yksin on elo ikävä, kahen, kolmen kaunoisampi.’

”Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
otti ohrasen jyviä, kuusi ohrasen jyveä,
seitsemän humalan päätä, vettä kauhoa kaheksan;
niin pani pa’an tulelle, laittoi keiton kiehumahan.
Keitti ohraista olutta kerkeän kesäisen päivän
nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen,
puisen uuen uurtehesen, korvon koivuisen sisähän.

”Sai oluen panneheksi, ei saanut hapanneheksi.
Arvelee, ajattelevi, sanan virkkoi, noin nimesi:
’Mitä tuohon tuotanehe ja kuta katsottanehe
oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi?’

”Kalevalatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea,
aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä,
liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla
yhtä, toista toimitellen kahen kattilan kesellä.
Näki puikon lattialla: poimi puikon lattialta.

”Katselevi, kääntelevi: ’Mitä tuostaki tulisi
Kavon kaunihin käsissä, hyvän immen hyppysissä,
jos kannan Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin?’

”Kantoipa Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Kapo kaksin kämmeninsä, hykerti käsin molemmin
molempihin reisihinsä: syntyi valkea orava.

”Noin se neuvoi poikoansa, oravaistansa opasti:
’Oravainen, kummun kulta, kummun kukka, maan ihana!
Juokse tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan:
mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan!
Nouse puuhun pienoisehen, taiten tarhalatvaisehen,
jottei kokko kouraiseisi eikä iskis’ ilman lintu!
Tuo’os kuusesta käpyjä, petäjästä helpehiä,
ne kanna Kavon kätehen, oluehen Osmottaren!’

”Osasi orava juosta, pöyhtöhäntä pyörähellä,
pian juosta matkan pitkän, välehen välit samota,
salon poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan
mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan.

”Näki kolme korpikuusta, neljä pienoista petäätä;
nousi kuusehen norolla, petäjähän kankahalla.
Eikä kokko kouraisnunna, iskenynnä ilman lintu.

”Katkoi kuusesta käpyjä, petäjästä päitä lehvän.
Kävyt kätki kynsihinsä, kääräisi käpälihinsä;
ne kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.

”Kapo pisti kaljahansa, Osmotar oluehensa:
eip’ ota olut hapata, juoma nuori noustaksensa.

”Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
ainakin ajattelevi: ’Mitä tuohon tuotanehe
oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi?’

”Kalevatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea,
aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä,
liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla
yhtä, toista toimitellen kahen kattilan kesellä.
Näki lastun lattialla: poimi lastun lattialta.

”Katselevi, kääntelevi: ’Mitä tuostaki tulisi
Kavon kaunihin käsissä, hyvän immen hyppysissä,
jos kannan Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin?’

”Kantoipa Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Kapo kaksin kämmeninsä, hykerti käsin molemmin
molempihin reisihinsä: syntyi näätä kultarinta.

”Niin se neuvoi nääteänsä, orpolastansa opasti:
’Näätäseni, lintuseni, rahankarva kaunoiseni!
Mene tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan:
kontion kivikololle, metsän karhun kartanolle,
jossa karhut tappelevat, kontiot kovin elävät!
Kourin hiivoa kokoa, käsin vaahtea valuta,
se kanna Kavon kätehen, tuo olallen Osmottaren!’

”Jopa taisi näätä juosta, rinta kulta riehätellä.
Pian juoksi matkan pitkän, välehen välit samosi,
joen poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan
kontion kivikololle, karhun louhikammiolle.
Siellä karhut tappelevat, kontiot kovin elävät
rautaisella kalliolla, vuorella teräksisellä.

”Valui vaahti karhun suusta, hiiva hirveän kiasta:
käsin vaahtea valutti, kourin hiivoa kokosi;
sen kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.

”Osmotar oluehensa, Kapo kaatoi kaljahansa:
ei ota olut hapata, mehu miesten puurakoia.

”Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
ainakin ajattelevi: ’Mitä tuohon tuotanehe
oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi?’

”Kalevatar, kaunis neiti, tyttö sormilta sorea,
aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä,
liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla
yhtä, toista toimitellen kahen kattilan välillä.
Näki maassa palkoheinän: poimi maasta palkoheinän.

”Katselevi, kääntelevi: ’Mitä tuostaki tulisi
Kavon kaunihin käsissä, hyvän immen hyppysissä,
jos kannan Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin?’

”Kantoipa Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Kapo kaksin kämmeninsä, hykerti käsin molemmin
molempihin reisihinsä: mehiläinen siitä syntyi.

”Niin se neuvoi lintuansa, mehiläistänsä opasti:
’Mehiläinen, lintu liukas, nurmen kukkien kuningas!
Lennä tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan:
saarelle selälliselle, luo’olle merelliselle!
Siell’ on neiti nukkununna, vyö vaski valahtanunna,
sivulla simainen heinä, mesiheinä helmassansa.
Tuo simoa siivessäsi, kanna mettä kaavussasi
heleästä heinän päästä, kukan kultaisen kuvusta;
se kanna Kavon kätehen, tuo olallen Osmottaren!’

”Mehiläinen, lintu liukas, jopa lenti jotta joutui.
Pian lenti matkan pitkän, välehen välit lyhenti,
meren poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan
saarehen selällisehen, luotohon merellisehen.
Näki neien nukkunehen, tinarinnan riutunehen
nurmelle nimettömälle, mesipellon pientarelle,
kupehella kultaheinä, vyöllänsä hopeaheinä.

”Kasti siipensä simahan, sulkansa mesi sulahan
helevässä heinän päässä, kukan kultaisen nenässä;
sen kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.

”Osmotar oluehensa, Kapo pisti kaljahansa:
siit’ otti olut hapata, siitä nousi nuori juoma
puisen uuen uurtehessa, korvon koivuisen sisässä;
kuohui korvien tasalle, ärjyi päällen äyrähien,
tahtoi maahan tyyräellä, lattialle lasketella.

”Oli aikoa vähäisen, pirahteli pikkaraisen.
Joutui juomahan urohot, Lemminkäinen liiatenki:
juopui Ahti, juopui Kauko, juopui veitikkä verevä
oluelta Osmottaren, kaljalta Kalevattaren.

”Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
hän tuossa sanoiksi virkki: ’Voi, poloinen, päiviäni,
kun panin pahan oluen, tavattoman taarin laitoin:
ulos korvosta kohosi, lattialle lainehtivi!’

”Punalintu puusta lauloi, rastas räystähän rajalta:
’Ei ole pahaoloinen, on juoma hyväoloinen,
tynnyrihin tyhjettävä, kellarihin käytettävä
tynnyrissä tammisessa, vaskivannetten sisässä.’

”Se oli oluen synty, kalevaisten kaljan alku;
siitä sai hyvän nimensä, siitä kuulun kunniansa,
kun oli hyväoloinen, hyvä juoma hurskahille:
pani naiset naurusuulle, miehet mielelle hyvälle,
hurskahat iloitsemahan, hullut huppeloitsemahan.”

Siitä Pohjolan emäntä, kun kuuli oluen synnyn,
koki vettä suuren korvon, uuen puisen puolellensa,
siihen ohria oloksi ja paljo humalan päitä.
Alkoi keitteä olutta, väkivettä väännätellä
uuen puisen uurtehessa, korvon koivuisen sisässä.

Kuut kiviä kuumettihin, kesät vettä keitettihin,
salot puita poltettihin, kaivot vettä kannettihin:
jo salot saristui puista, veet väheni lähtehistä
olosia pantaessa, kaljoja kyhättäessä
Pohjan pitkiksi pioiksi, hyvän joukon juomingiksi.

Savu saarella palavi, tuli niemen tutkaimella.
Nousipa savu sakea, auer ilmahan ajoihe
tuimilta tulisijoilta, varavilta valke’ilta:
täytti puolen Pohjan maata, kaiken Karjalan sokisti.

Kansa kaikki katsahtavi, katsahtavi, kaivahtavi:
”Mistäpä savunen saapi, auer ilmahan ajaikse?
Pienikö soan savuksi, suuri paimosen paloksi.”

Tuop’ on äiti Lemminkäisen aivan aamulla varahin
läksi vettä lähteheltä; näkevi savun sakean
pohjoisilla maailmoilla. Sanan virkkoi, noin nimesi:
”Nuo onpi soan savuja, varsin vainovalke’ita!”

Itse Ahti Saarelainen, tuo on kaunis Kaukomieli,
katseleikse, käänteleikse. Arvelee, ajattelevi:
”Josp’ on kaalan katsomahan, likeltä tähystämähän,
mistä tuo savunen saapi, auer ilman täyttelevi,
oisiko soan savuja, noita vainovalke’ita.”

Kaaloi Kauko katsomahan savun syntymäsijoa:
ei ollut soan tulia eikä vainovalke’ita;
olipa oluttulia, kaljankeitto-valke’ita
Sariolan salmen suulla, niemen kaiskun kainalossa.

Siinä Kauko katselevi … silmä karsas Kaukon päässä,
silmä karsas, toinen kiero, suu vähiten väärällänsä.
Virkki viimein katsellessa, poikki salmesta sanovi:
”Oi armas anoppiseni, Pohjan ehtoisa emäntä!
Laitapa oluet oivat, keitä kaljat kelvolliset
juotavaksi joukon suuren, Lemminkäisen liiatenki
noissa häissänsä omissa kera nuoren tyttäresi!”

Sai olonen valmihiksi, mehu miesten juotavaksi.
Pantihin olut punainen, kalja kaunis käytettihin
maan alle makoamahan kivisessä kellarissa,
tammisessa tynnyrissä, tapin vaskisen takana.

Siitä Pohjolan emäntä laittoi keitot kiehumahan,
kattilat kamuamahan, riehtilät remuamahan.
Leipoi siitä leivät suuret, suuret talkkunat taputti
hyvän rahvahan varaksi, joukon suuren syötäviksi
Pohjan pitkissä pioissa, Sariolan juomingissa.

Saipa leivät leivotuksi, talkkunat taputetuksi.
Kului aikoa vähäisen, pirahteli pikkaraisen:
olut tykki tynnyrissä, kalja keikkui kellarissa:
”Kun nyt juojani tulisi, lakkijani laittauisi,
kunnollinen kukkujani, laaullinen laulajani!”

Etsittihin laulajata, laaullista laulajata,
kunnollista kukkujata, kaunista karehtijata:
lohi on tuotu laulajaksi, hauki kunnon kukkujaksi.
Ei lohessa laulajata, hauissa karehtijata:
lohen on leuat longallahan, hauin hampahat hajalla.

Etsittihin laulajata, laaullista laulajata,
kunnollista kukkujata, kaunista karehtijata:
lapsi on tuotu laulajaksi, poika kunnon kukkujaksi.
Ei lapsessa laulajata, kuolasuussa kukkujata:
lapsen kiel’ on kimmeltynnä, kielen kanta kammeltunna.

Uhkasi olut punainen, noitueli nuori juoma
nassakassa tammisessa, tapin vaskisen takana:
”Kun et laita laulajata, laaullista laulajata,
kunnollista kukkujata, kaunista karehtijata,
potkin poikki vanteheni, ulos pohjani porotan!”

Silloin Pohjolan emäntä pani kutsut kulkemahan,
airuhut vaeltamahan. Itse tuon sanoiksi virkki:
”Ohoh piika pikkarainen, orjani alinomainen!
Kutsu rahvasta kokohon, miesten joukko juominkihin!
Kutsu kurjat, kutsu köyhät, sokeatki, vaivaisetki,
rammatki, rekirujotki! Sokeat venehin soua,
rammat ratsahin ajele, rujot re’in remmätellös!

”Kutsu kaikki Pohjan kansa ja kaikki Kalevan kansa,
kutsu vanha Väinämöinen lailliseksi laulajaksi!
Elä kutsu Kaukomieltä, tuota Ahti Saarelaista!”

Tuop’ on piika pikkarainen sanan virkkoi, noin nimesi:
”Miks’ en kutsu Kaukomieltä, yhtä Ahti Saarelaista?”

Tuop’ on Pohjolan emäntä sanan vastaten sanovi:
”Siks’ et kutsu Kaukomieltä, tuota lieto Lemminkäistä,
kun on kaikitse toraisa, aivan tarkka tappelija;
tehnyt on häissäki häpeät, pitoloissa pillat suuret,
nauranut pyhäiset piiat pyhäisissä vaattehissa.”

Tuop’ on piika pikkarainen sanan virkkoi, noin nimesi:
”Mistä tieän Kaukomielen, jotta heitän kutsumatta?
En tunne Ahin kotia, Kaukomielen kartanoa.”

Sanoi Pohjolan emäntä, itse lausui ja nimesi:
”Hyvin tunnet Kaukomielen, tuon on Ahti Saarelaisen:
Ahti saarella asuvi, veitikkä vesien luona,
laajimman lahen sivulla, Kaukoniemen kainalossa.”

Tuop’ on piika pikkarainen, raataja rahan-alainen,
kantoi kutsut kuusialle, keruhut kaheksialle.
Kutsui kaiken Pohjan kansan ja kaiken Kalevan kansan,
nuotki hoikat huonemiehet, kaitakauhtanat kasakat.
Yks’ on aino Ahti poika, senp’ on heitti kutsumatta.


*Tulossa: #tunneruokasi feat. pannusiika

 

Perhon Vegefillari lähtee liikenteeseen

Ravintola Perhon take away -lounaspalvelu laajenee ti 21.4.2020 alkaen Vegefillarilla. Tarjolla on päivittäin vaihtuva vegeannos, jonka saa kylmänä kyydistä.

Ensimmäisen viikon poljettu hinta: 5 eur/vegeannos

Perhon Vegefillari lähtee liikenteeseen

Satula sen kertoo: vauhti tulee olemaan kova :D

Perhon Vegefillari polkee kuin Kusti Töölön ja Ruoholahden alueella seuraavasti

tiistaista perjantaihin

  • 11.00–11.15 Hesperian puisto (Mehiläistä vastapäätä)
  • 11.30–11.45 Kulttuuritehdas Korjaamo
  • 12.00–12.15 Kelan pääkonttori (Messeniuksenkadun ja Nordensköldinkadun kulma)
  • 12.30–12.45 Töölönkadun ja Museokadun kulma
  • 13.00–13.15 Köydenpunojan puistikko
  • 13.30–13.45 Ruoholahden leikkipuisto

Maksutavat: kaikki tavalliset maksukortit sekä Edenred, ePassi, Eazybreak, Smartum ja tasaraha-käteinen.

Perhon Vegefillari lähtee liikenteeseen – lisätiedot

RAVINTOLA PERHO
020 1180 810
myynti (at) perho.fi

Ravintola Perho – ole hyvä!

 

#tunneruokasi feat. Perhon Ruokarekka

Töölöntorilla, Ruskeasuolla, Pikku-Huopalahdessa, Munkkiniemessä & Lauttasaaressa osataan jo odottaa, että Ravintola Perhon Ruokarekka kurvaa paikalle päivän herkullisine take away -lounaineen. Luukulta on tarjolla ystävällisen palvelun lisäksi aina myös iloista juttuseuraa.

#tunneruokasi feat. Perhon RuokarekkaRuokarekan take away, noutoruoka, on perholaisten ravintola- ja catering-alan opiskelijoiden opetusravintolana toimivan Ravintola Perhon keittiössä hyvällä sydämellä suunniteltu ja valmistettu sekä tiukkojen hygieniavaatimusten mukaisesti annosrasioihin noutoa varten pakattu.

Asiakkaat noutavat ennakkoon tilatut sekä paikanpäältä ostetut take away -lounaat nopeasti, ilman asiointia sisätiloissa. Kolmen viikon kiertävässä take away -menussa on pyritty ottamaan huomioon asiakkaiden kestosuosikit perinteisistä kotiruoista. Arkiviikon jokaisena päivänä vaihtuvalta lounaslistalta löytyvät kotona mikrossa tai uunissa lämmitettävät kala-, liha- ja kasvisruoka sekä keitto ja salaatti, joka se ei välttämättä lämmittelyä kaipaa. 

Hiukooko?

Päivän take away -lounaslistan, tournee-aikataulun ja ennakkotilausohjeet yms. löydät täältä:


Voit seurata ruokarekan edesottamuksia myös somesssa

 

Ravintola Perho otti pyörät alleen

Poikkeustilanne vaatii poikkeustilanteen murtavaa toimintaa. Ravintola Perho laittoi ovet kiinni ja otti pyörät alleen. Nyt myös lounaskuskien ja keittiön päät ovat pyörällä: takeaway-lounaita jonotetaan!

Ravintola Perho otti pyörät alleen

Perhon Ruokarekka ja vegefillari ovat eteläisen Helsingin takeaway-ravintoloiden laatulähettiläitä

Lue  juttu tuosta yllä (suurenna kuva sitä klikkaamalla) tai klikkaa Helsingin Uutisten näköislehden

sivuille 18–19 tästä:


 

LOPPUUNMYYTY! Take away -pääsiäiskassi Ravintola Perhosta

Take away -pääsiäiskassi Ravintola Perhosta


Pääsiäisen vietto aloitetaan pitkäperjantaina (10.4.). Lauantaina vedetään henkeä, su 12.4. on ensimmäinen pääsiäispäivä ja ma 13.4. toinen pääsiäispäivä.

Tänä vuonna pääsiäistä vietetään poikkeuksellisen-erityisesti herkutellen!

Take away -pääsiäiskassi Ravintola Perhosta

PÄÄSIÄISKASSIT ON LOPPUUNMYYTY!

Ravintola Perhon Pääsiäiskassi

  • kylmäsavulohitartar & mallasleipää L
  • valkosipuli-lammaspataa & kermaperunoita L, G
  • sitruuna-juustokakkua L

Hinta: 18 eur/hlö
Minimitilausmäärä: 4 hengelle

Tee tilaus ti 7.4. mennessä

  • myynti@perho.fi
  • 020 1180 810

Nouto to 9.4. joka ravintolastamme (Mechelininkatu 7/Perhonkadun kulma) tai Ruokarekasta. Voit myös kysyä kotiin toimitusta!


Hyvää pääsiäistä – ole hyvä!

Nouda tai tilaa kotiin laatukeittiön take away -lounas >>

Nouda tai tilaa kotiin laatukeittiön take away -lounas

Ravintola Perhosta myös takeaway-lounaat ma–pe klo 11–15: puh. 020 118081


Ole hyvä! Syö arkena kotona kuin pyhänä ulkona

Takeawayt Ravintola Perhosta ma–pe klo 11–14.30
Takeawayt Ruokarekasta ma–pe 11.15–14.05 – seisahdumme nyt myös Töölöntorilla ja Larun uimahallilla!

 Lounaspassilla joka 10. lämminruoka veloituksetta!

Maksutavat: mobiili (ePassi, Eazybreak, Smartum), lounasseteli, maksukortti tai käteinen (tasaraha)

Pääsiäiskassi – LOPPUUNMYYTY!

Ravintola Perhon huippukeittiön lounas nyt takeawayna

Ravintola Perho on ravintolaosaamisen hima, josta saat nyt päivän lounaan takeawayna sekä myös kotiin tuotuna. Myös Ruokarekkamme on pe–la on tour!

Kolme tapaa vaivattomaan lounashetkeen

Tarjolla on päivittäin vaihtuva kotiruoka- ja kasvisruokavaihtoehto.

Nouda take away -lounas suoraa Ravintola Perhosta

Jos tilaat takeaway-lounaasi ennakkoon puhelimitse, voit noutaa tilauksesi noin puolen tunnin sisään.

Tilaa take away -lounas kotiinkuljetuksella

Tee tilaus klo 10 mennessä numeroon 020 118 0810, niin tuomme lounaan sinulle kotiin tai töihin. Kuljetus klo 11–12 tai 12.30–14 ja vain alueelle Kamppi-Töölö-Ruoholahti-Lauttasaari-Munkkiniemi-Kaivopuisto.


Nouda lounasta Ruokarekastamme

Nouda laatukeittiön takeaway-lounas RuokarekastaRuokarekan reitti ma–pe
Töölöntori 10.45–11.10
Ruskeasuo 11.25–11.55
Pikku-Huopalahti 12.05–12.20
Munkkiniemi 12.40–13
Lauttasaari uimahalli (Isokaari 19) 13.20–13.35
Lauttasaari kirkko (Myllykallionrinne 1) 13.50–14.05

Katso Ruokarekan reaaliaikainen reittisijainti >> 

Tuotteet myydään Ruokarekasta kylminä. Voit tilata myös Ruokarekka-takeawaysi klo 10 mennessä ennakoon: myynti@perho.fi


UUSI! Ravintola Perhon Pääsiäiskassi – LOPPUUNMYYTY!

  • kylmäsavulohitartar & mallasleipää L
  • valkosipuli-lammaspataa & kermaperunoita L, G
  • sitruuna-juustokakkua L
  • hinta: 18 eur/hlö, minimitilausmäärä 4 hengelle

Tilaa Pääsiäiskassi ti 7.4. mennessä. Nouto to 9.4. joka ravintolastamme (Mechelininkatu 7/Perhonkadun kulma) tai Ruokarekasta. Voit myös kysyä kotiin toimitusta!


Nouda tai tilaa kotiin laatukeittiön take away -lounaat ravintolasta tai Ruokarekasta / tilaa kotiinkuljetuksella

Tilaukset ja lisätiedot

  • Ravintola Perho, Mechelininkatu 7 (Perhonkadun kulma)
  • myynti@perho.fi
  • 020 118 0810

ravintolaperho.fi

Seuraa Ruokarekkaa Facebookissa
Muista turvaväli, kun liikut ihmisten ilmoilla!


Ma 30.3.2020 julkaistun valtioneuvoston yleisistunnon päätösaineiston mukaan Suomen ravintolat ovat suljettuna 31.5.2020 saakka. Säädös ei koske ruuan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.

Tuo su 10.11. faija luntsille

Ravintola Perho, Mechelininkatu 7, 00100 Helsinki


Hemmottele isää perinteisellä Ravintola Perhon isänpäivälounaalla!

Tuo su 10.11. faija luntsille

Päivänsankari sellaisena kuin hän itse näkee itsensä

Ravintola Perhon isänpäivälounas su 10.11.2019

  • klo 11.30/12 ja klo 14.30/15
  • menu alkumaljan kera 45 eur
  • lasten menu alkumaljan kera: 5–14-vuotiaat 22 eur / alle 5-vuotiaat 10 eur

Aikuisten ihmisten menu

  • seurue nostaa maljan isälle tämän hippojen kunniaksi

Sitten päästetään päivänsankari eli pappa alkupalanoutopöydän kimppuun

  • mustikkagraavattua lohta, savumuikkuja, siikatartaria, mätimoussea, katkarapuskagen, whiskeysilliä
  • pippuroitua paahtopaistia, paahdettua punajuurta
  • sienisalaattia, vihreää salaattia
  • fenkolikurkkua, rakuuna-porkkanaa, mummon kurkkuja, tilliperunaa
  • Perhon Juustolan juustoa, Perhon tuoretta omapaistoleipää

Pääruoka-annokseen siirryttäessä voi (yrittää) valita kolmesta

  • naudan sisäfilepihvi ja tryffeli-perunapyree
  • paistettua siikaa, bouillabaise-lientä ja rouillea
  • tattirisottoa

Jälkiruualleee!

  • suklaamoussekakkua, juustoja
  • kahvi tai tee
Tuo su 10.11. faija luntsille

Päivänsankari sellaisena kuin muu perhe näkee hänet

Lasten menu

  • myös lapset nostavat oman maljansa isän juhlan kunniaksi

Naposteltavat

  • salaattia, kirsikkatomaatteja
  • dippikasviksia ja kastiketta
  • melonia, nachoja, salsaa, juustokastiketta

Oikea ruoka

  • lihapullia kermakastikkeessa
  • paistettua lohta
  • ranskanperunoita ja tartar-kastiketta
  • Perhon tuoretta omapaistoleipää

Paras ruoka

  • jäätelöä, suklaa- ja mansikkakastiketta

Lämpimästi tervetuloa, isä sekä hänen isot ja pienet kaverinsa!

 

P.S.

Tulevien vuosien isänpäiviä: 8.11.2020, 14.11.2021, 13.11.2022, 12.11.2023, 10.11.2024, 9.11.2025, 8.11.2026 jne.

Ravintola Perhon syksy 2019

Ravintola Perhon syksyn 2019 tapahtumia

Ravintola Perhon syksy 2019

Ravintola Perho, Mechelininkatu 7, 00100 Helsinki/Töölö
Pöytävaraukset ja lisätiedot: 020 1180 810


À la Carte

Tervetuloa nauttimaan syyskauden à la Carte -makuja läheltä :)

Ravintola Perhon syksy 2019 – tuoreista raaka-aineista tehtyä lähiruokaa pieteetillä

Tervetuloa la 21.9.2019 Green City Farmin Sadonkorjuumarkkinoille Perho Liiketalousopiston Malmin kampukselle!

Ti 3.–la 14.9. Perhon Juustolan menu 27 eur/hlö

  • Caprese-salaatti
    tuoretta tomaattia, Perhon Juustolan mozzarellaa
    Green City Farmin kauden yrttejä
  • Glaseerattua karitsan niskaa
    Perhon Juustolan yrttijuusto gnoccheja, haudutettua Green City Farmin savoijinkaalia
    salvia-hunajakastiketta Perhon hunajasta
  • Perhon Juustolan sinihomejuustoa
    Green City Farmin kurpitsahilloketta ja siemennäkkileipää
Ravintola Perhon syksy 2019

Caprese-salaatti

Su 22.9. Sadonkorjuubrunssi 21 eur/hlö

  • Green City Farmin antimista valmistettuja herkkuja tarjolla Ravintola Perhon brunssilla

Ti 24.9.–la 5.10 Valoa syksyyn – nyt liekitetään klassikkoja aina klo 16 alkaen

  • Pippuripihvi 23 eur
  • Crepes Suzette 7 eur
Ravintola Perhon syksy 2019

Crepes Suzette

Ti 3.9.–ma 30.9 Ravintola Perhossa esillä Taiteilija Sirpa Rahdun maalauksia


Vastuullinen ja ekologinen opetusravintola Perho

Olemme vastuullisesti toimiva opetusravintola, jossa Perho Liiketalousopiston kokki- ja tarjoilijaopiskelijat oppivat työelämän taitoja ammattitaitoisten ohjaajien avustuksella.

Green City Farm
Suurin osa käyttämistämme raaka-aineista on luomua ja lähellä tuotettua. Muun muassa satokauden antimia saamme Malmilla toimivalta Green City Farmiltamme.

La  21.9. Green City Farmin Sadonkorjuumarkkinat

Perho Liiketalousopisto/Malmin kampus, Vanha Helsingintie 13 (ent. Latokartanontie 12)

Perhon Panimo
Meillä on oma Panimo, joka on toiminut jo vuodesta 1995. Ravintolassamme on myytävänä hanaoluita, jotka ovat käsintehty omalla Panimollamme. Voit myös ostaa oluttamme mukaan.

Perhon Hunaja
Perho Liiketalousopiston Töölön kampuksen katolla sijaitseva mehiläistarha tuottaa Perhon hunajaa, jonka linkoamme ja purkitamme käsityönä. Hunajaa käytetään ruo’issamme ja oluen valmistuksessa. Sitä voi myös ostaa mukaan ravintolastamme.

Perhon Juustola
Meillä on oma Juustola, jossa teemme herkkuja moneen makuun. Juustoja on tarjolla ravintolassa sekä pian myös kotiin ostettavaksi!

Perhon Ruokarekka
Ravintola Perhon ruokarekka on valmiudessa tarvittaessa. Ruokarekan liikkeistä saat tietoa kotisivuiltamme ravintolaperho.fi

When you taste, don’t waste!
Teemme aktiivisesti töitä myös ruokahävikin vähentämiseksi; punnitsemme ja kompotoimme päivittäin lautaselle jätetyt ruoat.


 

Get Together -tapahtuma ma 20.5.

#perhogoesgreen

Get Together -kutsuvierastapahtuma

Perho Liiketalousopiston tapahtumatuotannon opiskelijat järjestävät maanantaina 20.5. keväisen Get Together -tapahtuman Ravintola Perhossa. Tapahtumalla tuodaan ihmiset yhteen rennon illanvieton, ohjelman ja hyvän ruoan merkeissä.

Tapahtumaan on kutsuttu liiketoiminnan ja matkailun jatkuvan haun opiskelijoita, henkilökuntaa sekä Perho Liiketalousopiston alumneja.

Tervetuloa!

Lisätiedot – Get Together

Melissa Hahle, opiskelija, YS18MTöölö
melissa.hahle (at) edu.perho.fi

Krista Saxman, opiskelija, YS18MTöölö
krista.saxman (at) edu.perho.fi